KÄÄK! ULTRA BRA palaa yleisön eteen ensi vuonna 😱 Jos haluatte kiduttaa elävältä niin viekää minut sinne.

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
"Minä suojelen sinua kaikelta mitä ikinä keksitkin pelätä" ja otan mieluusi vastaan lippusi jos sellaisen saat.


Onneksi toi keikka on kesällä, koska "kylmä on suomen talvi, kesän hedelmät jäätyvät /ja saatan minäkin) paeta pohjoisen tuulia".
 
vierailija
"Minä suojelen sinua kaikelta mitä ikinä keksitkin pelätä" ja otan mieluusi vastaan lippusi jos sellaisen saat.


Onneksi toi keikka on kesällä, koska "kylmä on suomen talvi, kesän hedelmät jäätyvät /ja saatan minäkin) paeta pohjoisen tuulia".
Ihania ja voimaannuttavia biisejä. Lauluista tulee mieleen 2000-luvun alkuvuodet. Asuimme silloin Mannerheimintiellä. Kuuntelin aamuisin ennen töihin lähtöä radio Suomea, jossa Ultra Bra soi usein. Koskettavat sanat ja vahva tulkinta, joista sain voimaa yh-äidin elämääni.
Hesarissa on uutinen, jossa uutisoidaan Esso-rakennuksen purkamisesta. Paikalle tulee aukio. Mietin mikä nimi sopisi aukiolle. Ehkä a-tädin tai alepa-tädin aukio olisi sopiva tai nimi Ultra Bran tuotannosta. Katselin ikkunastani ABC-rakennusta, ja kerran ohi kolistelevassa ratikassa istui lasteni isä, joka oli luultavasti menossa terapiiaan, kun oli niin allapäin. Laulut syntyvät pienistä tuokioista elämässä.
Avoimesta keittiön ikkunasta kerran kuuntelin, kun Beatles Paul esiintyi stadionilla.
Ymmärtäkää, että musiikkimakuja on monia, ja kaikilla on yleisönsä. Luin Arja Koriseva haastattelun. Olimme aikoinaan hänen konsertissa. Helminauhani katkesi, ja helmet sinkoilivat ympäriinsä. Seurueemme sai kaikki helmet talteen. Korjatusta helminauhastani tulee mieleeni Paula Koivuniemen laulu Jos helmiä kyymeleet ois… Eniten minua itkettää tämän palstan surkea taso.
Perheeni voi hyvin. Ehkä joku uskollinen lukijani on kiinnostunut voinnistamme.
 
  • Tykkää
Reactions: -riivinrauta-
vierailija
Ihania ja voimaannuttavia biisejä. Lauluista tulee mieleen 2000-luvun alkuvuodet. Asuimme silloin Mannerheimintiellä. Kuuntelin aamuisin ennen töihin lähtöä radio Suomea, jossa Ultra Bra soi usein. Koskettavat sanat ja vahva tulkinta, joista sain voimaa yh-äidin elämääni.
Hesarissa on uutinen, jossa uutisoidaan Esso-rakennuksen purkamisesta. Paikalle tulee aukio. Mietin mikä nimi sopisi aukiolle. Ehkä a-tädin tai alepa-tädin aukio olisi sopiva tai nimi Ultra Bran tuotannosta. Katselin ikkunastani ABC-rakennusta, ja kerran ohi kolistelevassa ratikassa istui lasteni isä, joka oli luultavasti menossa terapiaan, kun oli niin allapäin. Laulut syntyvät pienistä tuokioista elämässä.
Avoimesta keittiön ikkunasta kerran kuuntelin, kun Beatles Paul esiintyi stadionilla.
Ymmärtäkää, että musiikkimakuja on monia, ja kaikilla on yleisönsä. Luin Arja Koriseva haastattelun. Olimme aikoinaan hänen konsertissa. Helminauhani katkesi, ja helmet sinkoilivat ympäriinsä. Seurueemme sai kaikki helmet talteen. Korjatusta helminauhastani tulee mieleeni Paula Koivuniemen laulu Jos helmiä kyyneleet ois… Eniten minua itkettää tämän palstan surkea taso.
Perheeni voi hyvin. Ehkä joku uskollinen lukijani on kiinnostunut voinnistamme.
(2 typovirhettä)
 
