K
"koiruus"
Vieras
Meidän taloyhtiössämme on eräs iäkkäämpi pariskunta hankkinut koiran,
pentuna ottivat tuon.
Nyt on pentu kasvanut ja koira on kuin joku ADHD tapaus vaikka ikää reilusti yli 2v
Tämä pariskunnan nainen on antanut ymmärtää ettei niin väliä vaikka ei mokomaa koiruutta olisikaan mutta mies sen halusi.
Samaan hissiin eivät he voi tulla koiransa kanssa jos hississä joku muukin,
koira hyppii vallattoma päälle.
Jos rappukäytävällä satutaan tulemaan vastaan menee kyseinen isäntä nopeasti koiran kanssa toiseen kulmaan ettei koira pääse hyppimään muita ihmisiä vasten.
Koiran ei anneta nuuskia ketään vierasta ihmistä
(mikä onkin hyvä kun koulutus on jäänyt)
ja koiruus sitten henkeä haukkoen roikkuu narun jatkona jos tosiaan joku on samaan aikaan rappukäytävässä.
Myöskään toisia koiria tämän ei anneta nuuskia ja tehdä tuttavuutta?
Kun satumme näkemään heidät lenkillä,
koira pomppii narussaan omistajaansa (mies) vasten ja ei meinaa ulkoilusta tulla mitään,
tosin koiruus lenkitetään vain tuossa talomme laidalla olevassa pienessä ns. metsikössä ja nopeasti sisälle.
Tuntuu jokseenkin pahalta kun koira ei saa olla koira ja omistajansa (tämä mies)
ei edes koeta kouluttaa koiraa kuten muut naapurimme joilla on koiria.
Onneksi koira ei ole mikään iso ja vahva
(en tunne rotuja)
korkeutta koiralla on vähän reilun aikuisen polven kohdille (siis selkä korkeus)
Tekisi niin mieli joskus sanoa heille tai siis tuolle miehelle että kouluta se koirasi niin sinullakin helpottuu tuo lenkkeily ym.
Nyt kesällä he tuli jostain autolla,
ja tämä nainen oli ihan hiilenä sille miehelleen siitä koirasta, jotain se tuolla parkkiksella huusi kun koira ei taaskaan osannut olla autossa.
Minulla ei ole koiraa,
mutta oikeasti minua niin säälittää tuo koiruus kun tuollai kohtelevat :/
Miksi ihmiset hankkii pennun jos ei osaa tai jaksa kouluttaa, onko se muka niin vaikeaa.
pentuna ottivat tuon.
Nyt on pentu kasvanut ja koira on kuin joku ADHD tapaus vaikka ikää reilusti yli 2v
Tämä pariskunnan nainen on antanut ymmärtää ettei niin väliä vaikka ei mokomaa koiruutta olisikaan mutta mies sen halusi.
Samaan hissiin eivät he voi tulla koiransa kanssa jos hississä joku muukin,
koira hyppii vallattoma päälle.
Jos rappukäytävällä satutaan tulemaan vastaan menee kyseinen isäntä nopeasti koiran kanssa toiseen kulmaan ettei koira pääse hyppimään muita ihmisiä vasten.
Koiran ei anneta nuuskia ketään vierasta ihmistä
(mikä onkin hyvä kun koulutus on jäänyt)
ja koiruus sitten henkeä haukkoen roikkuu narun jatkona jos tosiaan joku on samaan aikaan rappukäytävässä.
Myöskään toisia koiria tämän ei anneta nuuskia ja tehdä tuttavuutta?
Kun satumme näkemään heidät lenkillä,
koira pomppii narussaan omistajaansa (mies) vasten ja ei meinaa ulkoilusta tulla mitään,
tosin koiruus lenkitetään vain tuossa talomme laidalla olevassa pienessä ns. metsikössä ja nopeasti sisälle.
Tuntuu jokseenkin pahalta kun koira ei saa olla koira ja omistajansa (tämä mies)
ei edes koeta kouluttaa koiraa kuten muut naapurimme joilla on koiria.
Onneksi koira ei ole mikään iso ja vahva
(en tunne rotuja)
korkeutta koiralla on vähän reilun aikuisen polven kohdille (siis selkä korkeus)
Tekisi niin mieli joskus sanoa heille tai siis tuolle miehelle että kouluta se koirasi niin sinullakin helpottuu tuo lenkkeily ym.
Nyt kesällä he tuli jostain autolla,
ja tämä nainen oli ihan hiilenä sille miehelleen siitä koirasta, jotain se tuolla parkkiksella huusi kun koira ei taaskaan osannut olla autossa.
Minulla ei ole koiraa,
mutta oikeasti minua niin säälittää tuo koiruus kun tuollai kohtelevat :/
Miksi ihmiset hankkii pennun jos ei osaa tai jaksa kouluttaa, onko se muka niin vaikeaa.