Jos sun omaisesi sanoisi puhelimessa, että ei pöäse enää nousemaan sängystä ja itkisi niin

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Mitä tekisit? Asuisit melko kaukana että pitää ajaa pari tuntia.

Sanoisitko vain että ok yritä huomenna nousta uudelleen? Ja hyvää yötä.

Soittaisitko poliisit? Yrittäisitkö kysellä omaiseltasi tämän naapurien nimiä että saisit heihin ehkä yhteyden netin kautta vielä samana iltana että he menevät katsomaan omaistasi? Antaisitko asian olla?

Tuli mieleen tästä yhdestä surullisesta jutusta mitä oli lööppiöehdessä. Vanha omainen sanoi puhelimessa sukulaiselle ettei pysty nousta sängystä ja itki. Sukulainen soitti seuraavana päivänä kotihoidolle että omainen tarvitsee apua. Hän ei ollut kotihoidon asiakas ja mitään ei tapahtunut eli kukaan kotihoidosta ei mennyt asuntoon.
Sukulainen soitteli välillä omaiselleen mutta tämä ei vastannut. Kolmen viikon päästä omainen löytyi kuolleena puhelin kädessä sängystään.


Jos mun omainen sanoisi että ei pääse ylös sängystä ja en itse oikeasti pääsisi lähtemään paikalle, soittaisin poliisit sinne asuntoon. En todellakaan jättäisi asiaa siihen. Mieluiten ajaisin kyllä tuntikaupalla ja menisin katsomaan mikä tilanne on. Mutta jos olisin vaikka ulkomailla niin soittaisin poliisit. Tai jonkun sukulaisen siitä läheltä katsomaan asuntoon.

Miten voi jättää asian vain noin, ok omainen ei pääse sängystä ylös ja itkee, soitampa kotihoitoon, oho omainen ei vastaa enää puhelimeen. En mä kestäis tollasta. Miten voi olla niin kiireisiä ihmisiä ettei voi mennä auttamaan toista.
 
  • Tykkää
Reactions: Lispetti ja Echo
Riippuu varmasti aiemmista tapahtumista.

Jos kyse ois vanhuksesta joka on jo tavalla tai toisella huonomuistinen niin toki takisin asialle jotain ja heti.

Jos taas ois niinko mun faija, olettaisin sen olevan taas ihan v.itun kännissä ja itsesäälipuuskan kourissa ja siellä saisi ihan vapaasti odottaa ellei älyäisi soittaa ambulanssia.
 
vierailija
Ottaisin yhteyttä kyseisen alueen vanhustyön palveluun ja kertoisin mikä tilanne on. Pyytäisin heitä pikaisesti kartoittamaan mitkä ovat vanhuksen "kipupisteet" kuntokartoitus ja järjestämään kotihoidon palveluja tarpeen mukaan. Toinen paikka minne voisi ottaa yhteyttä on paikallisen srkn diakoniatyö ja pyytää sieltä apua.
 
vierailija
Lehtien lööppijuttujen taustoja ei tiedetä.
Mitä tarkoittaa omainen, kuinka läheinen ja onko oikeastaan koskaan tekemisissä kys. vanhuksen kanssa.
Niin. kaikki sukulaiset eivät ole koskaan tekemisissä toistensa kanssa myöhemmin aikuisena, ei lapset vanhempiensa kanssa eikä sisaret tiedä toisistaan.
Pari tuntia omaisen luokse, onko kyseisellä omaisella mahdollisuus itse lähteä ylipäätään vanhuksen luokse. Onko omainen itse huonokuntoinen invalidi ilman autoa ja omaisia. Omainen voi olla vaiikkapa vanhusta vanhempi sisar tai veli palvelutalossa.
Itse olisin varmaan yrittänyt soittaa johonkin julkisen päiv. sos. tai terv.huollon numeroon ja kysynyt miten edetään asiassa.
En nyt tiedä olisiko poliisiasia kuitenkaan, eikö heillä ole jotenkin erilainen työnkuva kuitenkin.
 
vierailija
Ja ihmiset vaan kuolevat vanhuuteen ja sairauksiinsa.
Näin se vaan menee.
Ihmiset ovat jotenkin myös vieraantuneet ajatutuksesta ettei lääketiede voi enää auttaa ylipäätään potilaita. Kroppa hajoaa alta. Jopa nuoriltakin, jos se keho ei ole kondiksessa.
Kun on aika kuolla, niin pitää kuolla.
 
vierailija
Omat vanhat vanhempani asuvat 200 km päässä ja lähden heti jos tilanne vaatii. Soitan päivittäin ja käyn noin kolmen viikon välein siivoamassa ja katsomassa, että kaikki on ok.
 
