K
V
"Vieras"
Vieras
En, olin aina sitä mieltä, ettei lapsia edellisistä suhteista. Liian sekavaa ja vain lisää ongelmia...
N
"ninni"
Vieras
No en kyl. Yhden äidin kanssa vielä ok, mutta että kahden eri. Haluun itekin lapsia, mutta ehdoin tahdoin yksinhuoltajaksi en halua...
D
delet
Vieras
Seurustelin 2-kymppisenä miehen kanssa, kellä oli 1- ja 2-vuotiaat lapset edellisen naisen kanssa. Tosin ei ollut eri äitejä lapsilla. Olimme yhdessä uusperheenä 5 vuotta, ja minä ilman omaa lasta. Hienoa aikaa se oli, erosimme muista kuin lapsista johtuvista syistä lopulta.
V
"vieras"
Vieras
D
dididiiii
Vieras
No nyt tällä kokemuksella, kun olen 28v ja katellut kavereiden uusperhe kuvioita, niin en todellakaan siihen haluais. Ja varsinkin jos lapsia enemmälle kuin yhdelle. Lasten kasvatus on ihan tarpeeksi haasteellista mulle ilman, että heillä on erossa olevat vanhemmat jotka eivät aina edes ole samalla aaltopituudella kasvatuksen suhteen. Ei näin toki aina ydinperheessäkään, mutta uskon, että ydinperheessä keskimääräsesti (ne jotka pysyy yhdessä) keskustellaan enemmän lasten kasvatuksesta ja yhteisestä linjasta jne.
V
"vieras"
Vieras
En, en ole homo. En seurustellut niiden naistenkaan kanssa joilla oli lapsia, ne oli vaan sillä hetkellä "lypsykoneita"
V
"vieras"
Vieras
Nuorempana olisin sanonut varmaan joo joo, tottakai jos rakkaus miestä kohtaan on vahva.
Jos tietäisin saman kuin nyt isona tyttönä kun kokemusta uusperheestä ja teiniajoista sanoisin todennäköisesti noutänks.
Jos tietäisin saman kuin nyt isona tyttönä kun kokemusta uusperheestä ja teiniajoista sanoisin todennäköisesti noutänks.
U
"utelias"
Vieras
Miksi aloittajaa moinen kiinnostaa? Onko kiikarissa kuvatunlainen mies?
Nuorena ja lapsettomana olisin voinutkin tuollaisen miehen kanssa seurustella, nyt vanhempana äiti-ihmisenä en. Liian vaivalloista.
Nuorena ja lapsettomana olisin voinutkin tuollaisen miehen kanssa seurustella, nyt vanhempana äiti-ihmisenä en. Liian vaivalloista.
V
"vieras"
Vieras
Itselläni on mies, jolla lapsia ed. liitosta. Tämän perusteella sanon, että en... menisi liian monimutkaiseksi, jos olisivat eri äideille.
K
kysynpähän vaan
Vieras
[QUOTE="utelias";27338680]Miksi aloittajaa moinen kiinnostaa? Onko kiikarissa kuvatunlainen mies?
Nuorena ja lapsettomana olisin voinutkin tuollaisen miehen kanssa seurustella, nyt vanhempana äiti-ihmisenä en. Liian vaivalloista.[/QUOTE]
No ei kiikarissa mutta olen käynyt ulkona sellasen miehen kanssa ja se tahtois nähdä edelleen mutta nyt on ruvennut häirittee se et kaksi lasta ja eri äidit jos olis ees sama äiti niin ehkä se vielä menettelis mut kaksi...koska mietin jos ite haluan lapsia niin en haluis et mun lapsen isällä on lapsia sit kolmen eri naisen kanssa. Kaverina kyllä vois mennä.
Nuorena ja lapsettomana olisin voinutkin tuollaisen miehen kanssa seurustella, nyt vanhempana äiti-ihmisenä en. Liian vaivalloista.[/QUOTE]
No ei kiikarissa mutta olen käynyt ulkona sellasen miehen kanssa ja se tahtois nähdä edelleen mutta nyt on ruvennut häirittee se et kaksi lasta ja eri äidit jos olis ees sama äiti niin ehkä se vielä menettelis mut kaksi...koska mietin jos ite haluan lapsia niin en haluis et mun lapsen isällä on lapsia sit kolmen eri naisen kanssa. Kaverina kyllä vois mennä.
