Jos päiväkodissa oppii sosiaalisuutta...

[Paljon kysymyksiä]

...miksi suomalaiset ovat yleensä ottaen omissa piirissään pyöriviä, ei-huomioonottavia ja jopa pelokkaita erilaisuutta kohtaan? Jos päiväkodissa oppii sosiaalisuutta, miksi kiusaamista ja ahdasmielisyyttä esiintyy niin paljon maassamme jopa nuorten keskuudessa? Eikö päiväkodissa opeteta sosiaalisuutta tarpeeksi hanakasti vai ovatko suomalainen kulttuuri vain sitä, että sosiaalisuus rajoittuu suosion kalastamiseen, itsepuolustukseen ja kovaa huutamiseen, empatian ja kuuntelutaidon ollessa aivan tuntematon käsite.

 

["vieras"]

Koska suomalaiset lapset kotihoidetaan pisimpään Euroopassa, joten juuri siksi.

 

["vieras"]

Kyllä ne asenteet lähtee ihan sieltä kotoa, ei päiväkodista. ja sosiaalisissa taidoissakin peilataan usein vanhempaa, ei päiväkodin tätiä. Ja sitten ne geenit.... jos äiti ja isä on ujoja, tod.näk. lapsikin sitä on.

 

["Meri-Kaisla"]

Lapsethan on suvaitsevaisia eikä heillä ole enakkoluuloja eli oppi tulee kyllä kotoonta. Ja jos ajatellaan kokonaisuutena niin ennokkoluulut seksuaalivähemmistöjä ja ulkomaalasia kohtaa on vähentynyt. Kiusaaminen on lisääntynyt ja se on toki sääli. Kyllä vika on enemmän meissä vanhemmissa ja meidän kiireissä, kun siitä missä lapsi on hoidossa.

 

["vieras"]

Jos ne lapset joisivat alle 18v joka päivä pullollisen viiniä, luultavasti ne olis ihan yhtä sosiaalisia kuin espanjankin tenavat.

 

[Ap..]

[QUOTE="vieras";25204662]Koska suomalaiset lapset kotihoidetaan pisimpään Euroopassa, joten juuri siksi.[/QUOTE]

Minä en ole koskaan ollut päiväkodissa, mutta juuri itse olen ollut "pahin" syrjinnän ja vihamielisyyden uhri peruskoulussa. Miksiköhän? Minä, joka aina halusin auttaa muita enkä turvautunut ruokajonossa etuiluun tai tuuppimiseen tai kurkku suorana kailottamiseen.
Aikuisenakaan en osaa olla röyhkeä. Mielestäni sillä ei saavuta mitään muuta kuin pahaa mieltä.

 

[fifiia]

Päiväkodissa oppii sosiaalisuutta ja ryhmässä toimimista oman ikäisten seurassa. Miten erilaisuuden oppii jos erilaisuutta ei kohtaa, eikä hyväksytä että lapselle opetetaan erilaisia tapoja kuin kotona.

 

[halipupu harmaana]

Sosiaalisuuteen vaikuttaa paljon muutkin asiat kuin se lapsuuden kasvuympäristö. Nuorethan nyt ovat yleensä murrosiässä, ja varmaan ap tiedät mitä se tarkottaa tai jos ei tiedä, niin psykologian kirja käteen ja lukemaan ihan perusspykkaa. Nuoret etsivät omaa minäänsä ja kaikki erilainen voidaan kokea joko pelottavaksi jolloin sitä pitää vastustaa ja pönkittää siten omaa minäänsä tai sitten sitä pitää kokeilla (huumeet ja päihteet, eri uskonnot jne...) ja yleensä kokeilut menevät siihen toiseen ääripäähän.

Jotkut ihmiset ovat luonnostaan sosiaalisempia kuin toiset ja yleensä se on myös periytyvä ominaisuus ainakin jossain määrin eikä siihen sosiaalisuuden määrään voi päiväkodissa kovin paljon vaikuikuttaa. Tietenkin lapsia opetetaan ja kannustetaan leikkimään yhdessä, noudattamaan hyvä tapoja jne.. mutta jossain tulee kaikille yleensä se raja, että on saatava olla yksin ja ettei vaan jaksa olla sosiaalinen, se on pidemmän päälle kuitenkin aika rankkaa.

 

["vieras"]

Päiväkodissa opitaan ne roolit jotka pätee myöhemminkin elämässä: joku on syrjäytyjä, joku yksinkertainen mutta päsmäri ja pärjääjä, joku älykäs mutta jätetään huomiotta kateuden takia jne. Ja pojat nostetaan tietysti jalustalle ja tytöistä tehdään pikku siivousapulaisia.

 

[fortunate]

Mä en ole ollut ikinä päivääkään päiväkodissa, ja olen ollut aina kouluissa jne. se kaikista sosiaalisin ja ulospäinsuuntautunein tyyppi jota ei pelottanut ikinä (sosiaaliset tilanteet).

