J
"juhuu"
Vieras
Meidän lapset harrastavat jalkapalloa, ovat alle kouluikäisiä kummatkin. Pelaavat tällaisessa paikallisessa pikkujoukkueessa, ovat nyt vuoden verran treenailleet. Sama porukka on kokoontunut kerran viikossa talvellakin pelaamaan, eivät tosiaankaan ole mitään kovin hyviä, mutta pikkuhiljaa ovat oppineet sääntöjä ja vähän jopa syöttelemäänkin.
Joukkueessa on käytössä kaikki pelaa- systeemi, ei esim. ole maalivahtia vaan jokainen sitä haluava on saanut pelata maalilla. Nyt viikonloppuna oli isoho turnaus ja lasten joukkue selviytyi sen verran hyvin, että vikassa pelissä olisi riittänyt jopa 1-2 maalin tappio jatkopaikkaan ja uuteen turnaukseen. Turnauksen alussa kysyttiin ketkä haluavat maalille ja kuusi lasta ilmottautui. Valmentaja antoi sitten jokaisen pelata eri peleissä maalilla. Kun viimeinen peli oli alkamassa maalille valittiin tietenkin pelaajista paras, että olisi ollut paras mahdollisuus voittoon. Sitten paikalle ilmaantuivat täysin uusi perhe, heidän lapsi oli ilmoittautunut joukkueeseen, mutta ei ollut ollut kertaakaan vielä harkoissa, mutta oli kuitenkin ilmoitettu jotain kautta pelaavaan porukkaan tähän turnaukseenkin, valmentaja ei siitä ollut tietoinen. Kun peli oli alkamassa keksi tämä uusi lapsi, että hänkin haluaa maalille, koska maalivahdeilla on niin hienot hanskat.
Valmentaja lupasi uudelle pojalle, että saat sitten pelata hetken pelin alussa maalilla ja sitten on toisen ( sen joukkueen parhaan maalivahdin) vuoro. Poika ( kutsutaan vaikka Samiksi) meni maalille ja peli alkoi. Heti tuli maali. Valmentaja kävi kertomassa, että maalivahti saa ottaa pallon myös käsillä kiinni, koska tämä Sami oli aika ulkona koko hommasta. Ja taas tuli maali, koska Sami antoi pallon suoraan vastustajalla, maaliheitto oli noin puolimetrinen ja Sami tosiaan heitti pallon suoraan vastustajan eteen. Valmentaja kävi kertomassa, että nämä lapset ovat sinun joukkueessa, nämä toisessa ja antoi pari muutakin ohjetta, esim. kuinka palloa heitetään, koska Sami ei sitä kunnolla osannut. Sami raivosi, että ei häntä saa neuvoa, kyllä hän tietää ja ei kuunnellut valmentajaa ollenkaan ja vanhemmat vaan sanoivat, että kyllä heidän poika sen jossain vaiheessa oppii.
Sitten maalivahti sai taas pallon ja heitti sen suoraan vastustajalla. Ja tuli taas maali. Valmentaja sanoi muulle joukkueelle, että vaihdetaan toinen poika maalille, mutta Samin vanhemmat alkoivat protestoimaan, että heidän lapsellaan on ihan yhtä iso oikeus olla maalilla kuin muillakin, onhan tämä kaikki pelaa-joukkue. Ja siinä se peli sitten oli, häviö tuli 12-2. Koko melko hyvät vuoden pelit takana ja kaikki tyssäsi tähän. Ja vastustajan kanssa joukkueet ovat tätä ennen pelanneet yleensä aika tasan pelit.
Sami heitti pallon aina vastustajalle, ihan siihen maalin eteen ja yritti torjua jaloilla, jos edes seurasi peliä. Sinne meni joukkueen haaveet jatkopeleistä, tosi pettyneitä olivat koko porukka. Mitä mieltä te olette? Onko kaikki pelaa-systeemi teistä ihan oiken? Samin vanhemmat kävivät vielä pelin jälkeen valittamassa vanhemmista, koska he kannustivat joukkuettaan. Meillä on siis ollut tapana huutaa kannustusta nimillä lapsille ( tyyliin hyvä Kimmo, hienosti menee!), jotka esim. saavat pallon, tekevät maalin tai torjuvat. Ja myös vastustajan joukkuetta kannustetaan, mutta Samin vanhemmat olivat sitä mieltä, että kannustaa ei saisi ollenkaan. Missä teistä menee raja, pitääkö lapsen tai vanhempien saada päättää, pitääkö kaikkien saada tasan yhtä paljon peliaikaa vai miten systeemin pitäisi teistä olla? Joukkueessa kaikki ovat kyllä saaneet peliaikaa, mutta pitääkö se huonoin poika pistää maalille, koska vanhemmat sitä haluavat.
