juoruilusta

Tänään kävi entinen työkaverini kylässä meillä.Istui parisen tuntia, hörpättiin kaffet ja silleen.Tänä aikana hän ruoti kaikkien tuttujen, naapureiden, ja minulle tuntemattomienkin elämät ja jutut.
Just äskön saunassa mietin ettei hän tainnu omista asioistaan ja elostaan kertoa yhtään mittään.
Ja minäkin pidin suuni supussa kun hän kysyi mitä minulle kuuluu tai onko tapahtunut jotain.Ei todellakaan tullut mieleen kertoa mittään koska tuli fiilis että seuraavaksi jonkun muun luona hän kertoo minun juttujani etiäpäin.
Siis enne hän ei ole ollut tuollainen "tietotoimisto"...
Miten voipi toisten asiat noin paljon kiinnostaa ihmettelen minä...

 

Jos on oma elämä tylsään eikä mitään siitä kerrottavaan.Juu ei tulis kyllä mieleen kertoilla juoruilevalle kaverille yhtään mitään niinkuin tärkeetä jotain jonnin¨päivästä ehkä... Ja tiedä sitten miten ne tarinat ovat muuttaneet muotoaan siinä matkan varrella

 

Minä kävin just uudella kampaajalla ja hän puhui koko tuon vajaan tunnin ajan omien lastensa ja ystäviensä työasioista, lppsen saannin vaikeuksista jne.. En saanut juuri suunvuoroa, mutta enpä olisi mitään omia asioita hänelle kertonutkaan, kun ne olisi sitten menneet eteenpäin. Että enpä haluaisi olla tämän kampaajan ystävä!

 

En kans voi ymmärtää, että joku ei itse tajua juoruiluaan. Spekuloidaan ja vatvotaan, tehdään omia johtopäätöksiä. Tosi ärsyttävää!!!

 

Jossain määrin ymmärrän kyllä tätä juoruilijaakin, ehkä hän vaan ajatteli, että kun olet kotona lapsen kanssa, niin haluat tietää mitä teidän yhteisille tutuille kuuluu.

Se taas on suunnattoman rasittavaa, jos joku puhuu itselle täysin tuntemattomista ihmisistä ilman, että asia edes liittyy mihinkään mistä sitä ennen on puhuttu.

 

\

Minä kävin just uudella kampaajalla ja hän puhui koko tuon vajaan tunnin ajan omien lastensa ja ystäviensä työasioista, lppsen saannin vaikeuksista jne.. En saanut juuri suunvuoroa, mutta enpä olisi mitään omia asioita hänelle kertonutkaan, kun ne olisi sitten menneet eteenpäin. Että enpä haluaisi olla tämän kampaajan ystävä!

Olin kanssa uudella kampaajalla, joka höpötti taukoamtta omia asioitaan. Olin ajatellut saavani rauhassa lueskella lehtiä ja ajatella omiani (kotona kun on ihana reilut 3v höpöttäjä) mutta toisin kävi. Empä toiste mene tälle kampaajalle, oli sen verran rasittava reissu Mutta kyllä kannattaa miettiä kenelle omia asioitaan kertoo, jos ei halua niiden menevän eteenpäin.

 

Samoja kokemuksia kampaajista täälläkin... Ikävän yllätyksen sain lähiaikoina kun tajusin kahden parhaimpina ystävinäni pitämäni ihmisten juoruavan toisilleen asioitani heti kun käännän selkäni... Puhelinlangat alkaa soida välittömästi uusista juoruista. Tosi surullista yli 10 v. kaveruuden jälkeen tämmöinen. Luottamus meni.

 

Mulle on ihan sama, jos joku haluaa juoruilla mun elämästäni. Ei ole mitään salattavaa.

 

Kerro seuraavaksi joku ihan hirveen väritetty tarina muka omasta elämästäsi ap. Niin johan alkaa puhelin laulaa tällä juoruilija ystävällä. Mitä kaameampi tarina sen kivempaa kuulla se toiselta taholta :kieh:

 

Todella ärsyttävää.

Itsellä on onni (?), että lapseni kummi on samanlainen tietotoimisto kuin kertomasi - erotuksella että hän kertoo myös ihan kaikki omat asiansa, mutta minä pysyn visusti hiljaa.

Ensinnäkään en saa suunvuoroa, toiseksi hän on niin täynnä omia ja tuttujensa juttuja ettei edes huomaa kysyä mitä minulle/meille kuuluu ja kolmanneksi vaikka kysyisi niin eipä hänelle uskaltaisikaan kertoa mitään ihmeellistä

Kyllä siinä korva lepää, kun hän lähtee/sulkee puhelimen. Monesti olen asiaa miettinyt ja tullut siihen tulokseen että tyhjät tynnyrit ne eniten sittenkin taitaa kumista eniten.