Johtuu varmaan siitä, että mun lapsuudenkodissa on eletty hyvin sosiaalista elämää, käyty viikottain kylässä, meillä on käyty kylässä paljon jne.

Ei siinä paljoa päiväkoti pelasta, jos lapsen kotona istutaan illat ja viikonloput perheen kesken vanhempien tissutellessa ja ehkä kerran kuukaudessa jotain vieraita kylässä.

 

[ei usko]

[QUOTE="vieras";25204662]Koska suomalaiset lapset kotihoidetaan pisimpään Euroopassa, joten juuri siksi.[/QUOTE]

no tuota ei mene näin. muualla saattaa mummo tai naapurin täti hoitaa, kotona se silti on. suomilapset on eniten päiväkodissa.

 

["heh"]

Mä en ole ollut ikinä päivääkään päiväkodissa, ja olen ollut aina kouluissa jne. se kaikista sosiaalisin ja ulospäinsuuntautunein tyyppi jota ei pelottanut ikinä (sosiaaliset tilanteet).

Johtuu varmaan siitä, että mun lapsuudenkodissa on eletty hyvin sosiaalista elämää, käyty viikottain kylässä, meillä on käyty kylässä paljon jne.

Ei siinä paljoa päiväkoti pelasta, jos lapsen kotona istutaan illat ja viikonloput perheen kesken vanhempien tissutellessa ja ehkä kerran kuukaudessa jotain vieraita kylässä.

ei ihminen ole välttämättä sosiaalisesti taitava vaikka viihtyisi toisten kanssa. Itse tunnen ihmisiä, jotka eivät osaa olla yksin, vaan koko ajan on oltava jonkun kanssa hakemassa hyväksyntää ja suosiota.

ja ovatko nämä ihmiset sosiaaliseesti taitavia? ei. en tiedä ketään niin sosiaalisesti tyhmää. Ihmisellä ei ole mitään näköä siihen kaivataanko häntä vai ei eikä häntä edes kiinnosta. Hän änkeää itsensä joka paikkaan ja pitää selvänä että hän on toivottu seura. Ei mitään häpyä. Ei toisten kunnioitusta. Lipoa osataan oikeita ihmisiä mutta siihen se sosiaalinen taito sitten jääkin.

 

["heh"]

Minä en ole koskaan ollut päiväkodissa, mutta juuri itse olen ollut "pahin" syrjinnän ja vihamielisyyden uhri peruskoulussa. Miksiköhän? Minä, joka aina halusin auttaa muita enkä turvautunut ruokajonossa etuiluun tai tuuppimiseen tai kurkku suorana kailottamiseen.
Aikuisenakaan en osaa olla röyhkeä. Mielestäni sillä ei saavuta mitään muuta kuin pahaa mieltä.

suurin osa oppii päiväkodissa ja toisten kanssa seurustellessaan olemaan röyhkeitä ja pitämään puolensa.

jotkut haluavat kehittää itsessään muita ominaisuuksia. Miksi yksin viihtyvä olisi huonompi?

 

["Sanna"]

Minä en ole koskaan ollut päiväkodissa, mutta juuri itse olen ollut "pahin" syrjinnän ja vihamielisyyden uhri peruskoulussa. Miksiköhän? Minä, joka aina halusin auttaa muita enkä turvautunut ruokajonossa etuiluun tai tuuppimiseen tai kurkku suorana kailottamiseen.
Aikuisenakaan en osaa olla röyhkeä. Mielestäni sillä ei saavuta mitään muuta kuin pahaa mieltä.

Et ole kotihoidossa oppinut isossa joukossa tarvittavia sosiaalisia taitoja ja siksi jouduit kiusatuksi. Päiväkodissa opitaan toimimaan ryhmissä.

Oma ylikiltti ja ujo tyttöni olisi varmasti ollut myös koulukiusauksen uhri, jos en häntä olisi laittanut 4-vuotiaana päiväkotiin. Päiväkodissa hän on oppinut rohkeammaksi ja osaa nykyään myös puolustaa itseään.

 

[fortunate]

[QUOTE="heh";25205045]ei ihminen ole välttämättä sosiaalisesti taitava vaikka viihtyisi toisten kanssa. Itse tunnen ihmisiä, jotka eivät osaa olla yksin, vaan koko ajan on oltava jonkun kanssa hakemassa hyväksyntää ja suosiota.

ja ovatko nämä ihmiset sosiaaliseesti taitavia? ei. en tiedä ketään niin sosiaalisesti tyhmää. Ihmisellä ei ole mitään näköä siihen kaivataanko häntä vai ei eikä häntä edes kiinnosta. Hän änkeää itsensä joka paikkaan ja pitää selvänä että hän on toivottu seura. Ei mitään häpyä. Ei toisten kunnioitusta. Lipoa osataan oikeita ihmisiä mutta siihen se sosiaalinen taito sitten jääkin.[/QUOTE]

Ei tietenkään ole. Läheisriippuvuus on ihan eri asia kuin sosiaalisesti lahjakas ja/tai sosiaalinen ihminen.