Joukkueessa on käytössä kaikki pelaa- systeemi, ei esim. ole maalivahtia vaan jokainen sitä haluava on saanut pelata maalilla. Nyt viikonloppuna oli isoho turnaus ja lasten joukkue selviytyi sen verran hyvin, että vikassa pelissä olisi riittänyt jopa 1-2 maalin tappio jatkopaikkaan ja uuteen turnaukseen. Turnauksen alussa kysyttiin ketkä haluavat maalille ja kuusi lasta ilmottautui. Valmentaja antoi sitten jokaisen pelata eri peleissä maalilla. Kun viimeinen peli oli alkamassa maalille valittiin tietenkin pelaajista paras, että olisi ollut paras mahdollisuus voittoon. Sitten paikalle ilmaantuivat täysin uusi perhe, heidän lapsi oli ilmoittautunut joukkueeseen, mutta ei ollut ollut kertaakaan vielä harkoissa, mutta oli kuitenkin ilmoitettu jotain kautta pelaavaan porukkaan tähän turnaukseenkin, valmentaja ei siitä ollut tietoinen. Kun peli oli alkamassa keksi tämä uusi lapsi, että hänkin haluaa maalille, koska maalivahdeilla on niin hienot hanskat.
Valmentaja lupasi uudelle pojalle, että saat sitten pelata hetken pelin alussa maalilla ja sitten on toisen ( sen joukkueen parhaan maalivahdin) vuoro. Poika ( kutsutaan vaikka Samiksi) meni maalille ja peli alkoi. Heti tuli maali. Valmentaja kävi kertomassa, että maalivahti saa ottaa pallon myös käsillä kiinni, koska tämä Sami oli aika ulkona koko hommasta. Ja taas tuli maali, koska Sami antoi pallon suoraan vastustajalla, maaliheitto oli noin puolimetrinen ja Sami tosiaan heitti pallon suoraan vastustajan eteen. Valmentaja kävi kertomassa, että nämä lapset ovat sinun joukkueessa, nämä toisessa ja antoi pari muutakin ohjetta, esim. kuinka palloa heitetään, koska Sami ei sitä kunnolla osannut. Sami raivosi, että ei häntä saa neuvoa, kyllä hän tietää ja ei kuunnellut valmentajaa ollenkaan ja vanhemmat vaan sanoivat, että kyllä heidän poika sen jossain vaiheessa oppii.
Sitten maalivahti sai taas pallon ja heitti sen suoraan vastustajalla. Ja tuli taas maali. Valmentaja sanoi muulle joukkueelle, että vaihdetaan toinen poika maalille, mutta Samin vanhemmat alkoivat protestoimaan, että heidän lapsellaan on ihan yhtä iso oikeus olla maalilla kuin muillakin, onhan tämä kaikki pelaa-joukkue. Ja siinä se peli sitten oli, häviö tuli 12-2. Koko melko hyvät vuoden pelit takana ja kaikki tyssäsi tähän. Ja vastustajan kanssa joukkueet ovat tätä ennen pelanneet yleensä aika tasan pelit.
Sami heitti pallon aina vastustajalle, ihan siihen maalin eteen ja yritti torjua jaloilla, jos edes seurasi peliä. Sinne meni joukkueen haaveet jatkopeleistä, tosi pettyneitä olivat koko porukka. Mitä mieltä te olette? Onko kaikki pelaa-systeemi teistä ihan oiken? Samin vanhemmat kävivät vielä pelin jälkeen valittamassa vanhemmista, koska he kannustivat joukkuettaan. Meillä on siis ollut tapana huutaa kannustusta nimillä lapsille ( tyyliin hyvä Kimmo, hienosti menee!), jotka esim. saavat pallon, tekevät maalin tai torjuvat. Ja myös vastustajan joukkuetta kannustetaan, mutta Samin vanhemmat olivat sitä mieltä, että kannustaa ei saisi ollenkaan. Missä teistä menee raja, pitääkö lapsen tai vanhempien saada päättää, pitääkö kaikkien saada tasan yhtä paljon peliaikaa vai miten systeemin pitäisi teistä olla? Joukkueessa kaikki ovat kyllä saaneet peliaikaa, mutta pitääkö se huonoin poika pistää maalille, koska vanhemmat sitä haluavat.