*JOULULAHJAT heinäkuussa*

Moi!
Voi kun olen kade kaikille ketkä on nyt käyny rakenneultrassa, tekisi niiiin mieli jo itsekkin päästä! No oli mulla sentään neuvola tänään ja sydänääniä oli ihana kuulla :heart: :heart: Hyvin sykki sydän ja muutenkin kaikki ok, hemoklobinikin oli noussu ilman rautalääkkeitä. Ultraan sitten parin-kolmen viikon päästä. Me vielä mietitään halutaanko tietää sukupuolta, minä ehkä haluaisin mutta mies ei ole ihan varma.
Meillä on vaunut Oran Saagat vm.06 esikoiselle homatut, muuten loistavat vaunut mutta aika painavat nostella(työnnettäessä kevyet) ja sitten noissa oli sellainen tyyppivika ku siinä selkänojassa on sellainen portaaton säätö niin se säätönuppi aina hajoo/löystyy ja tietenkään selkänoja ei sitten pysy ylhäällä vaan valuu alas, vauva-aikana se ei tietenkään haittaa mutta kun haluaa käyttää niitä rattaina niin on hankalampi mutta onneksi myyjä on lupautunut sen nupin vaihtamaan edelleen vaikka takuu on ummessa nyt olen menossa sitä kolmatta kertaa vaihdattamaan. Toivottavasti ne on korjannu ton vian noihin uusiin vaunuihin. Ärsyttää vaan vähän kun maksaa vaunuista 600e ja sitten jokin niissä ei pelaa, luulisi sillä hinnalla saavan jo priimusta! Mutta kuten sanottu muuten hyvät ja tukevat vaunut, oivalliset talvikeleihin!
Turvakaukalo pitäisi hommata kun entinen annettiin kiertoon, tosin kaveri vihjasi että heiltä voisi sellaisen saada kahdella lapsella olleen. Muuten meillä on hoitopöydät, sitterit ja pinnasängyt ym. jutut että aika vähillä hommaamisilla päästään nyt. Toisaalta se tavaroiden hankkiminen on mukavaa valmistautumista vauvan tuloon, pitänee mennä ikkunaostoksille ajankuluksi.
Vielä 7 työpäivää kesälomaan, onneksi viikonloppu on välissä vapaata :/
Niin, ei mulle siitä järviveden juomisesta tullut yhtään mitään ei edes vatsanvääntöä, joten turhaan stressasin
Vennu ja tonttu 18+2

 

Niin tuosta pakkauksen toppapuvusta vielä piti sanoa että meillä jäi esikoisen kanssa melkein käyttämättä kun eka talvena oli liian iso ja seuraavana liian pieni, esikoinen syntyi siis helmikuussa. Ekana talvena meni 62 toppapuku hyvin koko talven pitkälle kevääseen.

 

Täällä uusi odottaja ilmoittautuu.

Esikoista odotan, laskettu aika 2.12. ja synnytyspaikkana luultavasti OAS.

Kokoa ja ylipainoa oli rutkasti jo ennen odotusta ja lisää on tullut... maha on pullahtanut esille jo muutama viikko sitten. Odotusaika on ollut helppoa ja oireetonta, nyt meinaa vaivata yläselkäkivut, mutta johtunee jostain muusta kuin raskaudesta.
"Muljahduksia" tuntuu nyt alavatsalla päivittäin, ihanaa! Lomalla olisi tarkoitus käydä ostamassa turvakaukalo, vaunut yms. koska loppuvuodesta ei ehdi/jaksa lähteä enää kauppoja kiertelemään. Ja kun esikoinen on tulossa, niin äitiyspakkaus otetaan ihan varmasti, väreistä viis.
Rakenneultrassa on käyty, lääkärin mukaan ei mitään poikkeavaa. Sukupuolen olisin halunnut tietää, mutta oli niin huonot näkymät, ettei sitä voinut katsoa. Kysyisin teiltä, että kuunnellaanko kaikissa neuvoloissa sydänäänet? Meidän pikkuiselta ei ole kuunneltu kertaakaan. Onneksi ultrassa sydän näkyy jumputtavan. Ja mikä on sf-mitta, kuka sen mittaa ja milloin?

pulla ja sintti rv 22

 

Terve vaan kaikille vanhoille ja uusille!