vierailija
No, se riippuisi ihan tilanteesta. Millainen se omainen on ollut ennen, mitä sairauksia on, onko tapana vain hakea huomiota väittämällä tällaista tai mikä siellä taustalla sitten mahdollisesti olis. Tai onko ketään tuttua, joka voisi käydä katsomassa ensin tilanteen. Tosin niitä avaimia ei ole yleensä tapana jaella minnekään puolitutuille... Mutta kyllä, jos tilanne olis sellanen, että oletan omaiseni olevan apua vailla, niin se matka ei olisi ongelma. Työt kyllä on, kun teen vuorotöitä. Mutta eiköhän sekin järjesty puhumalla. Suht koht ymmärtäväinen pomo. Ambulanssista tai poliisistakaan ei olis hyötyä, kun eihän hekään pääse sitten sisälle, jos ovi on lukossa, eli senkin takia sitä olis mentävä itse paikalle avaamaan ovet.
 
vierailija
No, se riippuisi ihan tilanteesta. Millainen se omainen on ollut ennen, mitä sairauksia on, onko tapana vain hakea huomiota väittämällä tällaista tai mikä siellä taustalla sitten mahdollisesti olis. Tai onko ketään tuttua, joka voisi käydä katsomassa ensin tilanteen. Tosin niitä avaimia ei ole yleensä tapana jaella minnekään puolitutuille... Mutta kyllä, jos tilanne olis sellanen, että oletan omaiseni olevan apua vailla, niin se matka ei olisi ongelma. Työt kyllä on, kun teen vuorotöitä. Mutta eiköhän sekin järjesty puhumalla. Suht koht ymmärtäväinen pomo. Ambulanssista tai poliisistakaan ei olis hyötyä, kun eihän hekään pääse sitten sisälle, jos ovi on lukossa, eli senkin takia sitä olis mentävä itse paikalle avaamaan ovet.
Meinaatko että hätätapauksessa ensihoito/poliisi ovella huomatessaan että kukaan ei avaa kääntyy vaan kannoillaan että jaa eipä päästä sisään, huono tuuri :D
 
vierailija
Meinaatko että hätätapauksessa ensihoito/poliisi ovella huomatessaan että kukaan ei avaa kääntyy vaan kannoillaan että jaa eipä päästä sisään, huono tuuri :D
Niin missä hätätapauksessa. Meinaatko, että minä voin soittaa sinun kämppääsi poliisit ja he sitten siihen minun sanaani luottaen pistäisivät oven säpäleiksi kun satut olemaan duunissa juuri silloin? Kyllä poliisilla pitää joku epäilys olla ennen kuin oven murtavat. Haistavat jotain tai näkevät jotain ikkunoista tjms.

Tuossa linkitetyssä Jyväskylän tapauksessa homma on mennyt juuri oikein. Sosiaalitoimi on ottanut yhteyttä ja vanhus on ilmeisesti kieltäytynyt avusta. Ei siinä poliisia tai ambulanssia tarvita.
 
vierailija
Meinaatko että hätätapauksessa ensihoito/poliisi ovella huomatessaan että kukaan ei avaa kääntyy vaan kannoillaan että jaa eipä päästä sisään, huono tuuri
Sisälukutaidosta olis varmaan apua... Ei tainnut olla ap:n kyssärissä kyse hätätapauksessta. Ja omaisestani uskoisin kyllä tunnistavani, millon on kyse hädästä. Tottakai hätätapauksessa poliisit /palokunta murtaa oven, mutta en suinpäin kyllä soittais hätänumeroon sitä tekemään, ennen kun selvitän puhelimessa mikä siellä on mahdollistallisesti tilanne. Jos se omainen pystyy puhumaan, eikä näyttäs olevan mitään suurempaa hätää, että pystyy osottamaan pari tuntia, kun tulen paikalle, niin katson itse ensin tilanteen... Uskon kyllä terveydenhuollon ammattilaisena siihen kykeneväni. Ja tiesitkö, että matkaltakin voi nykypäivänä soittaa? Sillähän sitä pystyy koko ajan varmistelemaan, että tilanne ei huonone tai jos se muuttuu ja tosiaan tarvitaan se lanssi. Mutta onneks mun porukat asuu 600m päässä ja työpaikkakin on samassa kylässä, niin ei tarvi tällaisia murehtia. Pääsee kyllä tsekkaamaan tilanteen koska vaan. Sisarukset asuu muualla ja heillä on siellä omat tukiverkot, joten mun ei tarvi murehtia heistä.
 

Yhteistyössä