Käsi pystyyn ne, joiden 4-5-vuotiaat lapset eivät koskaan vingu eivätkä uhmaa

Ihan pakko kysyä, että onko sellaisia 4-5-vuotiaita lapsia paljonkin, jotka eivät koskaan vingu, käyttäydy huonosti tai uhmaa. Tuon toisen ketjun innoittamana kysyn.

Minä olen aina luullut, että huono käytös ja uhmaaminen ikään kuin kuuluvat asiaan tuossa iässä. Mutta vika onkin siis vanhemmissa (kuulemma).

 

Ei yks pääsky kesää tee. Jos yksi ihminen nyt netissä väittää ettei hänen lapsensa uhmasta mitään tiedä, totuus kuule voi olla ihan toinen tai sitten vanhemmat ei vaan välitä.

 

:wave: Mun kolmesta lapsesta yksi on tällainen. Liiankin kiltti.

 

ei semmosii lapsii (tai ihmisiä ylipäätänsä ) olekkaan jotka ei joskus vinkuis tai käyttäytyis huonosti. B)

 

Eipä voi kättä tässä kohtaa nostaa ei

 

Tottakai joskus, mutta harvoin ja yleensä pärjätään hyvin. Nuorempi 4v ja esikoinen kohta 6v. Väsyneenä joskus kiukuttelevat.
Ainakin parikin MLL hoitaja on sanonut, että ovat erittäin kilttejä lapsia, joita on helppo hoita. Ja varsinkin esikoisella olisi luonnetta muillekin jakaa, mutta on oppinut rajat, jotka on selvät mutta ei kovin kapeat.

 

Pääasiassa meillä 5v. käyttäytyy ihan hyvin eikä uhmaa, mutta vinkuu kyllä välillä, mutta ei niin paljon että hermot menisivät ja palstan apua tarttisin.

 

täällä tuntu olevan niitä pilvin pimein ku puhuin kerran omasta 4v uhmaikäsestä! Huono äiti olin muiden mielestä!

 

:wave: Mun kolmesta lapsesta yksi on tällainen. Liiankin kiltti.

Meillä sama juttu. Sanoo vaan aina että "ei mua haittaa" kun sanon, ettei siskoa tarvi aina "totella" :/ Tämä helpoin lapsi siis keskimmäinen. Kuopus nyt 1,5v. ja vaikuttaa enemmän samanluonteiselta kuin esikoinen,huoh

 

Ei yks pääsky kesää tee. Jos yksi ihminen nyt netissä väittää ettei hänen lapsensa uhmasta mitään tiedä, totuus kuule voi olla ihan toinen tai sitten vanhemmat ei vaan välitä.

Näinhän se on, ei kaikki ole totta mitä netissä lukee ; )
Mutta jos ihan pokkana sanoo, että vinkuminen ei ole normaalia tuon ikäisen käytöstä eikä uhmaakaan enää ole, niin aika väärässä minusta on.
Mutta heillä sitä ei ilmene sen takia, kun vanhemmat keskittyvät lapsiinsa ja luopuvat omista menoistaan. Kuulemma.

 

Pääasiassa meillä 5v. käyttäytyy ihan hyvin eikä uhmaa, mutta vinkuu kyllä välillä, mutta ei niin paljon että hermot menisivät ja palstan apua tarttisin.

Se kynnys on varmaan yksilöllinen.
Pitää kyllä myöntää tässä vaiheessa, että itseltäkin menevät välillä hermot. Onneksi vain välillä...

 

täällä tuntu olevan niitä pilvin pimein ku puhuin kerran omasta 4v uhmaikäsestä! Huono äiti olin muiden mielestä!

Älä välitä, kohtalotovereita on muitakin.
Vaan eipä tähänkään ketjuun montaa kättä noussut. Taitaa siis olla vaan tuon yhden täydellisen perheen ominaisuus, että lapset eivät koskaan vingu tai uhmaa ; )

 

:wave: Mun kolmesta lapsesta yksi on tällainen. Liiankin kiltti.

Meillä sama juttu. Sanoo vaan aina että "ei mua haittaa" kun sanon, ettei siskoa tarvi aina "totella" :/ Tämä helpoin lapsi siis keskimmäinen. Kuopus nyt 1,5v. ja vaikuttaa enemmän samanluonteiselta kuin esikoinen,huoh

Meilläkin keskimmäinen. Tuo liika kiltteys huolestuttaa minua enemmän kuin toisten lasten kiukuttelu ja uhmaus. Yritänkin aina rohkaista häntä sanomaan oman mielipiteensä ja pitämään puolensa...

 

täällä tuntu olevan niitä pilvin pimein ku puhuin kerran omasta 4v uhmaikäsestä! Huono äiti olin muiden mielestä!