Täällä ei sinänsä kummosta.. Oli levoton yö, en tiiä miksi. Heräsin sit ennen puolta seiskaa ja lähes siitä asti olen lukenut juttujanne.. olette olleet ahkeria tai sit minä olen vaan hidas lukemaan.

Suppareita on, nytkin. Maanantain touhusin siivouksen kanssa 12 tuntia (siivosin läheisen luona) ja sit tiistai menikin maatessa ja levätessä, olo oli kuin jyrän alle jääneellä. Eilen sit illalla vielä ulkosaunaan ja sain kuitenkin päivällä pestyä 3 koneellista pyykkiä. Viikkailin niitä illalla ja nyt pitäis lähtee kaappiin viemään.

Olen lomaillut su-illasta asti, lapset mummolassa. Tänään haetaan ne kotia, vaikka voisin kyllä lepäillä edelleenkin.. Vettä on satanut ja taitaa sataa edelleenkin. Ärsyttää.

Maha on ja näkyy, meinasin tänään lähtee vierailemaan ukon työpaikalla, siellä eivät tiedä vielä mitään. Luultavasti tietäävät sit tämän päivän jälkeen. Aattelin käydä kirpparilla siinä vieressä, jos vaikka jotain löytyisi. Kakkoselle pitäis rannekello hankkia eskaria varten, joten ehkäpä päivä kuluu kaupungilla. Ja saa kuluakin, kun näin aikaisin olen jo hereillä ja koneella.

Liikkeitä on yllättävän vähänlaisesti.. varmaan istukka noussut viimeinkin tuohon eteen ja vaimentaa siinä kaikkea.

Varusteista.. minä aattelin kysellä kavereilta vankkurit, kaukalon ja vaatetta. Omat oon jo hävittänyt vaikka nuorikki on vasta 2,5v. Tosin, on meillä ne ABC:n tuplakärryt, mutta niistä yritän vaan päästä eroon, ei me niitä tarvita. Pinnasänky meillä on, sen fiksasin vuonna 2000 ihan itse, joten sen olen säilyttänyt, kaikki muu onkin sit mennyt kiertoon. Jotenkin näillä sivuilla kun lueskelee juttuja, niin tulee ihan karmee shoppailuvietti.. pitäis ostaa sitä ja tätä.. onneksi kukkaro on niin laiha ettei sit kaupassa sorru ihan kaikkeen.

Rakenneultra on sit tasan viikon päästä. Mukava päästä näkemään neiti jälleen. Jotenkin olo on nyt niin rauhallinen ja rauhoittunut.. huoli ja murhe jäi viimein taka-alalle.

Kertokaas sit muuten niitten ultrien (ehkä niitten myöhempien) jälkeen, että tehtiinkö sitä synn.tapa-arviota vai ei.. Vai onko siinäkin sellanen ärsyttävä erilaisuus paikkakuntien välillä vai onko kyseessä vain se, että täälläpäin se setä vaan HALUSI tehdä kaikille, kuten mulle.. :headwall: Tarvittaessahan täällä laitettiin röntgeniin kuvauttamaan lantion luusto, mikäli oli jotain epäselvää, mutta käsipelillä yleensä kait selvittiin. No, minä ainakin.

Nyt kyllä menen siistimään pinnasänkyä ja laittamaan ne vaatteet kaappiin ja sit pitänee oikeesti tehä jo jotain syötävääkin. Vointeja kaikille!!!

