Joululahja vaimolle

katso esimerki www.pavla.fi
Bohemia posliini

 

Mä en ainakaan haluaisi mitään itsekirjoitettua runoa, jos olisin halunnut niitä olisin valinnut Tommy Taabermannin miehekseni. Enkä haluaisi hajuvettä, enkä mitään "läsnäoloa" (näen miestä päivittäin joten mikä lahja se olisi?) Jotain luksusta kehiin siis;

Haluaisin viikonlopun esim. Madridissa, tai Pariisissa tai Wienissä. Tai lahjakortin Louis Vuittonin -liikkeseen. Tai luksus kasvohoidon/hieronannan jossain ylellisessä paikassa. Koruja en haluaisi mutta voisin ottaa vastaan siron Tag Heur -kellon (vaihtokuitin kuitenkin).

Saan mieheltä luultavasti lahjaksi; Pandan suklaarasian (YÖK) hajuveden (josta en pidä) jonkun mauttoman vaatteen (tyyliin Seppälä), tai aikakauslehden vuositilauksen. (booring). Olen ehdottanut että saisin rahaa lahjaksi ja silloin mies on antanut kokonaista sata euroa. (pihi mikä pihi) Ostan itse lahjat itselleni, onneksi en ole riippuvainen miehen lahjoista ja kohta mies saakin ostaa niitä jollekin toiselle.

 

Miehenä en kyllä lähtisi summamutikassa ostamaan naiselle mitään vaatteita - se menee satavarmasti pieleen (väärä koko, väri, malli, tai naisen mielestä liian halpa, ks edellinen kirjoitus). Nainen käy vaan kuitenkin hissunkissun vaihtamassa sen kuteen johonkin muuhun vermeeseen. Sama juttu hajuvesissä, jos mies rupeaa niitä ominpäin valitsemaan, metsään menee takuulla että rytisee. Suklaata voi ostaa, mutta ainoastaan luksusmerkkejä, ei mitään Pandaa tai edes Fazeria joululahjaksi. Korut - sama juttu, nainen ei 90% ihastu miehen ominpäin valitsemaan koruun.

Hyvin harvassa on ne miehet jotka oikeasti kuuntelevat vaimoaan kun tämä vihjailee toiveistaan, käyvät vaimon vaatekaapilla salaa tarkastamassa kokolaput, kiinnittävät mitään huomiota vaimon lempihajuveteen tai vilkaisevat korurasiaan osviittaa saadakseen. Useimpien miesten mielestä koko joulu on typerää akkojen ja lasten hössötystä josta ei seuraa miehille kuin harmia, ja ainoa pelastus on se että saa sentään edes tavallista enemmän ja parempaa sapuskaa.

 

Kyllä naiset on kummallisia.

 

keittiövaälineitä tai muita kodinhoitoon liittyviä tarvikkeita!

 

Kyllä naiset on kummallisia.

Ei naiset ole kummallisia, kovakalloiset miehet ei vaan vieläkään tajua että naisen logiikalla lahjan sopivuus ja hinta ovat suoraan verrannollisia siihen miten paljon mies heistä oikeasti välittää. Eli kulmakaupasta kaljanhakureissulla ostettu suklaarasia tarkoittaa selkokielellä että nainen on miehelle vain parin euron arvoinen tilapäinen viihdyke, johon miestä ei kiinnosta sen enempää rahaa ja vaivaa uhrata.

Jos et siis halua murjotusta ja riitaa koko joulunpyhien ajaksi, avaa ne kukkaronnyörit kunnolla. Joulu ei tosiaankaan ole miehelle hyvä aika kitsastella.

 

Miehenä en kyllä lähtisi summamutikassa ostamaan naiselle mitään vaatteita - se menee satavarmasti pieleen (väärä koko, väri, malli, tai naisen mielestä liian halpa, ks edellinen kirjoitus). Nainen käy vaan kuitenkin hissunkissun vaihtamassa sen kuteen johonkin muuhun vermeeseen. Sama juttu hajuvesissä, jos mies rupeaa niitä ominpäin valitsemaan, metsään menee takuulla että rytisee. Suklaata voi ostaa, mutta ainoastaan luksusmerkkejä, ei mitään Pandaa tai edes Fazeria joululahjaksi. Korut - sama juttu, nainen ei 90% ihastu miehen ominpäin valitsemaan koruun.