Älä välitä, kohtalotovereita on muitakin.
Vaan eipä tähänkään ketjuun montaa kättä noussut. Taitaa siis olla vaan tuon yhden täydellisen perheen ominaisuus, että lapset eivät koskaan vingu tai uhmaa ; )

joku on niin herkkänä että. ja vetelee omia johtopäätöksiään. missä kohtaa olen kenekään äitiyttä arvostellut? en missään. kerroin meidän tilanteesta, joka siis näyttää olevan poikkeuksellinen. opin siis tänään taas jotain uutta. miksi se sinua häiritsee, ettei meidän isommat enää tuossa iässä uhmanneet? miksi se sinua ärsyttää, jos meillä keskitytään tosissaan kasvattamaan lapsia kun he ovat pieniä? enhän minä mitään tiedä sinun äitiydestäsi enkä siitä ole mitään sanonut. ja sinä et tiedä minun äitiydestäni paljonkaan. voimia sinne.

 

täällä tuntu olevan niitä pilvin pimein ku puhuin kerran omasta 4v uhmaikäsestä! Huono äiti olin muiden mielestä!

Älä välitä, kohtalotovereita on muitakin.
Vaan eipä tähänkään ketjuun montaa kättä noussut. Taitaa siis olla vaan tuon yhden täydellisen perheen ominaisuus, että lapset eivät koskaan vingu tai uhmaa ; )

joku on niin herkkänä että. ja vetelee omia johtopäätöksiään. missä kohtaa olen kenekään äitiyttä arvostellut? en missään. kerroin meidän tilanteesta, joka siis näyttää olevan poikkeuksellinen. opin siis tänään taas jotain uutta. miksi se sinua häiritsee, ettei meidän isommat enää tuossa iässä uhmanneet? miksi se sinua ärsyttää, jos meillä keskitytään tosissaan kasvattamaan lapsia kun he ovat pieniä? enhän minä mitään tiedä sinun äitiydestäsi enkä siitä ole mitään sanonut. ja sinä et tiedä minun äitiydestäni paljonkaan. voimia sinne.

Ei se minua millään tavalla ärsytä, älä nyt itse vedä omia johtopäätöksiä.
Jos sinulla on pokkaa tulla kertomaan muiden ketjuun, että se, mitä suurin osa ihmisistä käsittää ja tietää olevan täysin normaalia käytöstä tuon ikäiselle, ei sitä ole, niin kai kestät myös kritiikkiä.

Valitettavasti itse näen aina punaista siinä vaiheessa, kun joku kertoo luopuvansa elämästä (tai siis menoistaan) lastensa vuoksi. Vanhemman kuuluu minusta olla myös terveesti itsekäs, ja esimerkiksi liikuntaharrastukset ja muu oma on enemmän kuin hyvä asia. Mutta kukin tavallaan.

 

:wave:

Liian kiltti on. Ei osaa näyttää tunteitaan,ei koskaan kiukkuu tai uhmaa. Ei todellakaan tiiä mikä on aresti. Noh,me ollaankin alotettu nyt tutkimuksissa ramppaamiset.

 

täällä tuntu olevan niitä pilvin pimein ku puhuin kerran omasta 4v uhmaikäsestä! Huono äiti olin muiden mielestä!

Älä välitä, kohtalotovereita on muitakin.
Vaan eipä tähänkään ketjuun montaa kättä noussut. Taitaa siis olla vaan tuon yhden täydellisen perheen ominaisuus, että lapset eivät koskaan vingu tai uhmaa ; )

joku on niin herkkänä että. ja vetelee omia johtopäätöksiään. missä kohtaa olen kenekään äitiyttä arvostellut? en missään. kerroin meidän tilanteesta, joka siis näyttää olevan poikkeuksellinen. opin siis tänään taas jotain uutta. miksi se sinua häiritsee, ettei meidän isommat enää tuossa iässä uhmanneet? miksi se sinua ärsyttää, jos meillä keskitytään tosissaan kasvattamaan lapsia kun he ovat pieniä? enhän minä mitään tiedä sinun äitiydestäsi enkä siitä ole mitään sanonut. ja sinä et tiedä minun äitiydestäni paljonkaan. voimia sinne.

Ei se minua millään tavalla ärsytä, älä nyt itse vedä omia johtopäätöksiä.
Jos sinulla on pokkaa tulla kertomaan muiden ketjuun, että se, mitä suurin osa ihmisistä käsittää ja tietää olevan täysin normaalia käytöstä tuon ikäiselle, ei sitä ole, niin kai kestät myös kritiikkiä.

Valitettavasti itse näen aina punaista siinä vaiheessa, kun joku kertoo luopuvansa elämästä (tai siis menoistaan) lastensa vuoksi. Vanhemman kuuluu minusta olla myös terveesti itsekäs, ja esimerkiksi liikuntaharrastukset ja muu oma on enemmän kuin hyvä asia. Mutta kukin tavallaan. [/quote

hienoa. minä käyn kolmisen kertaa nyt vain urheilemassa per vko, mies 2 kertaa. joten se on vähän, mutta parempi kuin ei mitään. mutta emme käy ryyppäämässä. konserteissa käymme satunnaisesti ja ulkomailla kahdestaan kerran vuodessa.

minun tuttvapiirissäni ihmiset käsittävät uhmaiällä 2-3 veen uhman. ei täällä kukaan puhu mistään 4-5 uhmasta. joten se mikä siellä on normia, ei ole täällä.

enkä pidä siitä, ettet voinut pysyä siellä ketjussa vaan sun piti alkaa jauhamaan aivan asian vierestä, mutta niin, joillekin se on normia toki. tsau.

