Jos sun sisko tai paras ystävä pyytäisi sulta kohtua lainaan

[vieras]

mitä sanoisit? Kysymys on täysin hypoteettinen, tuli vain mieleeni eilisistä frendeistä. Luulisin, että siskolle antaisin kohdun lainaan jos hän olisi todellakin niin vauvakuumeinen. Ystävästä en ole niinkään varma.

 

[Tiimarinvihko]

Mulla ei ole siskoa. Jos joku sellanen ystävä, ketä todella arvostaisin ja uskoisin sen arvostuksen olevan molemminpuolista, pyytäisi niin luultavasti voisin lainata kohtuani.

 

[ll]

emmä antaisi.

 

[nimetön]

En kummallekkaan, koska pelkään synnytystä niin paljon että en edes itselleni voi lapsia tehdä.

 

[vieras]

En

 

[vieras]

En antaisi, omaan käyttöönkin on ollu tarpeeks hankalaa

 

[Scarlett O Harava]

En mä varmaan pystyisi. Kehittäisin tunnesiteen siihen lapseen raskausaikana ja sitten lapsesta pitäisikin luopua.

 

[vieras myös]

Ekat fiilikset on samat kuin ap:lla. Sit kävin kuitenkin miettimään. Ei minusta taida olla kohdunvuokraajaksi. 1 lapsi on ja kaksi kesken.

 

[hoya bella]

En antaisi. En voisi, olisin liian tunteellinen ja herkkis siihen. Just tänään mietin miten kukaan voi edes tuntemattomalle saati läheisellekään olla kohdunvuokraaja. Tai kun itse koen raskauden melko voimakkasti fyysisesti ja henkisesti ja sitten jos se lapsi vielä pitäisi pois antaa vaikkakin läheiselle siskolle, niin voi kauheaa.

 

[mamma]

En kyllä antaisi,koska omaniki synnytys oli niin prkl##m vaikea!

 

[:)]

en vois antaa vaikka mulla on kaikki kolme raskautta olleet tosi helppoja ja synnytykset myös mut mä en pystyis luopumaan siitä lapsesta.

 

[selma-rouva]

En. Mut omalle lapselleni voisin ehkä. Luulen.

 

[rops]

Jos jollekulle olisi pakko, miehen veljelle vaimoineen voisin sitä lainata. Kunhan kaikki tapahtuisi heidän sukusoluillaan. Jos minun pitäisi tarjota vielä munasolukin, ei tulisi mitään. Sellaiselle lapselle olisin äiti, ja minua ahdistaisi se, että lapseni asuisi suurimman osan aikaa ulkomailla, "vieraassa" perheessä.

 

[vieras]

En. Mut omalle lapselleni voisin ehkä. Luulen.

EI!!!

 

[vieras]

Jos olis sisko, niin sille voisin..

 

[chocoladedream]

En antaisi. En pystyisi luopumaan lapsesta, ja mulle raskaudet ei ole helppoja, ainakaan tää toinen. 9kk kärsimystä, ja pitkä aika saada itsensä normaaliin kuntoon..ei kiitos.
Tapoja on muitakin jos lapsettomuudesta kärsii.
Itse en edes kehtaisi pyytää moista!

 

[heh]

en lainais, ei se edes jouda.

 

[eiei]

En suostuisi. Yksi lapsi on ja toinen tulossa, ja minulle raskaus on niin kokonaisvaltainen kokemus, etten voisi kuvitellakaan ensin kokevani raskautta kaikkine vaivoineen ja sitten antavani lapsen pois. En vaikka siitä joku maksaisikin.

 

[Tiimarinvihko]

En antaisi. En voisi, olisin liian tunteellinen ja herkkis siihen. Just tänään mietin miten kukaan voi edes tuntemattomalle saati läheisellekään olla kohdunvuokraaja. Tai kun itse koen raskauden melko voimakkasti fyysisesti ja henkisesti ja sitten jos se lapsi vielä pitäisi pois antaa vaikkakin läheiselle siskolle, niin voi kauheaa.

Mä taas en ymmärrä tätä ajattelutapaa että lapsi pitäisi antaa pois. Eihän se ois sun lapsi ollut alun alkaenkaan. Mä varmasti kokisin suurta iloa saadessani auttaa mulle rakasta ihmistä ja kokisin kyllä varmasti vahvaa yhteyttä myös lapseen, mutta en pitäisi omanani. Tai näin luulen, vaikka vaikea toki sanoa kun ei ole ollut tilanteessa.

 

[smur-ffi]

En suostuisi. En voisi luopua lapsesta, jota oon niin kauan kantanut sisälläni.

 

[vieras]

Jos jollekulle olisi pakko, miehen veljelle vaimoineen voisin sitä lainata. Kunhan kaikki tapahtuisi heidän sukusoluillaan. Jos minun pitäisi tarjota vielä munasolukin, ei tulisi mitään. Sellaiselle lapselle olisin äiti, ja minua ahdistaisi se, että lapseni asuisi suurimman osan aikaa ulkomailla, "vieraassa" perheessä.

Joo en minäkään omista sukusoluista, olis ihan eri asia, mutta siskon ja sen miehen.

 

[MrsBree]

Tämä on tavallaan ajankohtaista perheessämme. Sisareni kertoi jokin aika sitten että haaveilee yhteisestä lapsesta uuden puolisonsa kanssa. Itse ei voi kuitenkaan enää lasta kantaa. Joten minä ja toinen sisko mietimme keskenämme tätä vaihtoehtoa hänelle jossain vaiheessa ehdottaa.

 

[Onnelmatapaus]

Siskolle tai parhaalle ystävälle voisin vuokrata kohdun. Millekään hyvänpäivän tutuille en. Enkä rahasta.

 

[e]

En suostuisi. En haluaisi olla raskaana ja synnyttää ns. turhan takia ja pilata kroppaani.

 

[hui]

mitenköhän Suomen lainsäädäntö tähän suhtautuu? Eihän sitä itse voi päättää kenelle antaa vauvan adoptioon! Varmaan melkoinen pyöritys psykologeista lähtien?