Hyvin harvassa on ne miehet jotka oikeasti kuuntelevat vaimoaan kun tämä vihjailee toiveistaan, käyvät vaimon vaatekaapilla salaa tarkastamassa kokolaput, kiinnittävät mitään huomiota vaimon lempihajuveteen tai vilkaisevat korurasiaan osviittaa saadakseen. Useimpien miesten mielestä koko joulu on typerää akkojen ja lasten hössötystä josta ei seuraa miehille kuin harmia, ja ainoa pelastus on se että saa sentään edes tavallista enemmän ja parempaa sapuskaa.

Rahana lahjat. Jos kerran seppäläkin jo myy ihan paska tavaraa? Vai mistä Pariisista arvon rouvat riepunsa haluavat?

 

Kyllä naiset on kummallisia.

Ei naiset ole kummallisia, kovakalloiset miehet ei vaan vieläkään tajua että naisen logiikalla lahjan sopivuus ja hinta ovat suoraan verrannollisia siihen miten paljon mies heistä oikeasti välittää. Eli kulmakaupasta kaljanhakureissulla ostettu suklaarasia tarkoittaa selkokielellä että nainen on miehelle vain parin euron arvoinen tilapäinen viihdyke, johon miestä ei kiinnosta sen enempää rahaa ja vaivaa uhrata.

Jos et siis halua murjotusta ja riitaa koko joulunpyhien ajaksi, avaa ne kukkaronnyörit kunnolla. Joulu ei tosiaankaan ole miehelle hyvä aika kitsastella.

Mutta jos ollaan yhteisissä rahoissa, mitä älyä on miehen tuoda sitten kotiin vaikka xxxx euroa maksavat timantit, korut, Pariisinmatkat ym.

 

Pointti ei ole suoraviivaisesti se, että mitä kalliimpaa sen parempaa.
Välittämismittari näissä lahja-asioissa on esim se, miten oikeaan lahja on osunut naisen makuun ja toiveisiin nähden => kertoo, onko mies kuunnellut "ikinä" vaimoaan ja ajatellut häntä lahjaostoksilla.
Toinen mittari on vaivannäkö: R-kioskilta pitkävedon jättämisen yhteydessä napattu vihreäkuula-rasia ei lämmitä (ellei ko. nainen TODELLA rakasta vihreitä kuulia; vrt. edellinen mittari) eikä myöskään lentokenttäshopin tusinahuivi, josta tulee fiilis että se on ostettu hätäpäissään ja viimetingassa reissulla muovikassin täytteeksi.

 

Mä en ainakaan haluaisi mitään itsekirjoitettua runoa, jos olisin halunnut niitä olisin valinnut Tommy Taabermannin miehekseni. Enkä haluaisi hajuvettä, enkä mitään "läsnäoloa" (näen miestä päivittäin joten mikä lahja se olisi?) Jotain luksusta kehiin siis;

Haluaisin viikonlopun esim. Madridissa, tai Pariisissa tai Wienissä. Tai lahjakortin Louis Vuittonin -liikkeseen. Tai luksus kasvohoidon/hieronannan jossain ylellisessä paikassa. Koruja en haluaisi mutta voisin ottaa vastaan siron Tag Heur -kellon (vaihtokuitin kuitenkin).

Saan mieheltä luultavasti lahjaksi; Pandan suklaarasian (YÖK) hajuveden (josta en pidä) jonkun mauttoman vaatteen (tyyliin Seppälä), tai aikakauslehden vuositilauksen. (booring). Olen ehdottanut että saisin rahaa lahjaksi ja silloin mies on antanut kokonaista sata euroa. (pihi mikä pihi) Ostan itse lahjat itselleni, onneksi en ole riippuvainen miehen lahjoista ja kohta mies saakin ostaa niitä jollekin toiselle.

Olisi nyt mielenkiintoista kuulla, mitä sinä olet antanut yleensä miehellesi lahjaksi? Jos on kallis maku lahjaa saadessa, niin sama linja varmaan jatkuu kun itse olet ostamassa muille lahjoja. Mitä siis olet hankkinut rakkaallesi nyt tai aiempina jouluina, kerro?