 

Hei Pulla ja tervetuloa mukavaan porukkaan!Aika outo juttu ettei sydänääniä kuunnella neuvolassa,kyllä kuuluisi!Vaadihan seuraavalla kerralla.Se on niitä pieniä,suuria asioita joilla saa tietää että kaikki hyvin!SF-mitta mittaa kohdun kasvua(silla joku hieno nimi joka tulee noista kirjaimista,symfundus tai jotain sinne päin...ei muista)Mitataan häpyluusta kohdun korkeimpaan kohtaan.Yleensä aletaan mitata vasta puolen välin tienoilla mutta jos aiemmin jo selkeää kasvua, ei mikään estä mittaamasta.Ennen se oli ainut tapa selvittää vauvan kasvua,nykyään kuitenkin ultrat korvaavat ja ovat luoettavammat,mutta antaa sf mitta jotain viitettä kuitenkin minkä kokoinen vauva tulossa.Neuvolan "täti"mittaa norm käyntien yhteydessä.Varmaan nyt tästä eteenpäin joka käynnillä.

2 yötä ultraan!

Ja paljon paljon onnitteluja,moni ollut ultrassa ja saanut hyviä uutisia!!!Hienoa :flower:

Pullataikina taas nousemassa =) Siispä sen kimppuun!Aikainen lintu madon nappa eikö????

 

Kiitos kaikille tsempityksistä :hug: Eiköhän tää sinnittele masussa ihan loppuun asti, sitä ainakin toivoisimme kovasti.

SF-mitta: symfyysi (kohdun ylin kohta) - fundus (alin kohta).

DD ja potkuri 18+3 :heart: (huomenna rakenneultra!)

 

Nyt kun huomasin sun DD auttaneen mua tuon sf mitan nimessä(kiitos =) )vasta muistan toivottaa tsemppejä supistuksiin!Toivotaan että ne siitä rauhoittuvat.Joskus ne säikäyttää mutta eivät sitten palaa ennenkuin synnytys alkaa täysillä viikoilla! :hug:

 

Huoh... nyt ois pinnis pesty ja puunattu. Kaikki ruuvit ja mutterit sit puuttuukin, missähän hiivatissa nekin on.. Pohjakin puuttuu, mut se on siskolla, ei tarvinnutkaan sitä ja sinne se jäi. No, tiedän ainakin mistä löytyy.

Vielä ois ne vaatteet kaapittamatta.. Jotenkin tälläsen (ja tästä isompien) katraan kanssa tulee väistämättä miettineeksi kertakäyttövaatteita, joita ei tartte pestä... Alan oikeesti kaivata sellasta kotiapulaista, joka siivoo, pesee pyykit ja laittaa ruuat.. JA KAAPITTAA NE VAATTEET!!! Oikeesti mieletön määrä taas.. No, tietääpähän, että on elämää talossa!

T. Härkänainen + Neiti 20 tasan.

 

Huomenia täältäkin päin..

Nyt tuntuu ihan epätoivoselta. Viime viikolla siis oli se paha migreeni kolme päivää, mikään ei pysyny sisällä. Ihan vähällä oli, etten joutunut tiputukseen. No nyt on ollu pää sellanen "möntti" (ei varsinaista särkyä), mutta oksentamassahan se piti taas äsken käydä täällä töissä. Ei tämä ainakaan mitään aamupahoinvointia enää ole, koska se tuntuukin ihan erilaiselta. Tänään on kuitenkin parin tunnin päästä vartin neuvola-aika, mitataan hemppa ja verenpaine. Täytyy katsoa, mitä se siellä sanoo. Taasko sitä joutuu pois töistä..jotenkin inhottavaa..tai hävettävääkin :ashamed:

 

Milja-85 Älä hätäile, mulla on samaa kans. Ei tässä muu auta, kuin keventää kaikessa. Teen minkä jaksan ja jätän loput tekemättä. Päätä särkee sen minkä särkee, venyttelemällä olen saanut osan pois tai lievenemään ja sit tarpeeksi särkylääkettä niin kyllä se siitä. Minäkin juoksen satunnaisesti ykäämässä, ei sille vaan mitään voi. Mulla siis nyt viikkoja tasan 20 ja edelleenkin tosiaan välillä ykään just sen takia, kun pää tuntuu kummalle ja ykääminen helpottaa.

