V
vieras
Vieras
http://www.ktl.fi/portal/suomi/pressihuone/ajankohtaista/imetys_edistaa_kansanterveytta/
Imetykseen ja imetyksen ongelmien ratkaisuun ei ole nykyisin tarjolla riittävästi tukea. Tietojen ja tuen puuttuessa monet äidit saattavat lopettaa imetyksen aikaisemmin kuin ovat aikoneet ja olisi vauvalle ja äidille hyödyllistä. Imetyksen tärkeyttä korostetaan 15.10. alkavalla pohjoismaisella imetysviikolla, jonka teema on tänä vuonna "Imetyksen ensihetket".
Kansanterveyslaitos (KTL) asetti viime vuoden lopussa asiantuntijaryhmän edistämään ja tukemaan suomalaisäitien imetystä. KTL:n asiantuntijaryhmän mielestä äitien varhaiseen kotiuttamiseen synnytyssairaaloista pitäisi suhtautua nykyistä kriittisemmin. "Osa äideistä kotiutuu synnytyssairaalasta, vaikka kokee selviytyvänsä huonosti imetyksestä ja vauva saa runsaasti lisäruokaa. Imetyksen sujuminen ja imetystuen saatavuus kotiutuksen jälkeen pitäisi varmistaa erityisesti silloin, kun äiti kotiutetaan varhain", toteaa asiantuntijaryhmän jäsen, TtT Leena Hannula. "Varsinkin jos vastasyntynyt kotiutetaan osittaisimetettynä, äidin on tärkeää saada imetysohjausta jatkossa". Vaikka yhteiskunta suosittelee ja kannustaa äitejä imettämään, maassamme ei ole imetyksen ohjaus- ja hoitoketjua, joka olisi kaikkien äitien ulottuvilla, asiantuntijaryhmä huomauttaa.
Vaikka suomalaisäidit imettävät nykyään aiempaa pidempään, toteutuu WHO:n suositus puolen vuoden täysimetyksestä maassamme huonosti. Vuonna 2005 tehdyn kyselyn mukaan vain yksi prosentti puolivuotiaista oli täysimetettyjä. Täysimetetyn lapsen ainoa ravinto on äidinmaito. Etenkin alle kuukauden ikäisille vauvoille annetaan herkästi lisämaitoa. Runsas lisämaidon anto vastasyntyneelle hidastaa äidin omaa maidoneritystä ja voi vaikeuttaa imetyksen alkamista. Suomalaislapset saavat äidinmaitoa muun ravinnon ohella keskimäärin seitsemän kuukauden ikäisiksi.
KTL:n asettama asiantuntijaryhmä on alkanut valmistella maahamme valtakunnallista imetysohjelmaa. Vastaavia imetysohjelmia on tehty aikaisemmin muissa Pohjoismaissa. Ohjelmassa tullaan tekemään ehdotuksia imetyskäytäntöjen yhtenäistämiseksi, terveydenhuollon ammattilaisten ja vanhempien imetystietojen parantamiseksi ja lapsiperheiden saaman imetysohjauksen lisäämiseksi. Erityisesti halutaan tukea vastasyntyneiden täysimetystä.
Rintaruokinnan hyödyistä saadaan jatkuvasti uutta tutkimustietoa. Asiantuntijoita ovat viime vuosina kiinnostaneet äidinmaidon suotuisat vaikutukset etenkin moniin pitkäaikaisiin kroonisiin sairauksiin kuten lihavuuteen, diabetekseen ja sydän- ja verisuonitauteihin. Nämä taudit yleistyvät länsimaissa nopeasti. Tutkimusten mukaan pitkä imetys antaa suojaa näitä sairauksia vastaan ja vaikuttaa siten myönteisesti koko kansan terveyteen.
Imetykseen ja imetyksen ongelmien ratkaisuun ei ole nykyisin tarjolla riittävästi tukea. Tietojen ja tuen puuttuessa monet äidit saattavat lopettaa imetyksen aikaisemmin kuin ovat aikoneet ja olisi vauvalle ja äidille hyödyllistä. Imetyksen tärkeyttä korostetaan 15.10. alkavalla pohjoismaisella imetysviikolla, jonka teema on tänä vuonna "Imetyksen ensihetket".
Kansanterveyslaitos (KTL) asetti viime vuoden lopussa asiantuntijaryhmän edistämään ja tukemaan suomalaisäitien imetystä. KTL:n asiantuntijaryhmän mielestä äitien varhaiseen kotiuttamiseen synnytyssairaaloista pitäisi suhtautua nykyistä kriittisemmin. "Osa äideistä kotiutuu synnytyssairaalasta, vaikka kokee selviytyvänsä huonosti imetyksestä ja vauva saa runsaasti lisäruokaa. Imetyksen sujuminen ja imetystuen saatavuus kotiutuksen jälkeen pitäisi varmistaa erityisesti silloin, kun äiti kotiutetaan varhain", toteaa asiantuntijaryhmän jäsen, TtT Leena Hannula. "Varsinkin jos vastasyntynyt kotiutetaan osittaisimetettynä, äidin on tärkeää saada imetysohjausta jatkossa". Vaikka yhteiskunta suosittelee ja kannustaa äitejä imettämään, maassamme ei ole imetyksen ohjaus- ja hoitoketjua, joka olisi kaikkien äitien ulottuvilla, asiantuntijaryhmä huomauttaa.
Vaikka suomalaisäidit imettävät nykyään aiempaa pidempään, toteutuu WHO:n suositus puolen vuoden täysimetyksestä maassamme huonosti. Vuonna 2005 tehdyn kyselyn mukaan vain yksi prosentti puolivuotiaista oli täysimetettyjä. Täysimetetyn lapsen ainoa ravinto on äidinmaito. Etenkin alle kuukauden ikäisille vauvoille annetaan herkästi lisämaitoa. Runsas lisämaidon anto vastasyntyneelle hidastaa äidin omaa maidoneritystä ja voi vaikeuttaa imetyksen alkamista. Suomalaislapset saavat äidinmaitoa muun ravinnon ohella keskimäärin seitsemän kuukauden ikäisiksi.
KTL:n asettama asiantuntijaryhmä on alkanut valmistella maahamme valtakunnallista imetysohjelmaa. Vastaavia imetysohjelmia on tehty aikaisemmin muissa Pohjoismaissa. Ohjelmassa tullaan tekemään ehdotuksia imetyskäytäntöjen yhtenäistämiseksi, terveydenhuollon ammattilaisten ja vanhempien imetystietojen parantamiseksi ja lapsiperheiden saaman imetysohjauksen lisäämiseksi. Erityisesti halutaan tukea vastasyntyneiden täysimetystä.
Rintaruokinnan hyödyistä saadaan jatkuvasti uutta tutkimustietoa. Asiantuntijoita ovat viime vuosina kiinnostaneet äidinmaidon suotuisat vaikutukset etenkin moniin pitkäaikaisiin kroonisiin sairauksiin kuten lihavuuteen, diabetekseen ja sydän- ja verisuonitauteihin. Nämä taudit yleistyvät länsimaissa nopeasti. Tutkimusten mukaan pitkä imetys antaa suojaa näitä sairauksia vastaan ja vaikuttaa siten myönteisesti koko kansan terveyteen.