No en todellakaan. Ihan sen takia, että en jaksa sitä ehkä jopa joskus tulevaa draama niiden lasten äitien kanssa ja rahojen kanssa ja ja .. Kaiken. Ei sitä välttämättä tulisi, mutta en oikeasti pystyisi luottamaan jostain kumman syystä ihmiseen, jolla on kahdelle naiselle lapsia. :> Siis omana puolisona.
U
"utelias"
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja kysynpähän vaan;27338717:
Kuinka mies kohtelee lapsiaan ja näiden äitejä? Se kertoo aika paljon.
Joskus aikanaan lapsettomana sinkkuna, juuri eronneena ja olin sillon kova bilettämään. Muistan kun, tutustuttiin mun hyvän ystäväni kanssa yhteen mieheen baarissa. Mä ystävystyin tän miehen kanssa ja ystäväni ihastui korviaan myöten, kun olivat ensin sopineet yhen väärinkäsitys riidan 
. Mentiin kerran sitten, tän miehen asunnolle ja tää mies kerto että, hällä on kämppis. Mulla oli sillon vielä mun tavarat exän luona, kun en niitä uskaltanu sillon hakea. No, tää kämppis oli ihan kivannäkönen ja jäin törkeesti tuijottamaan, eli meni pasmat vähän sekasin. Juteltiinkin koko yö sillon ja tää mies kerto, että hällä on lapsi. Siinä kohtaa tuli semmonen ihme fiilis mulle. Tykkäsin/tykkään lapsista kovasti. Sanoin myös tuolle miehelle, että tykkään lapsista paljon ja oon niitä jonkin verran hoitanu ja ihan vauvojakin myös. Tää mies tapasi lastaan sillon tällön, ei hänen exänsä ollu kauheen innostunu antamaan lastaan tälle hoitoon (enkä ihmettele) alkon käytön takia. Oli kivannäkönen ja ihan mukava, mutta jokin tökki alusta saakka. Ei kyllä pelkästään johtunu siitä, että oli lapsi tällä. Mutta jokin ton miehen olemuksessa oli semmosta että, ahdisti. Pistin aluks sen alkukankeuden piikkiin, mutta olo paheni sitten, kun tutustuttiin paremmin. Meijän välillä ei tapahtunu muuta kuin yksi pusu, joka ei kyllä tuntunu missään ei aiheuttanu mitään reaktiota. Tää mies olis kyllä ollu ihan innoissaan musta ja petty lujaa kun, tein selväks jossakin vaiheessa, että haluan mennä kaveri linjalla. Ei menty, koska tää mies veti herneen nenään ja loukkaantu.
Näitten yks varattu tuttu, kuulu myös mun ihailija joukkoon sillon ja sille sain rautalangasta vääntää että, en koske varattuihin miehiin. Sen sillon joskus meiltä keskellä yötä komensin kotiin, sanoin vaan että mä alan nukkuu, varattuja miehiä en pane, koska en halua sekaantua kenenkään parisuhteeseen oli se sitten, kuinka huonolla tolalla tahansa. Tän miehen naisystävä vihas mua sydänjuuriaan myöten, vaikken tälle naiselle ollu tehny mitään, enkä ollu myöskään hänen mieheensä koskenu... Vissiin luuli että, olin koskenu. Ite hänen ukkonsa teki tikustakin asiaa mun, kaverin ja meijän mies puoleisen kämppiksen kotiin. Kyseli mun kämppiksiltä että, missä mä olin kun en ollu kotona. Olin todella vähän kotona noihin aikoihin, olin aina melki opiskelukavereitten kanssa jossakin tappamassa aikaa ja illalla tulin vasta kotiin. Tai kotiin ja kotiin, kämpille. En osannu sanoa tuon aikasta asumusta kodiks, ei tuntunu siltä. Vaikka noilta ajoilta jäi ihan kivat muistot
. Tuo mies puoleinen kämppis kuoli viime vuonna ennen joulua, oli kova paikka koska hänestä tuli läheinen ystävä ja tää mies oli mun hyvän ystävän kanssa naimissa ja asuttiinkin monta kuukautta kaikki kolme saman katon alla. En olis ilman tuota mies puoleista kämppistä tavannu mun nykyistä miestäni. Oho, tulikin sitten viä vähän aiheen vierestä, innostuin liikaa muistelemaan .