Älä nyt häpeile sitä levon tarvetta!!!! Nämä on nämä hormoonit ja muut muutokset sellasia, että me kaikki reagoidaan niihin eritavalla, se on vaan välillä tämmöistä. Minä makasin edellisen kanssa useinkin päivystyksessä, selkä ja pää ärtyili ja mitäpä muuta voit, kun ottaa Diapamia ja Panadolia... meni kyllä kivut, mutta olo oli silti surkee. Ja sama ralli jatkui lähes koko ajan... paheni tietysti loppua kohden. Mutta muutakaan ei voinut, kuin kestää.

Lepo auttaa monessakin asiassa, siinä EI OLE MITÄÄN HÄVETTÄVÄÄ. Ajattele, sulla on uusi ihminen kasvamassa mahassa, onhan se kumma jos ei jotain oireita välillä olisi!!! :hug:

 

Huomenta ja viimesen viikon lomakuulumisia täältäkin B)

Onnittelut kaikille ultrakuulumisista, mulle se on vasta 12.8 joten vielä olis aikaa...odottavan aika on tunnetusti pitkä.

Kelasin tota synnytystapa arviota, että miksiköhän se tehdään vaan osalle ja osalle ei, elikkäs kun kamujen kanssa joskus vertailtu niin kaikki joille se tehdään on pikkusia naisia, ite kun 174cm niin ei ole koskaan sitä tehty, mutta luulisi ettei se lantion sisämitta ulos näy?
No onneksi ekan kanssa kaikki meni hyvin, mutta silti mietityttää että jos on pitkä niin oletusarvo, että sieltä mahtuu tulemaan =)

Lueskelin palstoja eilen ja mietin että onko hyvinkäällä 4D ultraa sairaalassa ja törmäsin että olisi, olisi kyllä mukavaa nähdä sellasenkin tulokset, kun sillon joskus ei sellaisia vielä ollut.

Tyyppi muljahtelee aika tasaseen masussa ja ajattelin jo et josko alkais pitää jonkinlaista ruokapäiväkirjaa kun typykkä sanoi eilen että syön kuulemma koko ajan ja painoa on jo kiitettävästi tullut vaikka viikkoja vasta tän verran
No helpompi raskauden jälkeen hävittää ylimääräset jos niitä ei olisi paljon tullut joten jotain tarttis tehdä.

Lisää kysymyksiä elikkäs paljonko teillä on kohdunsuun pituus ja onko se jotenkin kaikilla eri kun esikolla ja nyt mun kohdunsuunpituus ollut 3 cm ja sitten jostain jo luin et jollakin on 5cm ja oli puolessa välissä hävinnyt 2,5cm ja oli huolestunut siitä, mulle se 3cm oli ihan tarpeeksi pitkä ja kivinen matka ennen synnytystä elikkäs jos se olis 5cm niin typykkä olis varmaan vieläkin masussa

Entäs kuinka monella on istukka siirtynyt pois kohdunsuulta ja millä viikoilla?Mulla sellanen vielä oli ainakin viime ultrassa ja ilmeisesti mikäli r-ultrassa edelleen on niin saan jonkun uuden äippäpoli ajan jossa taas katsotaan asiaa uudelleen, kaikenlaista tämän raskauden aikana onkin seurattavaa, ensin ne vasta-aineet jotka otetaan taas uudelleen rv 20 jälkeen ja eteisistukka vielä päälle päätteeksi.

