Kaikki artistit hoitaa somensa eri tavoilla, ja eri musakulttuuripiireissä artisteilta odotetaan eri asioissa. Esim keski-ikäisten suosimilta artisteilta fanit ei yleensä odoteta mitään sometusta, samoin ei artisteilta joiden imagoon kuuluu jonkinlainen valtavirtavastaisuus (punkki, metalli, monet alternatiivityylit), tai "arvokkaina" pidettyjen musatyylien edustajat, kuten jazzmuusikot tai oopperalaulajat.
Sitten on musalajit joissa fanien kulttuuriin kuuluu oletus että artistit ovat jatkuvasti somessa ja tekemisissä fanien kanssa. Vahvin näistä on K-pop. Somessa pitää olla joka ikinen päivä, jokainen bändin jäsen omalla tahollaan mutta myös yhdessä. Näiden bändien jäsenet on seulottu bändiin paljolti somevalovoimaisuutensa perusteella. Joksujen ongelma on että he ovat käyttäneet paljon K-pop maaiman taktiikkoja fanikuntansa rakentamiseen, ja siksi suuri osa heidän faneista ovat sellaisesta fanituskulttuurista. Mutta bändin pääjäsen ei ole seulottu ja koulutettu K-pop tyyliseen some-elämään, eikä siksi kykene antamaan faneille sitä mitä he ovat tottuneet saamaan muilta seuraamiltaan idolibändeiltä.
Jokssuille olisi hyvä jos he onnistuisivat pikku hiljaa rakentamaan enemmän myös rock-kulttuurista tulevaa vanhempaakin fanikuntaa.