Käynnistys/luonnolliset supistukset

Miten on, kuinka kipeitä nuo käynnistetyn synnytyksen supistukset on luonnollisiin verrattuna? Kun olen kuullut, että eroa on ja paljon.

Itselläni olisi toinen tulossa ja lääkäri vähän ehdotti, että käynnistettäisiin hyvissä ajoin, ettei vauva ehtisi kasvaa liian isoksi. Sen paremmin ei vielä ollut puhetta muusta ja varmaan kaikesta kyllä jutellaan ja kerrotaan, jos siihen vaihtoehtoon päädytään, mutta tietysti sitä jo itse miettii..

Ensimmäinen syntyi hätäsektiolla, ja oikein mitään supistuksia tms ei ehtinyt vielä olla, joten koko synnytys on minulle ihan uutta ja vierasta. Ja jännittää sekä pelottaa tietysti. Sektiota olin toivonut, mutta minulla on niin pahat suonikohjut, että lääkäri ei missään nimessä suosittele sitä. Siksi tässä näitä muitakin vaihtoehtoja nyt täytyy miettiä. Ja alkaa itsekin valmistautua synnyttämään. :/

 

mulla kun käynnistettiin niin en tuntenut mitään kipuja vasta kun poika oikeesti syntyi, tai siis tuli ne "pahimmat" ponnistus supparit.. että mulla ei ainakaan tuntunut kovin ihmeelliseltä, kai se on niin yksilöllistä ja riippuu varmaan paljonko sitä käynnistys lääkettä sulle tuupataan.. ZEMPPIÄ!!

 

Entä lähtikö sinulla synnytys heti käynnistymään, young mom, kun olen kullut siitäkin, että voi kestää kauan ja voidaan joutua käynistelemään useaankin otteeseen..
Kipulääkkeitä onneksi nykyään saa jo hyvin, joten kyllä varmaan ainakin se pahin kipu pysyy niillä poissa, mutta kipuherkkä kun olen, en haluaisi tuntea yhtään mitään.. (kukapa haluaisi..?)

 

no aamusta kahdeksan aikaan mentiin synnärille, ja sain pienen palan sitä pilleriä (käynnistys lääkettä) ja sen jälkeen jatkuvasti käyrillä jka kuullemma supisteli mutta itse en tuntenut mtn, uskon että sen kätilön sisätutkimuksetkin teki sitten osansa kun aiheutti lisää suppareita kun oli hieman "kovakourainen".. joskus ennen puoltayötä sitten siirryin saliin ja poika syntyi puoli viiden maissa aamusta..

 

Entä lähtikö sinulla synnytys heti käynnistymään, young mom, kun olen kullut siitäkin, että voi kestää kauan ja voidaan joutua käynistelemään useaankin otteeseen..
Kipulääkkeitä onneksi nykyään saa jo hyvin, joten kyllä varmaan ainakin se pahin kipu pysyy niillä poissa, mutta kipuherkkä kun olen, en haluaisi tuntea yhtään mitään.. (kukapa haluaisi..?)

Omakohtaista kokemusta mulla ei ole, onko käynnistetty synnytys kivuliaampi kuin spontaanisti alkanut. Mulla on takana yksi alatiesynnnytys, mikä alkoi vesien menolla ja supistuksilla, mutta vauhditettiin oksitosiinitipalla, kun homma ei edennyt. Ennen oksitosiinia omat supparit oli koventuneet jo koviksi, mutta kyllä oksitosiini lisäsi supistusten voimakkuutta ja kipua todella paljon ja nopeesti, heti tipan laiton jälkeen. Ja oksitosiinillahan joskus synnytystä käynnistellään. Mutta niin kuin itse sanoit, kivunlievitystä on saatavana, täysin kivutonta synnytystä ei olekaan, siihen pitää tietysti asennoitua, MUTTA kyllä synnytys silti voi olla ihan siedettävää ja mukavaakin, ei se aina ole kamalaa, traumaattista, sietämätöntä kipua ja tuskaa.

Muutamalla kaverilla on käynnistetty ja kyllä se riippuu, mikä on kohdunkaulan ja -suun tilanne, kun aletaan käynnistää, että miten nopeesti homma etenee. Joillakin pitää käynnistellä muutamia päiviä (välissä taukopäiviä, milloin ei käynnistetä), joillakin jos kohdunsuun tilanne on jo kypsä, voi vauva syntyä nopeesti. Joillakin kiinteästä tilanteesta aloitettu käynnistys ei johda kohdunsuun täyteen avautumiseen ja päädytään sektioon.

Mutta luottavaisin mielin vain eteenpäin, onnea matkaan!

 

Esikoisesta piti käynnistää ison koon vuoksi mutta käynnisty ite kotona luonnollisesti. Supparit tuli pikkuhiljaa koventuen ja luonnollisina kykenin kestään niitä tunteja ilman mitään hammasta purren. Sanoin et koitan olla ilman mitään ja epiduraalia en ota. Kesti melkein 19h. Sain kohdunkaulapuudutteen reiluksi tunniksi.
Kuopuksesta ns käynnistettiin. Pehmitettiin paikkoja eka 1/4 cytotecillä ja tosi pian alko suppaan. Kun lapsivesi meni ja synnytys varsinaisesti siitä käynnisty, tuli supat tiuhaan ja tosi kipeenä. Oli ihan erilaisia. Niihin ei ehtiny varautuun yhtään, siihen kovuuteen :snotty: ja otin sillä kertaa ilolla HETI epiduraalin kun saliin pääsin. Muuten en ois kyenny synnyttään, niin kovat ja tiuhat supat oli. Tosi rajut kivut.
eroa sis oli et luonnollinen kovenee hitaammin ja välikin pidempi. Käynnistetyllä tiuhat välit ja pian tosi kova kipu.

 

Minulla käynnistettiin synnytys ensin pillereillä, yöksi ne aiheuttivat melko kivuliaita, mutta lyhyitä supistuksia, jotka kestin kaurapussin ja lantion heiluttelun avulla.
Aamulla supistukset loppuivat.
Minut lähetettiin synnytyssaliin jossa puhkaistiin kalvot ja siitä alkoi kipeämmät supistukset.
Sitten avautumista alettiin vauhdittaa oksitosiinitipoilla jolloin supistukset kovenivat entisestään, mutta kun aloin ottaa ilokaasua, niin olin niin omissa maailmoissani, ettei kipu ollut enää niin sietämätön, vaikka kovasti sattuikin. Aloin valittamaan kätilölle kovaa kipua, jota hän ihmetteli ja teki sisätutkimuksen jolloin oli 9cm auki! (olin siis auennut puolessa tunnissa 6cm!) Jossain vaiheessa minulle laitettiin epiduraali, mikä ei kylläkään ehtinyt vaikuttaa kun synnytys oli niin vauhdikas. Eli pelastukseni oli ilokaasu.
Synnytyksen kokonaiskesto oli 4h 25min.

 

Minulla ei ole kokemusta itsekseen edenneestä synnytyksestä, kaikki kolme kertaa on käynnistetty kalvojen puhkaisulla (n. 2 viikkoa yli lasketun ajan). Minulla tosin oli paikat joka kerralla reilusti auki (n.4-5cm) joten varmaan senkin takia kaikki on käynyt nopeasti. Yhtään kivuliasta supistusta en ole kokenut ennen kalvojen puhkaisua, sen jälkeen onkin ollut melko tuskallista (en ole myöskään saanut muuta kipulääkettä kuin ilokaasua). Kaikki synnytykset on kuitenkin ollut ohi 1-2 tunnissa, joten kyllä sen on kestänyt...