Kaikille :hug: ja nauttikaahan kauniista kesäpäivästä B)

Punahattu ja tyyppi 17+jotain

 

Kiitos kovasti Härkänaiselle, että jaksoit taas kirjoittaa kannustavia sanoja :hug:
Kävin neuvolassa ja kaikki arvot on kohdallaan ja sydänäänetkin kuului :heart:

Hierojalle aion nyt tilata ajan, jos nuo niskat vaikuttaa päähän. Tulee vaan niin jotenkin voimaton olo, kun saa "olla rauhassa" vaan pari päivää kivuilta ja taas ne alkaa ja oksettaa..

Ootteko käyny hierojalla raskausaikana? Miten se käytännössä tapahtuu, istualtaan varmaan??

Milja + vaavi 18 tasan

 

Milja-85: Samaa mietin minäkin eilen ja kysyinkin täältä palstalta asiaa.Kyllä sanoivat et olis turvallista käydä ja kyljellään jossakin olivat hieroneet.Itse en oo vielä kerennyt tuota aikaa varaamaan.

 

Täälläkin käyty rakenneultrassa maanantaina ja kaikki näytti normaalilta =) Uskaltauduttiin sittenkin ostamaan jo vaunut, kun olivat tarjouksessa eikä viitsitty ottaa sitä riskiä, että haluamamme vaunut olisikin sitten kalliimmat normaalihintaiset loppuvuodesta. Muuten olo ok ja vatsa todella eläväinen. Toissa yönä oli sellaista myllerrystä ensimmäiset 1,5 tuntia, että nukkumisesta ei tullut oikeastaan mitään. Toivottavasti ei ole kaverin unirytmi samanlainen syntymän jälkeen

 

^Mä toivon aivan samaa omalla kohdallani!! Eilen meni pari tuntia että vatsanvalloittaja rauhoittui ja sain alettua nukkumaan!
Semmosta mahdotonta (napakkaa) veuhkaamista on ollut muutenkin tässä nyt rakenneultran jälkeen, ikäänkuin olisi suuttunut moisesta kuvaussessiosta meille . Ja mie kun niin pelkäsin sunnuntai-iltana että muksu on kuollut! Taitaa tulla potkuja nyt korkojen kera!

 

Heippa.

Onko kellään teistä ajoittain tai useita päiviä peräkkäin vielä tässä vaiheessa alavatsakipuja,vihlontaa jne?(Alussahan liitoskivut normaaleja).

Mutta kuuluuki asiaan, että sattuu kun jo menossa RV 19 ja risat????Voiko olla virtsarakon tulehdus vai kuuluuko siihen muita oireita?
Haluan vaan tietää että KUULUVATKO KIPUILUT ASIAAN?

ja pissittääkö sielläkin kamalan useasti???? :saint: :snotty: :snotty:

 

Divina: Samoilla viikoilla mennään ja mulla on ollu aivan hemmetinmoiset kivut. Tosin mulla on paha endometrioosi taustalla, joten kivut on osittain siitä, sen ja leikkauksien aiheuttamista kiinnikkäistä.
Virtsarakon tulehduksen oireita ovat tiheävirtsaisuus, virtsapakko-oire, yövirtsaisuus, yhdyntäkivut sekä alavatsakivut, jotka pahentuvat rakon täyttyessä.

Valivalinarinari, omaa napaa: Kävin sitte verenpainekontrollissa ja kohollahan se on (141/89). Valitin myös, että kivut on sitä luokkaa ettei välillä pääse edes kävelemään. Täti tuumas, että käydä Jorvissa, jos tuntuu ettei pärjää. Ajattelin vielä huomisen päivän kärvistellä ja katsoa miten näiden kipujen kanssa. Panacod ei tunnu auttavan kipuhin ja siksi meinaaki vähän huolestuttaa.
Nyt on muutama päivä ollu aika huono Ei ole pystynyt oikein nauttimaan raskaudesta :'(

Viikon päästä olis rakenneultra vasta.

Josko se tästä.