 

Olen ehdottanut että saisin rahaa lahjaksi ja silloin mies on antanut kokonaista sata euroa. (pihi mikä pihi)

Jos minä saisin lahjaksi sata euroa, vaipuisin ekstaasiin! Minähän ostelisin sillä vaikka mitä! En vosi ikinä kuvitella saavanai JOULULAHJAKSI noin isoa summaa, tai sen hintaista tavaraa. Ai joo, olenkin köyhä duunari.

 

Kyllä naiset on kummallisia.

Ei naiset ole kummallisia, kovakalloiset miehet ei vaan vieläkään tajua että naisen logiikalla lahjan sopivuus ja hinta ovat suoraan verrannollisia siihen miten paljon mies heistä oikeasti välittää. Eli kulmakaupasta kaljanhakureissulla ostettu suklaarasia tarkoittaa selkokielellä että nainen on miehelle vain parin euron arvoinen tilapäinen viihdyke, johon miestä ei kiinnosta sen enempää rahaa ja vaivaa uhrata.

Jos et siis halua murjotusta ja riitaa koko joulunpyhien ajaksi, avaa ne kukkaronnyörit kunnolla. Joulu ei tosiaankaan ole miehelle hyvä aika kitsastella.

Mutta jos ollaan yhteisissä rahoissa, mitä älyä on miehen tuoda sitten kotiin vaikka xxxx euroa maksavat timantit, korut, Pariisinmatkat ym.

No eipa todellakaan kannata tuoda vaimolleen mitaan lahjoja. Tassa onkin ratkaisu supersaamattomien miesten ikuisuusongelmaan: Rahat yhteisiksi eika vaimolle tarvitse enaa muistaa ostaa yhtaan mitaan koko avioliiton loppuajan. Jos muija valittaa unohtamisesta ja rakkauden puutteesta sanot vaan etta osta itse korttisi ja ruususi, onhan siella tililla rahaa ja ite tiedat paremmin mita haluat.

 

Harva mies tajuaa, että naisestaan saa "irti" sen, mitä häneen panostaa. Hällä väliä-asenne lahjoissakin paljastaa, ettei vaimoaan niin hirveästi ajattele tai ole hänestä kiinnostunut persoonana. Ja uskokaa tai älkää, kyllä nainen sen huomaa ja se vaikuttaa hänenkin haluunsa panostaa suhteeseen, itseensä ja puolisoonsa.

Nainen haluaa tuntea itsensä kauniiksi ja haluttavaksi, mielenkiintoiseksi ja arvokkaaksi, tarvituksi kumppaninsa mielestä, ja alussa niin tunteekin, muistatteko miehet miten osoititte rakkauttanne alussa?

Välinpitämättömyydellä ja arvostuksen puutteella saadaan hiipumaan naisen kiinnotus ja panostuksen halu itseensä ja suhteeseensa.

Miten monet miehet voivat olla esim. tekniikassa niin fiksuja ja sitten täysiä tumpeloita elämänsä tärkeimmän ihmissuhteen kanssa? Eivät tajua, että vähäisellä panostuksella saisivat todella paljon itsekin. No, sitä saa mitä tilaa. Kiertokautta kertoo jotain myös omasta itseisarvostuksesta, miten kumppaniaan kohtelee.

Kuinka moni koskaan miettii, millaisessa parisuhteessa haluaisi elää esim. 5 vuoden päästä? Millaisilla yhteisillä tekemisillä, arvostuksella ja huomioon ottamisella sinne päästäisiin? Eikö sellaisia olisi kiva itsekin ottaa vastaan?

 

Harva mies tajuaa, että naisestaan saa "irti" sen, mitä häneen panostaa. Hällä väliä-asenne lahjoissakin paljastaa, ettei vaimoaan niin hirveästi ajattele tai ole hänestä kiinnostunut persoonana. Ja uskokaa tai älkää, kyllä nainen sen huomaa ja se vaikuttaa hänenkin haluunsa panostaa suhteeseen, itseensä ja puolisoonsa.

