jos näet/kuulet äidin/isän puhuvan lapselleen vihaisesti, jopa tiuskien kaupassa, mitä ajattelet?

  • Viestiketjun aloittaja ev
  • Ensimmäinen viesti
j
Kyllä mä osaan ajatella että se on vaan yks tilanne. Riippuu tietty et miten vihaisesti puhuu... Enmä pahemmin kiinnitä huomiota, ellei se oo jotain ihan himmeetä raivoamista/huutamista.
 
ev
Alkuperäinen kirjoittaja endie:
että ompa vittumainen tyyppi kun nolaa lapsensa typerällä tiuskimisella jonka muutkin kuulee.

mutta en mä sen enempää jää miettii asiaa.
NOLAA LAPSEN!? ja siis eikö se kiukutteleva lapsi nolaa käytöksellään vanhemmat, joidenko sun mielestä pitäisi hymyillä ja olla kivasti kun lapsi syö hermoja...
 
Pakko myöntää että pk:n eteisessä ihmettelin yhtä äitiä, jonka lapsi puki mielestäni ihan reippaasti, ja äiti vaan räpätti todella vihaisesti että mikä maksaa, vauhtia, aina sua saa odottaa, hitto mä haluaisin kotiinkin vielä tänään, jne. Ja muksu puki kyllä minkä ehti :/
 
viiden äiti
Riippuu puheesta ja tilanteesta. Itsellä joskus mennyt hermot kun lapsi kerjää ja kerjää jotain eikä osaa lopettaa ja tullut ehkä tiuskittua kun ei nätisti sanomalla mene jakeluun.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ev:
Alkuperäinen kirjoittaja endie:
että ompa vittumainen tyyppi kun nolaa lapsensa typerällä tiuskimisella jonka muutkin kuulee.

mutta en mä sen enempää jää miettii asiaa.
NOLAA LAPSEN!? ja siis eikö se kiukutteleva lapsi nolaa käytöksellään vanhemmat, joidenko sun mielestä pitäisi hymyillä ja olla kivasti kun lapsi syö hermoja...
no mä ajattelin sellasta tiuskintaa kun esim. että nyt turpa kiinni !
kiukutteleva lapsi ei minusta nolaa ketään - kyllä se on aikuinen itte joka ittesä siinä tilanteessa nolaa jos on nolatakseen.
 
Kohta kolmen äiti
No nykyään osaan suhtautua täysin rauhallisesti , koska joudun itsekin noihin tilanteisiin nykyään:) Mutta silloin kun olin vielä yhden lapsen äiti ja lapsi alle uhmaikäinen niin katselin sellaista tiuskimista aivan kauhuissani ja hyvä etten lastensuojeluun soittanut :)
Tietysti hälytyskellot alkaa soimaan jos aikuinen sitten vaikuttaa jotenkin muuten oudolta, esim. humalaiselta tms. Tähän liittyen olen kerran soittanut poliisitkin, kun selvästi humaltunut isä karjui lapselleen ja haukkui tätä kaupassa... oli hiukan kauheeta katsoa sellaista vierestä. Olin silloin just työvuorossa tässä kaupassa ja poliisit tulivat nopeasti paikalle.
 
mä ajattelen et Huh huh mikä äiti!! voi s-tana!
ja sit en tuu ajatelleeks et oon mäkin joskus hermostunut kiukutteluun yleisellä paikalla ja sen on nähny musta ja kuullu meistä ja hävetty silmät päästä ym...
 
jepulis
Alkuperäinen kirjoittaja Jahvetti:
Empä ajattele mitään ihmeellistä.
kaikkia tiuskituttaa joskus...
Itseasiassa mua ei. Siis miehen kanssa on ollut tilanne päällä, mutta lapsen kanssa en ole menettänyt malttia vielä koskaan. Olen sanoanut kyllä selvästi, että "jos teet vielä x niin tapahtuu y", mutta en ymmärrä leikki-ikäiselle karjumista. Aika harvoin se auttaa.
 
Äänen sävyeroista on tässäkin kysymys. Ulkopuolinen voi ymmärtää nämä ihan eri tavalla kuin oma lapsesi. Jos mä sanon mun "hennolla ja hiljaisella" (ironiaa) äänelläni, että NYT LOPPU! Niin se kuulostaa siltä kuin satapäinen kuoro on valloittanut lähi s-marketin :) Ja lapset tietävät, että nyt on turha enää mankua tai tehdä mitään, kun kaupasta lähetään muuten tyhjin käsin pois :D

MUOK. Eniten mua vituttaa sellaiset kitisijä äidit, jotka antaa lapsensa juosta ympäri kauppaa ja hajottaa purkkeja ja purnukoita, litistellä leivät yms.. ja sitten ne nitisevät siellä, että "nyt elmeri on sellainen juttu että jos et kohta lopeta tuota niin äiti tekee niin, että plaa plaaplaa" '
Ja tovin päästä lapsi on taas likistelemässä leipiä. Mieluummin kunnon äänen korotus ja se on loppu sen jälkeen.
 
vieras
Riippuu tilanteesta. Jos näen, että aihetta tiuskimiselle on niin tuskin mitään muutakuin myötätuntoa vanhemmille. Toisaalta joskus oli tilanne kun äiti tiuski lapsille ja kaupan henkilökunnalle kenkäosastolla , passuutti myyjää ja ärisi ja melkein itkua väänsi syyttä suotta. Ajattelin, että tuon täytyy olla mielenterveyspotilas ja mitenköhän on saanut lapset pidettyä itsellään. Koska sitä tiuskimista jatkui ja jatkui, muakin ihan pelotti, eikä tehnyt mieli jäädä siihen. Naisen lapset kurkisteli hyllynvälistä ujona epäuskosen näköisenä muita ja äiti huut kuin sika hiljaiselle myyjälle ja lapsilleen.
 
Noh, joillakin se on tapa. Joillakin se on sitä, että ku kymmenettä kertaa samana aamuna sanot samasta asiasta, niin ei sitä jaksa aina ihan hymyssä suin sanoa. Mutta ekana varmaan tulee mieleen, että kuulostankohan minäkin tuolta sillon ku oon ihan poikki, väsynyt ja ärsyyntynyt. :whistle:
 

Yhteistyössä