 

Divina Kohtu kasvaessaan tuo kyllä kipuja ja niitä voi tulla läpi raskauden,enemmän ja vähemmän.Mutta vaikea maallikkona sanoa mikä kuuluu kuvioon,mikä ei.Jos sulla on pissaoireita tai kivut ihan hurjia,kävisin näytillä tai ainakin soittaisin nla:aan ja kysyisin sieltä jatkoa!
Todennäköistä on että on ihan normaalia! :hug:
Onko sulla muuten esm vatsa-alueella joskus tehty leikkaus?Arven kiinnikkeet voivat saada aikaan kovaa kipua(kokemuksella umpisuolen leikkauskohta)Niin ja kohdunkannattimissa voi nopeissa liikkeissä tuntua kovaakin vihlontaa,esm ylös noustessa tai nopeassa kääntöliikkeessä.

Huomenna kauan odotettu r-ultra!

Muistaako täällä kukaan uskomusta että poika pissiessään kohdussa tärisee,niin että se tuntuu? B) Mietin tässä vaan omia tuntemuksiani ja mielenkiinnolla odotan huomiseen,olenko ihan väärässä tai peräti tuntemuket oikeat

 

Heipsuli!

Tervetuloa uusille =)
Onpa hauskaa kun pääsee nettiin.. Meillä salama iski oikein kunnolla, puhelin- ja ADSLkaapeli oli POIKKI kahdesta kohtaa. No, nyt on monta kymmentä metriä pitkä kaivanto pihassa ja taas pelittää.

Petite-te ja Härkänainen: vielä vähän korjaan: symfyysi=lantion luiden etuliitos, eli häpyluun yläreunasta lähtee mitan mittaus ja fundus =kohdun pohja eli korkein kohta.

Härkänainen muuten, mekin juur eilen mietittiin kertakäyttövaatteita JA sitä että vaatepyykin voisi oikeastaan hoitaa dippaamalla lapsia vaatteet päällä järveen. Tulisi huvitettua jälkikasvua samalla. Poika 9v tuumasi ettei hän kyllä sitten lähde talvella pyykille

Punahattu: kohdunsuun pituuden mittaaminen on vähän sellaista "lääkärin käres" olevaa hommaa. Toki ultralla saa tarkemman kuin ihan sormituntumalla, mutta silti se on vaan aika karkea arvio. Mulla esim ikinä ei ole ollut 3cm pidempi (neljäs raskaus menossa) ja nyt sitten ultralla todettiinkin 44mm pitkä, suljettu kohdunsuu. Muutaman millin heitto ultramittauksessakin tulee varmasti kovin helposti; mihin kohtaan sitä kuvaa sen mittausruksin kukin asettaa. Sisätutkimuksessahan lääkäri vain tuntee kohdunnapukan emättimen pohjalla sormissaan, ja arvioi pituuden siitä. Tietenkin kokemus siinäkin opettaa lääkärin kuin lääkärin tarkemmaksi, mutta kuitenkin sormenpäällä vastakkaisesta suunnasta pituuden arvioiminen puolenkin sentin tarkkuudella on aika tarkkaa peliä Ainakin mun kokemukseni mukaan, vaikka pitkäsorminen olenkin. Tosin myös kandi olen, joten kokemustakaan ei niin hirveästi ole. Jonkun verran äitiysneuvolaa ja nuorison ehkäisyvastaanottoa olen kuitenkin jo pitänyt viimeisen vuoden aikana. Synnytystapa-arviota ei läheskään kaikille tarvitse lääkärin tehdä. Suurin osa synnyttäjistähän on ihan neuvolantädin arvioinnilla sopivia synnyttämään tavanomaisesti alateitse. Epäilyttävät tapaukset laitetaan sitten äitipolille ihmeteltäväksi siinä 27. viikon tietämissä. Perätilat laitetaan kaikki, sitten jos takana on erityisen vaikea synnytys niin varmasti pitäisi päästä, kovin pikkuruiset äidit ja kovin suuret tulossa olevat lapset esim.

