Jupinaa äidistä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Adea
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Adea

Aktiivinen jäsen
20.02.2005
1 389
0
36
Vedinkö mielestänne herneen turhaan nessuun? Tyttömme kohta 4v haluaisi kovasti yökylään vanhemmilleni, ei ole montaa kertaa ollut. Kysyi tätä eilen äidiltäni koska voisi tulla. Äitini siitä innostui kovasti, ja rupesi miettimään sopivaa päivää. Siihen ehdotin että voisivat tulla molemmat lapset meidän poika 2v kun, ei koskaan vielä ole ollut vanhempieni luona yöhoidossa. Meidän kolmannen lapsen laskettuaika on melko pian, ja voi olla että lapset heille yöksi menevät kun lähdemme sairaalaan. Olisi sitten mukavampaa pojalle ettei ensimmäistä kertaa sinne silloin mene, vaan olisi jo ollut siellä kertaalleen. Ehdotin tällaista pe-la välistä yökyläilyä jolloin miehen työpaikan pikkujoulut olisivat, jonne mennään pitkän kaavan mukaan syömään ja istumaan iltaa eli jos sinne aijon mennä olisi lapsille mukavampaa olla yöhoidossa. Lisäksi samana viikonloppuna järjestämme tytön synttärit, joten lastenhoidosta olisi apua senkin suhteen että saa rauhassa järjestää sitten lauantaina varsinkin kun itse olen viimeisilläni. Ja tuonne pikkujouluihin haluaisin mennä, koska miehen kanssa käymme todella harvoin missään jonka meidän äiti tietää kyllä todella hyvin ja aina sitä voivottelee.

No tämä ei oikein sitten sopinut, kun äitini mielestä tytön olisi ehdottomasti päästävä yksin. Ja alkoi puhumaan mitä kaikkea kivaa voisivat tehdä tytön kanssa, josta sai sellaisen kuvan että 2v vilkkaampi poika ei näihin askarteluihin ja ompelemisiin oikein sovi kuvaan. Tuli kyllä erittäin paha mieli tästä, muutenkin tällaista on ollut ilmassa kun siellä olemme kyläilleet. Aina on tyttö jossain erikoisasemassa, ja korostetaan sitä miten vilkas poika on tai miten tytön kanssa voi tehdä sitä ja tätä. Eikä ne aina edes pidä paikkansa, poika osaa ja haluaa tehdä monenlaista jos vain tutustuisi paremmin lapseen.
 
|O Mä ainakin sanoisin että joko ottaa molemmat tai ei kumpaakaan |O Tollanen toisen lapsen suosiminen on pöyristyttävää ja mä en ainakaan kattelis omalta mutsiltani tollasta.Mä tosin olen aina voinut sanoa ja olenkin sanonut kaikki asiat suoraan äidille.Tiiä sitten miten teillä menetellään mutta kyllä mä huomauttaisin asiasta.
 
Oikeastaan itse olen lähinnä tyrmistynyt, meillä on aina asiat töksäytetty suoraan päin naamaa välillä liiankin suoraan. Ja äitini on aina ollut kuitenkin tasavertainen minulle ja sisaruksilleni. Lisäksi hänellä on anoppi, jolle me lapsenlapset oltiin aina eriarvoisessa asemassa. Veljeni oli suosikki asemassa minä ja sisareni saimme sen aina tuntea lapsena, ja tämä sai äitini aina näkemään punaista. Eli tällaista en olisi koskaan osannut kuvitellakkaan oman äitini kohdalle, ajattelinkin ettei tyttö mene yksin ja sanonkin asiasta sitten vaikka rumasti eilen vielä sanoin nätisti.
 

Yhteistyössä