. Mentiin kerran sitten, tän miehen asunnolle ja tää mies kerto että, hällä on kämppis. Mulla oli sillon vielä mun tavarat exän luona, kun en niitä uskaltanu sillon hakea. No, tää kämppis oli ihan kivannäkönen ja jäin törkeesti tuijottamaan, eli meni pasmat vähän sekasin. Juteltiinkin koko yö sillon ja tää mies kerto, että hällä on lapsi. Siinä kohtaa tuli semmonen ihme fiilis mulle. Tykkäsin/tykkään lapsista kovasti. Sanoin myös tuolle miehelle, että tykkään lapsista paljon ja oon niitä jonkin verran hoitanu ja ihan vauvojakin myös. Tää mies tapasi lastaan sillon tällön, ei hänen exänsä ollu kauheen innostunu antamaan lastaan tälle hoitoon (enkä ihmettele) alkon käytön takia. Oli kivannäkönen ja ihan mukava, mutta jokin tökki alusta saakka. Ei kyllä pelkästään johtunu siitä, että oli lapsi tällä. Mutta jokin ton miehen olemuksessa oli semmosta että, ahdisti. Pistin aluks sen alkukankeuden piikkiin, mutta olo paheni sitten, kun tutustuttiin paremmin. Meijän välillä ei tapahtunu muuta kuin yksi pusu, joka ei kyllä tuntunu missään ei aiheuttanu mitään reaktiota. Tää mies olis kyllä ollu ihan innoissaan musta ja petty lujaa kun, tein selväks jossakin vaiheessa, että haluan mennä kaveri linjalla. Ei menty, koska tää mies veti herneen nenään ja loukkaantu. Näitten yks varattu tuttu, kuulu myös mun ihailija joukkoon sillon ja sille sain rautalangasta vääntää että, en koske varattuihin miehiin. Sen sillon joskus meiltä keskellä yötä komensin kotiin, sanoin vaan että mä alan nukkuu, varattuja miehiä en pane, koska en halua sekaantua kenenkään parisuhteeseen oli se sitten, kuinka huonolla tolalla tahansa. Tän miehen naisystävä vihas mua sydänjuuriaan myöten, vaikken tälle naiselle ollu tehny mitään, enkä ollu myöskään hänen mieheensä koskenu... Vissiin luuli että, olin koskenu. Ite hänen ukkonsa teki tikustakin asiaa mun, kaverin ja meijän mies puoleisen kämppiksen kotiin. Kyseli mun kämppiksiltä että, missä mä olin kun en ollu kotona. Olin todella vähän kotona noihin aikoihin, olin aina melki opiskelukavereitten kanssa jossakin tappamassa aikaa ja illalla tulin vasta kotiin. Tai kotiin ja kotiin, kämpille. En osannu sanoa tuon aikasta asumusta kodiks, ei tuntunu siltä. Vaikka noilta ajoilta jäi ihan kivat muistot
. Tuo mies puoleinen kämppis kuoli viime vuonna ennen joulua, oli kova paikka koska hänestä tuli läheinen ystävä ja tää mies oli mun hyvän ystävän kanssa naimissa ja asuttiinkin monta kuukautta kaikki kolme saman katon alla. En olis ilman tuota mies puoleista kämppistä tavannu mun nykyistä miestäni. Oho, tulikin sitten viä vähän aiheen vierestä, innostuin liikaa muistelemaan .
V
"vieras"
Vieras
H
"hilda"
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja kysynpähän vaan;27338717:
no luulisi että sulla vähän hälytys kellot kalkattais! En todellakaan. Mun ex on tollanen ja niin epäluotettava joka paikan(hamosen) nuohooja on että huhuhu.
Mä luulin että ei oo toista samanlaista ku ex ukkoni,mut näköjään on
naurettavia kerrassaan.Mä arvaan sillä on 8vuotias ja 6vuotias eikä ainakaan toista oo nähnyt moneen vuoteen