Mulla oli istukka kohdunsuun tietämissä, jäin sairauslomallekin ennen kesälomaa kun lorauttelin verta. Nyt rakenneultrassa todettiin sen kivunneen etuseinää pitkin ylöspäin, istukan reunasta kohdunsuulle oli useita senttejä. Helpotuksen huokaus! Etuseinäistukka on siitä tylsä kun liikkeet ei taahdo tuntua. Ja kun tuo neitonen istua nakottaa kohdunsuun päällä varpaat kattoa kohti, niin liikkeet tulee muutenkin kovin alas. Jännityksellä odotan jääkö hän nyt siihen asentoon sitten kokonaan. Kaikki liikkeet oon tuntenut alavatsalla tai peräsuolta kohti, ihan siitä lähtien kun ne alkoivat tuntua. Ei siis lähtökohtaisesti mikään kuperkeikkaiita tämä. Isosiskonsa istui myös koko raskauden, ja perätilasektioonhan siitä päädyttiin. No, hyvä kokemus se oli, joten en sitä ala kauhistella, mutta olisi se nyt kivempi jos saisi alakautta synnyttää. Ja tosiasiassahan tuolla on vielä kuukausia aikaa kääntyä ties mitenpäin, joten turha sitä kai on vielä miettiä.

Divina: mulla on joka raskaudessa liitoskivut vaan pahentuneet loppua kohti. Ja tällä tarkoitan nimen omaan symfyysiliitoksen eli sen mikä on lantiorenkaan edessä alhaalla kipuja. Oikein kunnon vihlontaa, joka kyllä välillä haittaa kävelyäkin. Ja mitä enemmän rasittaa sitä pahemmin vaivaa. Ostin kahdet Patrician housuliivit jollaisia oon ennenkin käyttänyt, ja niistä on kyllä iso apu. Mulla on myös iskiasvaivaa ollut; vasen pakara välillä sanoo sopimuksensa irti. Ja oikea lonkka lonksahtelee toisinaan. Hurraa..

AnnClaire: jaksamista! olisiko mikään valonpilkahdus, että jos päädyt jorviin niin kaipa siellä sitten ultrallakin vilkaistaisiin? =) Pääsisit edes vakoilemaan pikkuihmistä, jos vaikka muuten harmittaakin vietävästi.. Mut se on kyllä inhottavaa, kun jo näillä viikoilla alkaa olla rankkaa ja sit miettii että voi itku, toinen mokoma vielä edessä ja tuskin se vaivailu kamalasti olon muhkeutuessa edes helpottaa.

Joku sanoi että painoa on tullut kamalasti. Mulle on rysähtänyt nyt myös, ja kyllähän harmittaa! En oikein ymmärrä ettämistä se edes on tullut; mielestäni en syö edes epäterveellisesti. Ja lähes päivittäin joudun useamman kilometrin kävelemään kun tyttären kanssa yritetään liikuttaa yhdestä shettisponista pahimmat ihrat pois ennen syksyn näyttelyitä. Kohta käy niin ettäminä siellä esittämässä olen puolet suurempi kuin se näytettävä poni.. Ei oo kivaa. Ja kun ei se painonpudotus imettämällä välttämättä ole mikään automaatio, se on tullut koettua.. Ärr...

Mukavaa päivää kaikille!

T: Aubrieta ja"Siiri" 21+1

 

Kiitos teille :flower: :heart:

Mä unohdin listätä, että mulla on ollu supistuksia jostain vkolta 16-17 lähtien. Alkaa olemaan ärsyttävää, kun ne on jokapäiväisiä, vaikkakaan ei kipeitä. Ne vain tuntuu koko lantion alueella, selässäkin.

 

Moiks!