vierailija
Luulin ettei kukaan muu kuin kommunisti tykkäisi heidän kommarimusiikistaan. Virhe myönnetty!
Musiikki ylittää kaikki rajat.
Palstapesu haukkui tällä palstalla parhaillaan lukemani viihdekirjan, joka kertoo paljon musiikista ja sen opiskelusta mm. Pariisissa.
Koin noin pari viikkoa sitten elämäni suurimman musiikkielämyksen ulkomailla. Jos kertoisin siitä jotain, saisin niskaani nettihistoriani pahimman paskavyöryn palstan törkyturvilta.
 
  • Tykkää
Reactions: -riivinrauta-
Siis musiikki on musiikkia. Ääntä.

Sanat on eri juttu. Ja esiintyminen vielä erikseen.


Kaikista hulluinta musta on se, että joku arvottaa jonkun musiikin paremmaksi koska laulaja/soittaja näyttää hyvältä.


Ja toisekseen ei noissa UltraBran biiseissä kovin monessa kuitenkaan oo minkäänlaista kommunistista viestiä.

Vaiks niinko tää:

Olen usein vihannut sinua ja synkkiä päiviä jolloin
Olen usein inhonnut sinua ja tyhmiä päiviä jolloin
Paiskotaan kamoja
Potkitaan ovia
Toisaalta rakastan sitä hetkeä
Jolloin kaksi leijonaa
Makaa sängyssä raukeina
Savanni nukahtaa iltapäivän kuumuuteen
Myös me nukahdamme väsyneet leijonat
Peiton alle apinanleipäpuun katveeseen
Keltainen ja okranvärinen maa
Se on leijonan osa
Se on leijonan osa
Olen usein kammonnut sinua ja kurjia päiviä jolloin
Olen usein ällönnyt sinua ja tylsiä päiviä jolloin
Paiskotaan kamoja
Potkitaan ovia
Toisaalta rakastan
Sitä hetkeä jolloin kaksi leijonaa
Makaa sängyssä raukeina
Savanni nukahtaa....
 
  • Rakkaus
Reactions: Johnny Appleseed
vierailija
#20
Tuota laulua olen aina rakastanut. Samoin sitä, jossa lähdetään ja katsotaan loittonevaa selkää ja kierretään lätäkkö.
Raivostuin, kun minua aikoinaan sanottiin runotytöksi. Ennen nuorena kuolleita runoilijoita palvottiin ja ihailtiin. 24-vuotiaana tuberkuloosiin kuollut isoäitini oli esiintynyt laulajana.
Kun olen pysynyt musiikista erossa, ja lukenut vain kirjoja, olen pysynyt terveenä ja poissa roskalehtien lööpeistä.
Olen jo noin vuosikymmenen ottanut etäisyyttä kotimaiseen musiikkiin.
Minua ei kannattele joku tatuoitu, puolialaston piipittävä pimu tai sekoileva rokkari tai räppäri. Kuuntelen hyvää musiikkia netistä tai levyltä, ja luen mitä huvittaa raskasta ja hömppää.
Jatkuvat come-backit ihmetyttävät. Ehkä ne liittyvät jotenkin nostalgiaan ja koronavuosien menetyksiin.
Minulle 2000-luku on ollut ihanaa aikaa verrattuna raadolliseen ysäriin. Silloin lauloin jatkuvasti kesämökillämme, jossa oli hyvä akustiikka. Tuhnis kerran sanoi, että laulan yhden biisin paremmin kuin alkuoeräinen esittäjä. Kyseinen nainen lopetti aikoinaan uransa uskoon tulonsa jälkeen. Olen laitapuolen körtti ja uskossani veretseisauttava Saarijärven Puavoon verrattuna. Olen käynyt ripariretkellä hänen kodissa Aholansaaressa.
Musiikki yhdistää ihmiset eikä erota.
Lukekaa Lucinda Rileytä, jos ette usko. Lähden taas jatkamasn kirjan lukua. Syön sitä ennen eilen keittämääni kaalisoppaa. En tiedä miten saan syötyä kaikki kaappini tyhjiksi Suomen vierailijoiden lahjoituksista. Erikoisia herkkuja, joista joistakin olen saanut mahapuruja.
 