Nainen haluaa tuntea itsensä kauniiksi ja haluttavaksi, mielenkiintoiseksi ja arvokkaaksi, tarvituksi kumppaninsa mielestä, ja alussa niin tunteekin, muistatteko miehet miten osoititte rakkauttanne alussa?

Välinpitämättömyydellä ja arvostuksen puutteella saadaan hiipumaan naisen kiinnotus ja panostuksen halu itseensä ja suhteeseensa.

Miten monet miehet voivat olla esim. tekniikassa niin fiksuja ja sitten täysiä tumpeloita elämänsä tärkeimmän ihmissuhteen kanssa? Eivät tajua, että vähäisellä panostuksella saisivat todella paljon itsekin. No, sitä saa mitä tilaa. Kiertokautta kertoo jotain myös omasta itseisarvostuksesta, miten kumppaniaan kohtelee.

Kuinka moni koskaan miettii, millaisessa parisuhteessa haluaisi elää esim. 5 vuoden päästä? Millaisilla yhteisillä tekemisillä, arvostuksella ja huomioon ottamisella sinne päästäisiin? Eikö sellaisia olisi kiva itsekin ottaa vastaan?

Mielenkiintoisia ajatuksia. Tosin saivarrellaampa. Esim. oma mieheni (ollaan oltu yksissä 12 v) ei ikinä toisi ruusuja tai tuollaisia yllätyksenä. Lienee kerran tuonut eli ostan itse sitten ruusut ja parfyymit haluamanani hetkenä ja haluamani näköisinä kukkina jne. Mutta hän huomioi minua muuten, tekee ruokaa, siivoaa, ottaa huomioon makuuhuoneenkin puolella, huoltaa autot ajoissa ja osallistuu lastenhoitoon ja haluaa viettää aikaa heidän kanssaan. Käymme yhdessä perheen kanssa matkoilla, syömässä ja näemme ystäviä,ja minun mielipiteeni huomioidaan näissä, eikä aina olla missään naapurin Jorella jääkiekkoa katsomassa. Mikään Casanova hän ei ole eli en usko´hänen liehittelevän muita naisia tuolla pitkin kapakkeja.

Toki olisi kiva joskus saada ruusuja, parfyymejä tms yllätyksenä, ei kai kukaan nainen moisille sanoisi ei. Mutta jos se on ainoa huomio mitä mies osoittaa vaimolleen niin ei kiitos. Kärjistetty esimerki, myönnän.

Miten on miehet, kumpaan porukkaan kuulut, vai oletko välimuoto? Sen mitä mä tunnen näitä kukkienkantajia, ovat todellisuudessa melkoisia sika-juoppo-petturi-väkivaltaisia, mutta joskus tuovat vaimolleen kukan kun se on lähikaupan Pirkon Kukassa tarjouksessa. Ja sitten se vaimo isoon ääneen ihastelee muille saamaansa lahjaa. Saattaapa tuollainen sika-mies vielä ison porukan kesken kehaista ostaneensa vaimolle 60 euroa maksaneen parfyymin. Parin tunnin päästä voikin tulla jo selkäsauna mutta vieraat ovat jo silloin lähteneet.

Miten on? Kommenttia, kun anonyymina saa esittää? Entä naisten kokemukset, ja nyt puhutaan nimenomaan pitkästä avioliitosta eikä mistään ensitreffeistä.

 

Lumikolan, ettei tarvitse raukan ahertaa lumitöissä vanhan kenttälapioni kanssa.

 

Mitäpä vaimo harrastaa? Sieltä voi saada osviittaa: jos vaikka intohimoinen urheilija, uusi sykemittari voisi olla kova juttu, tai iPod lenkeille mukaan. Tai jotain muita urheiluvälineitä, prameita keittokirjoja, muita kirjoja, lempiohjaajan elokuvia (tai vaikka boksi, jos on tarjolla kaupassa), äälilevy, yöasu, aamutakki, konsertti/ooppera jne.liput. Mieti kiinnostuksen kohteita ja aina kun saat jonkun idean, laita se ylös.