Kyllä vain kipuja on täälläkin ollut.. mutta ei ne missään alamahassa ole. Mulla jumii kyljet ja lähinnä koskee ylävatsaan.. Närästystähän se osittain on, mutta kun lisäksi tulee tämä venyminen niin jee jee. Mulla on aina alkanut aikasin se "tilan teko" ylöspäin, kun olen niin pieni ja hentonen. Eilen teki tiukkaa hengittää, mutta hetken lepo ja venyttely auttoi kummasti. Ilkee vaan, kun autossa ei löydy sopivaa asentoa, ei sit millään.

Kävin eilen kirppareilla ja siellä oli edullisia äitiysvaatteita, en ostanut, kun oli kokoluokka 38-44 ja minähän olen 32-34 kokoinen. Onneksi vielä tarkenee kapreilla ja hameilla, mutta loppusyksystä on sit varmaan teetettävä housuja, ettei palellu talvella ja muutenkin kylmillä ilmoilla.

Aubrieta Kuulostais ihan huipulle se laiturilta dippaaminen.. Lievästi sanottuna mahtavaa!!! Lasten minibenjiihyppy! :kieh:

Jipii, posti toi juuri Oriflamen paketin! Pääsee taas testaamaan ja jakamaan. Pitää mennä hommiin siis. Päivän jatkoja teille arvon ÄIDIT!!!

 

Kesäistä päivää kaikille B)

Täällä ensimmäistä kertaa olen hieman huolestunut :/ Kaikkihan on tähän mennessä mennyt mainiosti (jos ei neljää kk kestävää oksentelua lasketa), ja ei näin ollen ole päässyt mikään niin vaivaamaan pientä päätäni. Monethan täälläkin ovat sanoneet, että kaikenmaailman kivut ja säryt tuppaavat kuulumaan asiaan, mutta nyt eilen sattui jotain joka sai mut ymmälleen. Koska ensimmäistä odotan, en ole aivan varma miltä supistukset tuntuvat, mutta luulisin että kyseessä oli juuri suppari. Mutta. Kuuluuko niiden olla jo kivuliaita? Suppari kesti varmaan minuutin, kunnes pysty taas hengittämään normaalista, eikä toista kuulunut. Pelottaa nyt siis se, että tekeekö tuollaiset jotain pahaa, varsinkin jos niitä alkaa olemaan enemmänkin...Auttakaa siis te, oi kokeneemmat ja viisaammat, onko pelkoni aiheeton?

sindi ja salamanteri 19+2

 

Eilisen nlatädin mukaan joillakin alkaa olemaan näillä viikoilla harjotussupistuksia, joiden ei pitäis olla kivuliaita.
Mulla supistus tuntuu siltä, että koko maha menee kovaksi ja tuntuu paineen tunne ympäri lantion. Saattaa kestää tovin, mutta ei koskaan ole ollu kivulias.

 

Nuista supistuksista. Mulla on niitä kans ollu ja tulee olemaan. Se on vaan merkki siitä, että pitää keventää menoa. Ainakin mulla helpottaa ne "turhat" ja ylimääräiset supparit, kun ottaa ja lepää hetken, eikä vaadi iteltään älyttömiä. Kukin tavallaan ja mahdollisuuksien mukaan lepää, minä vaan kuuntelen itteeni ja kevennän tahtia tarvittaessa. Tietysti mulla on sinänsä ihanteellinen tilannekin, että olen kotiäiti ja voin halutessani lepäillä sen verran kuin haluan, töissä se ei varmaan käy niin helposti. Eihän kotonakaan tietysti 4 tytön kanssa voi kokoaikaa löhötä vaan hommat on tehtävä tavalla tai toisella, mutta tahdin voi valita itse. Tsemppiä vaan teille ja jaksamista!

 

Suppareissa kannattaa huomioida sekin, että jokainen meistä tuntee kivun eritavalla ja kipukynnys on kaikilla erilainen. Ottakaa tarvittaessa yhteys suoraan neuvolaan, ne tekevät siellä töitä ihan meitä varten ja auttavat varmasti!!!