  • Tykkää
Reactions: -riivinrauta-
#20
Tuota laulua olen aina rakastanut. Samoin sitä, jossa lähdetään ja katsotaan loittonevaa selkää ja kierretään lätäkkö.
Raivostuin, kun minua aikoinaan sanottiin runotytöksi. Ennen nuorena kuolleita runoilijoita palvottiin ja ihailtiin. 24-vuotiaana tuberkuloosiin kuollut isoäitini oli esiintynyt laulajana.
Kun olen pysynyt musiikista erossa, ja lukenut vain kirjoja, olen pysynyt terveenä ja poissa roskalehtien lööpeistä.
Olen jo noin vuosikymmenen ottanut etäisyyttä kotimaiseen musiikkiin.
Minua ei kannattele joku tatuoitu, puolialaston piipittävä pimu tai sekoileva rokkari tai räppäri. Kuuntelen hyvää musiikkia netistä tai levyltä, ja luen mitä huvittaa raskasta ja hömppää.
Jatkuvat come-backit ihmetyttävät. Ehkä ne liittyvät jotenkin nostalgiaan ja koronavuosien menetyksiin.
Minulle 2000-luku on ollut ihanaa aikaa verrattuna raadolliseen ysäriin. Silloin lauloin jatkuvasti kesämökillämme, jossa oli hyvä akustiikka. Tuhnis kerran sanoi, että laulan yhden biisin paremmin kuin alkuoeräinen esittäjä. Kyseinen nainen lopetti aikoinaan uransa uskoon tulonsa jälkeen. Olen laitapuolen körtti ja uskossani veretseisauttava Saarijärven Puavoon verrattuna. Olen käynyt ripariretkellä hänen kodissa Aholansaaressa.
Musiikki yhdistää ihmiset eikä erota.
Lukekaa Lucinda Rileytä, jos ette usko. Lähden taas jatkamasn kirjan lukua. Syön sitä ennen eilen keittämääni kaalisoppaa. En tiedä miten saan syötyä kaikki kaappini tyhjiksi Suomen vierailijoiden lahjoituksista. Erikoisia herkkuja, joista joistakin olen saanut mahapuruja.
Ihmisen pitääkin olla uskossaan vahva ollakseen kiinnostava.

Kaalisoppa. Tilasin juuri puolikkaan lampaan ja sitä tulee olemaan siis ruokalistalla useamman kerran syksyn aikana. Mikään ei oo ihanampaa kuin astua ulkoa, kylmästä, sisään ja muistaa tuoksusta mitä herkkua pian saakaan.
 
vierailija
Musiikki ylittää kaikki rajat.
Palstapesu haukkui tällä palstalla parhaillaan lukemani viihdekirjan, joka kertoo paljon musiikista ja sen opiskelusta mm. Pariisissa.
Koin noin pari viikkoa sitten elämäni suurimman musiikkielämyksen ulkomailla. Jos kertoisin siitä jotain, saisin niskaani nettihistoriani pahimman paskavyöryn palstan törkyturvilta.
Se nyt haukkuu kaiken, joka ei mahdu hänen pikkuruiseen, ahtaaseen maailmankuvaansa. Kiukkuinen akka.
 
Ihmisen pitääkin olla uskossaan vahva ollakseen kiinnostava.

Kaalisoppa. Tilasin juuri puolikkaan lampaan ja sitä tulee olemaan siis ruokalistalla useamman kerran syksyn aikana. Mikään ei oo ihanampaa kuin astua ulkoa, kylmästä, sisään ja muistaa tuoksusta mitä herkkua pian saakaan.
kestääkö kysyä paljon kertyy kilohintaa jos ostaa puolikkaan

pitikö ite palotella?
 

Yhteistyössä