@Lumi87 @mimmi92 @Vihersmoothie ja
@Nanna-87 Kiva että nimiäiset/ristiäiset meni hyvin! Olisi kyllä kiva tietää kaikkien vauvojen nimiä, mutta tämä tosiaan on vähän turhan avoin foorumi siihen. Meillä on ristiäiset vasta reilun kuukauden kuluttua, ollaan vähän hitaita
Täytyy pistää harkintaan tuo swaddle up, meidän pitäisi varmaan ostaa suoraan M-koko kun luulen tytön olevan jo ainakin 5.5 kiloinen. Noissa mainoskuvissa se näyttää vaan jotenkin kammottavalta, sen takia en ollut miettinytkään sitä vaihtoehdoksi ennen teidän kehuja
Täällä on ollut aika taianomainen viikko, kun tyttö on ollut niin hyvävointinen. Edelleen olen iloinen siitä että tajuttiin hakeutua lääkäriin näin pian, ensikertalaisena oli tietysti vähän vaikea arvioida että mikä määrä itkua on normaalia, mutta onneksi maalaisjärki voitti siinä kohtaa kun kaikki valveillaoloaika meni hyssytellessä, lohduttaessa ja olkapäällä kanniskellessa.
Nyt on ollut jopa vähän outoa, kun tässä on ollut omaakin aikaa ja ollaan ehditty miehen kanssa vähän pelailla ja katsoa telkasta sarjoja, mä olen ehtinyt opiskella ym., kun tyttö alkoi heti nukkumaan myös paremmin päiväunia siinä kohtaa kun kivut väheni/katosi. Nytkin pieni nukkuu tuossa vieressä imetystyynystä tehdyssä pesässä ja mä pystyn katsomaan olympialaisia läppäri sylissä
Samoin päivissä on nyt myös pitkiä hetkiä jolloin tyttö on hereillä ja haluaa seurustella. Olen myös tehnyt jo parina sunnuntaina töitäkin, kun Kela sen sallii ja teen töitä etänä kotoa käsin. Tuttikin pienelle alkoi kelvata kun refluksi ei enää vaivaa, tykkää sitä kovasti lussutella etenkin nukahtaessaan.
Niiden "synkkien kahden viikon" aikana, jolloin pieni vain itki ja itki mietin, etten todellakaan pysty tähän enää koskaan uudelleen ja odotin vaan että aika kuluisi nopeasti. Nyt tämä tuntuu taas ihan mukavalta, kun päivät menee pääasiassa kivasti. Mies kylläkin lähtee töihin ensi viikosta alkaen, saa nähdä miten sitten pärjätään kahdestaan vauvan kanssa.
Yöt menee myös edelleen hyvin. Täällä käydään yöunille kuuden-seitsemän maissa illalla, jonka jälkeen vauva nukkuu noin puoli yhteen - yhteen. Sitten syödään, jonka jälkeen unet jatkuu neljään - viiteen, jolloin taas syödään. Sen jälkeen vauva ei enää rauhoitu omaan sänkyyn, joten otan pienen syliin nukkumaan ja torkutaan siinä vielä pari tuntia ja heräillään seitsemän maissa. Vielä kun malttaisi itse mennä nukkumaan vaikka kahdeksalta niin saisi todella hyvät yöunet, nyt tulee valvottua sinne kymmenen pintaan.
Nyt on myös ollut aikaa miettiä synnytyksen jälkeen tulleita pieniä muutoksia, tässä joitain joita olen huomannut:
- Raskauden aikana teki kauheasti mieli kaikkea rasvaista ja suolaista, nyt taas tekee koko ajan mieli kaikkea makeaa, karkkia, jätskiä, suklaata, keksejä...
- Ennen synnytystä ajattelin että suhtaudun imetykseen rennosti, eli pyrin imettämään mikäli se onnistuu, mutta jos ei niin annetaan huoletta korviketta. Nyt sakeuttajan aloittamisen jälkeen jouduttiin antamaan pari kertaa pieni määrä korviketta jos en ollut ehtinyt/saanut pumpattua riittävästi omaa maitoa (mulla irtoaa aika huonosti pumpulle), ja ai että se ensimmäinen kerta tuntui ihan kauhealta! Mulle tuli tosi voimakas reaktio siitä, vaikka kyseessä oleva määrä oli vaan noin 30 ml jonka jälkeen imetin normaalisti. Muutenkin imetyksestä on tullut mulle tosi tärkeää, vaikka en raskausaikana oikein osannut suhtautua ajatukseen että joku roikkuu mun tissistä.
- En enää ihmettele, miksi niin moni leikkaa sellaisen lyhyen "mammatukan" vauvan saatuaan. Mulla on hartaudella kasvatettu tukka, joka ylettyy tuonne lapaluihin asti. Ja vaikka pidän sitä nyt koko ajan ponnarilla, on joku hiuskiehkura koko ajan joko omassa tai vauvan suussa, tai sitten vauvan nyrkissä on hiustukko ja se ote ei sitten ihan helposti irtoa.
- En ole muuten nyt poikkeuksellisen itkuherkkä, mutta laulan paljon vauvalle ja jostain syystä osaan sanoja pääasiassa surullisiin kappaleisiin, niin välillä sitten laulaessa pääsee itku kun biisi on niin surullinen
Miestä tää huvittaa suuresti.