Joku kirjoitti tuolla ylempänä noista ruusuhemmoista ja hiukan samanlaisia kokemuksia minullakin: kyllä ne ovat arjen teot, jotka ratkaisevat, ei pelkät ruusujen ostelut ja kauniit sanat. Minusta ruusujen ostelu on hiukan vanhanaikaista, mutta kaipa se monelle on mukavaa ekstraa muun huomioimisen lisäksi. Muistattehan tytöt huomioda myös näitä miehiänne vastavuoroisesti!

 

Mitäpä vaimo harrastaa? Sieltä voi saada osviittaa: jos vaikka intohimoinen urheilija, uusi sykemittari voisi olla kova juttu, tai iPod lenkeille mukaan. Tai jotain muita urheiluvälineitä, prameita keittokirjoja, muita kirjoja, lempiohjaajan elokuvia (tai vaikka boksi, jos on tarjolla kaupassa), äälilevy, yöasu, aamutakki, konsertti/ooppera jne.liput. Mieti kiinnostuksen kohteita ja aina kun saat jonkun idean, laita se ylös.

Joku kirjoitti tuolla ylempänä noista ruusuhemmoista ja hiukan samanlaisia kokemuksia minullakin: kyllä ne ovat arjen teot, jotka ratkaisevat, ei pelkät ruusujen ostelut ja kauniit sanat. Minusta ruusujen ostelu on hiukan vanhanaikaista, mutta kaipa se monelle on mukavaa ekstraa muun huomioimisen lisäksi. Muistattehan tytöt huomioda myös näitä miehiänne vastavuoroisesti!

Noista ruusuhemmoista (olipas hassu sana!). Vastailkaa, miehet ja naiset, mitä kokemuksia? Tuleeko ne kukat muun huomioimisen sijasta vai ohella?

 

Olisi nyt mielenkiintoista kuulla, mitä sinä olet antanut yleensä miehellesi lahjaksi? Jos on kallis maku lahjaa saadessa, niin sama linja varmaan jatkuu kun itse olet ostamassa muille lahjoja. Mitä siis olet hankkinut rakkaallesi nyt tai aiempina jouluina, kerro?

Olen ostanut miehelle esim. Bossin vaatteita, viikonlopun kylpylässä, kallista konjakkia ja lahjakortin hierontaan ja kasvohoitoon. Ja mielestäni ei voi vaatia että nainen ostaisi yhtä kalliita lahjoja miehelle, ei kaiken tarvitse olla tasa-arvoista. Siivoan ja pidän huolta kodista työn ohella enemmän kuin mies joten olen mielestäni ansainnut kalliit lahjat. Mutta nyt en osta miehelle mitään, korkeintaan Pandan halpaa suklaata, hih.

 

Olisi nyt mielenkiintoista kuulla, mitä sinä olet antanut yleensä miehellesi lahjaksi? Jos on kallis maku lahjaa saadessa, niin sama linja varmaan jatkuu kun itse olet ostamassa muille lahjoja. Mitä siis olet hankkinut rakkaallesi nyt tai aiempina jouluina, kerro?

Olen ostanut miehelle esim. Bossin vaatteita, viikonlopun kylpylässä, kallista konjakkia ja lahjakortin hierontaan ja kasvohoitoon. Ja mielestäni ei voi vaatia että nainen ostaisi yhtä kalliita lahjoja miehelle, ei kaiken tarvitse olla tasa-arvoista. Siivoan ja pidän huolta kodista työn ohella enemmän kuin mies joten olen mielestäni ansainnut kalliit lahjat. Mutta nyt en osta miehelle mitään, korkeintaan Pandan halpaa suklaata, hih.

Meillä näin: mieheni osallistui enemmän asuntolainaani, kun omat tuloni olivat pienemmät. Nyt kun pakka on toisinpäin, ja kämppä maksettu, minä kustannan risteilyitä, matkoja, osallistun enemmän kodinkoneiden uusintaan ja muuta kivaa.

Tuossa tilanteessa kun mieheni osallistui asuntolainaani enempi, oltiin jo vakiinnuttu aviopari luonnollisesti. Kumpikin on tehnyt anteliaisuuseleensä omasta tahdostaan. Nyt on minun vuoroni avata kukkaron nyörejä useammin ja teen sen mielelläni.

Tällä haluan sanoa: naiset, älkää aina olko vaatimassa niiltä miehiltänne yhäti vain suurempia lahjoja. Eri asia toki jos olet mennyt rahan takia naimisiin, mutta jos rakkaudesta, niin silloin näin.