 

Esikoinen on ollut todella kiltti lapsi. Tottakai on vinkunut ja uhmannut mutta hirmuisen vähän. Eli voisin sanoa että ei mainitsemisen arvoisesti. Kuopus taas on aivan eri maata,liki jokaisella kauppareissulla tulee jostain jonkin asteista vääntöä.
Tämä taitaa olla luonnekohtaista joka lapsella ja varmaan myös vanhempikohtaista miten siihen reagoi.
Esikoinen on muutenkin sellainen "sunnuntailapsi" joka ei yleensä turhista rutise. Toki joskus ja nyt 6:nä enemmänkin mutta ei vieläkään niin että voisi valittaa.

 

Piti oikein tulla kurkkaan että paljonko täällä valehdellaan

 

Piti oikein tulla kurkkaan että paljonko täällä valehdellaan

En kyllä valehtele, jos sanon, että veljen poika ei ole varmaan kiukutellut ikinä. Ikinä ei ole karkkihyllyllä, tai muuallakaan vinkunut, ja 500km:n automatkallakaan ei päästänyt änähdystäkään!

 

:wave:

Liian kiltti on. Ei osaa näyttää tunteitaan,ei koskaan kiukkuu tai uhmaa. Ei todellakaan tiiä mikä on aresti. Noh,me ollaankin alotettu nyt tutkimuksissa ramppaamiset.

Mitäs tollaisessa tapauksessa sitten tutkitaan, mikä voi olla syynä..? Onko tutkimuksiin muuta syytä? Mielenkiinnosta..

 

:wave:

Liian kiltti on. Ei osaa näyttää tunteitaan,ei koskaan kiukkuu tai uhmaa. Ei todellakaan tiiä mikä on aresti. Noh,me ollaankin alotettu nyt tutkimuksissa ramppaamiset.

Mitäs tollaisessa tapauksessa sitten tutkitaan, mikä voi olla syynä..? Onko tutkimuksiin muuta syytä? Mielenkiinnosta..

Nyt on käyty eeg:ssä. Verinäytteet ja pissä pitäisi seuraavaksi ottaa,jossa nähdään jotain Kromosomi juttuja ja kehitysviivästymästä jotain.. Sitten psygologille ym...

 

:wave:

Liian kiltti on. Ei osaa näyttää tunteitaan,ei koskaan kiukkuu tai uhmaa. Ei todellakaan tiiä mikä on aresti. Noh,me ollaankin alotettu nyt tutkimuksissa ramppaamiset.

Mitäs tollaisessa tapauksessa sitten tutkitaan, mikä voi olla syynä..? Onko tutkimuksiin muuta syytä? Mielenkiinnosta..

Nyt on käyty eeg:ssä. Verinäytteet ja pissä pitäisi seuraavaksi ottaa,jossa nähdään jotain Kromosomi juttuja ja kehitysviivästymästä jotain.. Sitten psygologille ym...

Ok. Meillä siis tyttö oli todella liian kiltti kolmevuotiaaksi asti ja olin vähän huolissani. Liian vähän omaa tahtoa, kiukkua jne.. Sitten alkoi tahtoa löytymään ja on kovasti rohkaistu näyttämään tunteensa jne.. Kerhosta saatu positiivista palautetta, että kovasti on lapsi rohkaistunut ja reipastunut. Ei ole enää niin sairaalloisen ujo eikä roiku äidissä koko ajan.

Suututtaa vain, kun siskoni (4lasta) ja äitini mielestä lapsesta on tullut "tuhmempi". Olen koittanut selittää ettei se liika kiltteys ja taipuvaisuus ole hyvä juttu sekään enkä halua että lapsi leimataan tuhmaksi siksi että osaa nyt ilmaista mielipiteensä ja tunteitaan. Olen tehnyt asian kanssa todella paljon töitä ja välillä turhauttaa tämä suhtautuminen..

 

enkä pidä siitä, ettet voinut pysyä siellä ketjussa vaan sun piti alkaa jauhamaan aivan asian vierestä, mutta niin, joillekin se on normia toki. tsau.

Heh, vai pitäisi sinulta pyytää oikein lupa siihen, että saa tehdä toisen ketjun innoittamana uuden aloituksen. Etkä pidä siitä, että en "pysy" siinä ketjussa ja puhun sinusta asian vierestä. Et voi olla tosissasi. Olet todella hauska.

 

Piti oikein tulla kurkkaan että paljonko täällä valehdellaan

En kyllä valehtele, jos sanon, että veljen poika ei ole varmaan kiukutellut ikinä. Ikinä ei ole karkkihyllyllä, tai muuallakaan vinkunut, ja 500km:n automatkallakaan ei päästänyt änähdystäkään!

Niin kun mä kuvittelin että täällä tosiaan kaikki väittää että meillä ei kyllä ikinä.....

Karkkihyllyt ja muut ansat menee kaupoissa meilläkin ihan ok, automatkat myös.
Muusta en sitten puhukaan