 

Jep!Rasittavaa tuollainen..mutta vosiko olla et hän on vaan niin puhelias ja luuli et olet kiinnostunut mitä vanhoille tutuille kuuluu??!!!
Itelläkin kyllä kampaajista huonoja kokemuksia.Kuvittelin saavani kerrankin lukea lehtiä rauhassa, kotona kun påieniä lapsia ja aikaa ei ole, MUTTA kampaaja olikin KOKO ajan vieressä PUHUMASSA ja olisi ollut jotenkin noloa olla vastaamatta.... :kieh:

 

\

Kerro seuraavaksi joku ihan hirveen väritetty tarina muka omasta elämästäsi ap. Niin johan alkaa puhelin laulaa tällä juoruilija ystävällä. Mitä kaameampi tarina sen kivempaa kuulla se toiselta taholta :kieh:

Loistava idea! Kannattaa kokeilla.... Saavatpahan hyvän näpäytyksen ja ehkä itsekin voivat huomata kuinka typeriä olivatkaan. Hei muuten, eikö meistä kaikki juorua enemmän ja vähemmän...se vaatii vaan taitoa hoitaa juoruilu hienovarasesti ja fiksusti, eikö?

 

kuinka kuulostaakin niin tutulta...yx tuttu äiti mahtaillen kertoo aina toisten asioita ja arvostelee(ihan niinku itsellä kaikki olis niin täydellistä..)
ja hänen mielestä(!)kauan kotiäitinä olleilla ei olisi jutun juurta ollenkaan,ovat muka pudonneet kärryiltä??!
vuosien myötä olen huomannut keille kannattaa kertoa ja keille ei..

 

joo kampaajalla eilen..
nauratti kun luin teijän kokemuksia, mulla kampaaja oli just palannu äippälomalta töihin.Kysyi aluksi oliko minulla pahoinvointia raskausaikana, sanoin ei ja sitten hän koko ajan kertoi kuinka kamalaa oli hänellä ollut...Pyörtymisiä, tipassa oli ollu, kuivumista, kamalaa ja kamalaa..Siinä joo rentouduin ja kuuntelin.
Teki ihan oikeesti mieli sanoa, voitasko olla puhumatta yhtään mitään..

Ja siis kyllähän kotiäippäkin on asioista ajan tasalla ja pidän minä yhteyttä kavereihin aikalailla, soitellaan, kirjotellaan, mesetään, meilataan.Eikait se sosiaalisuus mihinkään häviä.

Itse olen sellanen että mulla voipi kertoa kaverit arkojakin juttuja ja paljon mulle tilitetäänkin kaikenlaista mutta varmaan sen takia kun en juttuja kylillä huutele etiäpäin.Ja kaverit tietää sen..siksi ihmettelin alun alkaen että pitää vatvoa toisten asioita

 

niin. on aika vaikea olla palveuammatissa ja keksiä räätälöidysti juttua jokaisen asiakkaan kanssa. Nää "on ilmoja pidellyt" jutut ei oikein varmaan iske. Monesti ei ole tarkoitus juoruta, mutta on ihmisiä jotka pitää asioita sellaisina ettei ne ole mitään salaisuuksia ja mitä pahaa siinä on jos kertoo mitä jollekin kuuluu? Mitä olisit halunnut keskustella kaverisi kanssa? Tuli sellainen olo ettet mitään.. Ilmoista? Joillekin jo se, että kertoo jonkun lapsen oppineen vaikka kävelemään on jo juoruamista. mun mielestä se on vaan tällaisia hyvän päivän juttuja.

 

Visusti varoisin puhumasta asiakkaiden juttuja eteenpäin. Ellei sitten halua luopua asiakkaistaan... Voihan sitä jutella esim. vuodenaikaan liittyvistä asioista, mitä lehdissä on kirjoiteltu viime aikoina, mitä uutisissa on ollu, paikkakunnalla pinnalla olevia asioita, muodista, harrastuksista jne.( Ite arvostan eniten kampaajaa joka ei pahemmin puhele koska haluan lukea lehtiä ja lepuuttaa hermoja kun pääsen hetkeksi itekseni...)

 

vieraalle
olisin halunnut jutella hänen kanssaan hänen elämästä ja hänen tekemistään jutuista ja meillä oli joskus pari yhteistä harrastusta niin niistä.Ja vastavuoroisesti olisin voinut kertoilla meidän kuulumisia.

 

jostain vanhoista harrastuksista? Kuka jaksaa sellaisia jutella??? Ne on vanhoja ja menneitä. Ehkä se ajatteli susta samoin ettei halua krt itsestään mitään koska sua kiinnostaa kuitenkin niin kovasti hänen elämänsä. ja aika "pyyteettömälle" kaveruudelle ei vaikuta:jos kerrot mulle, mä kerron sulle.sä varmaan istuit kädet ristissä ja olit niinkuin et kuunteliskaan?? Olisit sanonut, että puhutaan jostain muusta, jos se sun tuttu kuitenkin on. =)

 

Ja nyt te sitten täällä juoruatte, miten muut ihmiset juoruaa..heh Kyllä kaikki, varsinkin naiset juoruaa,se on ihan luonnollista ja tervettä!

 

ei oo vanhoja harrastuksia, esim.maalaamme molemmat vieläkin mutta ei samassa harrastupiirissä enään vaan erikseen..Minulla on uusia töitäkin vaikka on vauva.
En ollu tuppisuuna vaan tottakait olin kuuntelulla ja vastailinkii...
No joo tämä alkaapi jo hiukan lipsua varsinaisesta aiheesta mutta hän on nyt levittänyt juttua että olen kuulemma masentunut...
Taidan jonkin aikaa käyttää energiaani muihin ihmisiin