 

Aika mahtipontisia lahjoja täällä osa tahtoo. Matkoja, timantteja, kelloja. Huh.Mikäs siinä miehen ostaessa, kun kultaliikkeen näppärä tyttö kaivaa esiin ja valitsemiseen menee pari minuuttia, ja sama tyttö vielä paketoi somasti.

Eli olisi ihan kammotus saada jotain noin kliseistä. Anteeksi vain, arvon siskot. Toisinkin voi ajatella. Mulle on tärkeintä, että lahja on juuri minulle, olisi sitten vaikka löytö kaatopaikalta tai kirpparilta. Mutta että juuri sen tavaran/esineen/idean edessä miehelleni olisi tullut mieleen, että "kas, tostahan se armas varmaan pitäisi".

Onneksi on rahat elämässä olleet tiukoilla, että on saanut nauttia enemmän ajatuksella kuin rahapussin sisällöllä hankituista lahjoista. Ja kun rahaa nyt on enemmän, riittävästi ei varmaan koskaan, niin en siltikään halua niitä kliseisiä lahjoja.

Ja mitä on vuosien aikana tullut paketista? 1)Seksilelu joka liittyi erääseen fantasiaan, jonka olin kertonut jo kauan sitten. Ihanaa, että mies muisti! 2)Tarrapaplarit. Hiukseni olivat huonossa kunnossa, olin koko syksyn kiroillut föönin kanssa. Mies oli selvittänyt, miten tukkaa voisi "kähertää" rasittamatta sitä. 3)Ihoni on atooppinen ja rasvat kirvelee, joten paketista tuli lähes kaikista mahdollisista naamarasvoista näyteet ja lappu, että kun löytyy oikea, kipaisen hakemaan. 4)Lisäksi seinäkaakeleita jotka olimme hylänneet liian kallina ja se oli jäänyt harmittamaan. Ja sitten on tietysti pikkareita iso pino. Aina oikean kokoisia. Ja kirjoja ja levyjä. Ne ovat aina toivelistalla.

 

Miten niin esim kello tai joku viikonloppumatka on jotenkin mahtipontinen lahja? Niin kelloja kuin matkojakin on monenhintaisia. Totuus on että monen naisen haaveena on virkistävä yhteinen lomamatka, eikä vain sen matkan takia, vaan sen takia että silloin pääsee viettämään aikaa uusiin ympyröihin yhdessä miehensä kanssa.

 

Minulle on tärkeintä että lahja on nimenomaan sydämestä annettu.
Sillä ei niinkään ole väliä mikä se on, on vain mielenkiintoista nähdä minkälaisen idean mies on saanut.
eniten toivon sitä oikeaa joulun tunnelmaa ja läheisyyttä.
Toki esim. yhteinen kylpyläreissu voisi piristää.
Tai konserttiliput olis ainakin meikäläiselle jo luksusta.

 

Mun mies kysyi äskettäin multa että "haluatko että tilaan sulle taas Kunto ja Plus -lehden" joululahjaksi. Ei siinä mitään, ihan hyvä lehti ja kun liikun paljon niin lehdestä on ollut paljon iloa mutta..ahh, ei senkään enempää mielikuvitusta..kun on kerran havainnut hyväksi jonkun "lahjan" niin sit ei tartte käyttää enää mielikuvitusta eikä panostaa sen verran minun lahjaan että miettisi jotain muuta.

 

Kattiloita, pannuja ja kaulin.

 

Kuulostaa tylsältä, mutta niin se vaan on. Ostelen pitkin vuotta kaiken sen, mitä tarvitsen ja haluan. Matkustan niin paljon, että ylimääräiset kylpylä- sun muut reissut ovat vaan ajanhaaskausta ja mieluummin nautin kotonaolosta tekemättä yhtään mitään.

Parasta joulussa on hyvä ruoka ja juoma, perhe koolla, kaunis joulukuusi, paljon kynttilöitä ja jouluísia kukka-asetelmia. Ja kirjapino, jota ei ole ehtinyt vuoden mittaan lukea. Näillä eväillä mennään ainakin viikko.