Kai se on pakko alkaa etsiä omaa asuntoa :(

[harmaana]

Suhteessa on asiat mennyt pieleen jo pitkään, mies ei ole halunnut puhua ongelmista. Huono rahatilanne ja olemattomat tukijoukot lastenhoidossa ovat aiheuttaneet hirveän stressin molemmille, lisäksi mies käyttää hirveästi alkoholia (kuulemma ei kestä tilannetta muuten). Väkivaltainen ei ole onneksi koskaan ollut, mutta nyt on alkanut äksyillä lapsillekin. Alkoholin takia seksi on jäänyt, koska minä en halua harrastaa seksiä kun toinen on ympäripäissään ja itse selvänä.

Minä opiskelen toisella paikkakunnalla, mutta eron jälkeen minulla ei ole varaa pitää autoa. Lasten vuoksi en halua muuttaa lähemmäs koulua, koska lasten hoitopaikat ovat täällä. En tiedä mistä saan rahat takuuvuokraan tai välttämättömiin hankintoihin, minulla ei ole edes ketään, joka tavaramme muuttaisi pois täältä.

Olen niin rikki enkä näe miten selviän tästä tilanteesta Voi kun olisin joskus arvannut että näinkin voi käydä.

 

[voi!]

:hug: Voisinpa auttaa jotenkin :hug: tosi kurja tilanne

 

[vieras....]

sossu auttaa alkuun. voimia teille..

 

[mk]

:hug: Voimia ja jaksuja!

Toivottavasti miehesi herää viime hetkellä. Olisko hoitopaikkojen siirtäminen maailman loppu? Tiedän, että on kamalaa tehdä paljon muutoksia kerralla lasten elämään, mutta esim. jos joululomalla olisi rauhallista aikaa totutella uuteen asuntoon ja sitten hoitopaikkaan?

 

[vieras]

Sinuna hakisin asuntoa opiskelupaikkakunnalta. Autosta voisit luopua tällöin ja lapset sopeutuu hoitoon. Kysy apua sosiaalitoimistosta. Heiltä saa apua muuttoon ja takuuvuokraan. Elämäkin helpottuu, kun ei tarvitse kulkea pitkää matkaa kouluun.

 

[Raitapaitainen]

Mistä päin olet? Tampereen seudulla voisin auttaa muutossa.

 

[ahma]

oletteko hakenu apua ulkopuolelta? Et kai oikeesti lähde eroamaan ennen kuin näin on tehty? Eikö mies suostu puhumaan ulkopuoliselle taholle eron uhalla? Eli jos kerran olet oikeesti valmis lähtemään, niin sulla pitäis myös olla paljon valtaa tässä laittaa toinen miettimään tekemisensä uudemman kerran.

 

[ap]

Mistä päin olet? Tampereen seudulla voisin auttaa muutossa.

Kiitos, tämä lämmitti mieltä todella paljon! Harmi että asun toisella puolella Suomea.

 

[ap]

oletteko hakenu apua ulkopuolelta? Et kai oikeesti lähde eroamaan ennen kuin näin on tehty? Eikö mies suostu puhumaan ulkopuoliselle taholle eron uhalla? Eli jos kerran olet oikeesti valmis lähtemään, niin sulla pitäis myös olla paljon valtaa tässä laittaa toinen miettimään tekemisensä uudemman kerran.

En ole hakenut, miestä olen kyllä yrittänyt saada hakemaan apua, koska on kuulemma masentunut ja siksi juo. Mutta ei suostu. En tiedä heräisikö hän sitten kun todella olen lähdössä lasten kanssa.

 

[ahma]

oletteko hakenu apua ulkopuolelta? Et kai oikeesti lähde eroamaan ennen kuin näin on tehty? Eikö mies suostu puhumaan ulkopuoliselle taholle eron uhalla? Eli jos kerran olet oikeesti valmis lähtemään, niin sulla pitäis myös olla paljon valtaa tässä laittaa toinen miettimään tekemisensä uudemman kerran.

En ole hakenut, miestä olen kyllä yrittänyt saada hakemaan apua, koska on kuulemma masentunut ja siksi juo. Mutta ei suostu. En tiedä heräisikö hän sitten kun todella olen lähdössä lasten kanssa.

Kyllähän se raja tulee joskus vastaan, että on pakko sanella toiselle ehdot. Ja se saattaa jopa auttaa, koska silloin hommassa ei ole enää kiristyksen sävyä, vaan mieskin ymmärtää että on tosi kyseessä.

Mut jos sen joku sais ymmärtämään että apua on haettava heti, niin olishan se hyvä. Kun ei kai se ole jokalailla huono yksilö ollenkaan? Oletko vaatinu perustelemaan, että miksi hän ei suostu? Olis kovasti hyvä, että molemmat perustelis aina jos väittävät tai vaativat jotain - saati sitten jos kieltäytyvät. Eli kun eihän parisuhteessa ole pitkään oikeutta kieltäytyä perustelematta, eikä perusteluksi kelpaa mikään "mää mitään tartte"...

muokkaus: ja sitten on tietysti aina tuo määrätietoisen huumorin tie mitä voi ehkä kokeilla. Että alat vaan inttää, silleen joka päivä samaan aikaan tms, että jaahas koskas sä menet hakeen sitä apua? Kun toinen ärsyyntyy niin lyöt leikiksi asian, ja seuraavana päivänä olet niinkuin et olis koskaan aiemmin asiasta puhunukkaan, hymyilet vaan vinosti... Kyllähän ihmisellä lopulta on enempi valtaa toiseen kuin mitä itte osaa kuvitella. Kekseliäisyydestä kiinni myös. Mut sulla ei varmaan ole kovin kekseliäs olo nytten. Tossa lohtua: :flower: