Jos kerran lähes joka nainen pystyy imettämään...

Noissa voi olla takana vaikka hyväksikäyttöä lapsena tms joten sinuna olisin ihan hiljaa. Syyllistäjä-äitien ei pitäisi tehdä lapsia.

Tunnen äidin. Hän on ihan kyllä kertonut syyn ja sanoo ettei sitä häpeä. Itse kyllä häpeisin

 

No joistakin on noloa imettää pientä vauvaa julkisella paikalla, minusta on nolompaa antaa maitoa pullosta kun voisi antaa oikeaakin tavaraa

No just. No mä en jaksa keskittyä pahemmin siihen mikä kaikki tekemisistä on noloo. Mieluummin elän perhe-elämääni niin että kaikilla on asiat hyvin. Vaikka se oli noloo.

 

Tunnen äidin. Hän on ihan kyllä kertonut syyn ja sanoo ettei sitä häpeä. Itse kyllä häpeisin

Niin, tuskin sitä kamalasti haluaa mainostaa, jos syy onkin vakavempi. Ei sitä voi koskaan tietää perimmäistä syytä, siksi kannattaa keskittyä ihan vaan siihen omaan imetykseen, kun ei ole kuitenkaan kuolemanvakava aihe.

 

Noissa voi olla takana vaikka hyväksikäyttöä lapsena tms joten sinuna olisin ihan hiljaa. Syyllistäjä-äitien ei pitäisi tehdä lapsia.

itse syyllistät myös minua tässä kommentissa, että sinuna olisin hiljaa :---)

 

Niin, tuskin sitä kamalasti haluaa mainostaa, jos syy onkin vakavempi. Ei sitä voi koskaan tietää perimmäistä syytä, siksi kannattaa keskittyä ihan vaan siihen omaan imetykseen, kun ei ole kuitenkaan kuolemanvakava aihe.

mene nyt muualle potemaan noita omia syyllisyyden tuskias

 

itse syyllistät myös minua tässä kommentissa, että sinuna olisin hiljaa :---)

Eli koet olevasi syyllistäjä-äiti? Siinä kun ei lukenut sinun olevan sellainen, mutta otit sen itseesi

 

mene nyt muualle potemaan noita omia syyllisyyden tuskias

Syyllisyyden tuskia?
Ei ole sellaisia, yritin parhaani parempaan en ikävä kyllä pystynyt. Onneksi kuitenkin jatkoin osittainimetystä ja kaikki hyvin. Harmi ettei mennyt täysimetyksellä, kuten toivoin, mutta en todellakaan jaksa syyttää itseäni siitä, hyötyä?

Ärsyttää lähinnä, mutta ehkä tuo harmaana kritisointi onkin provosointia, toimii.

 

Ei ne kaikki selvinneetkään. Vuonna 1751 kuoli yli 200 alle 1-vuotiasta jokaista tuhatta elävänä syntynyttä kohden. Vuonna 2004 luku oli 3,3.

Hirveitä lukuja.

 

Tunnen tapauksia jotka ottaneet heti synnytyksen jälkeen maidonnousun estopillerin koska imetys on ällöttävää, saako tämmöset ihmiset oikeesti tehdä lapsia?!

Hmm, annas kun mietin... Saavat!?

Imetys on kuitenkin vain pieni osa koko sitä pakettia mikä lapsen mukana tulee eikä sellaisenaan kerro mitään siitä millainen äiti kyseinen nainen on.

Ihan samalla lailla kun pelkosektioon hakeutuvan on oikeus tehdä lapsia.

 

mulla on kolme lasta , kahta ensimmäistä olen täysimettänyt puoli vuotta ja maitoa on tullut ylimääräistä litra kaupalla , kolmatta lasta yritin ja yritin imettää , vauva oli laiska imijä imi pari minuuttia ja nukahti mulla tissit oli ihan löysät (ei kertaakaan pakkautunut maito niinkuin ennen)stressaava elämäntilanne esikoinen 3v , keskimmäinen 1,5v (nukkkuivat huonosti) miehen vakava sairastuminen vauvan ollessa 1kk ikäinen , johti siihen että vauvan paino ei noussut kahteen viikkoon yhtään , aukile oli kuopalla ja vauvassa muitakin kuivumisen merkkejä, niin neuvola lääkäri sanoi että nyt heti kun täältä lähdet niin kauppaan ostaan korviketta ja imetystä lopettelemaan. että aina se vaan ei onnistu

 

mene nyt muualle potemaan noita omia syyllisyyden tuskias

Niin täällähän saa puhua ainoastaan elämäntapasyllistäjät jotka kritisoivat niitä joilla imetys on epäonnistunut. Pitää häipyä jos ymmärtää myös muita kantoja eikä lähde heti haukkumaan jokaista joka on tehnyt/onnistunut eri tavalla?

 

ja maito ei voi loppua, niin miksi 99% tuntemistani äideistä sanoo että maito ei riittänyt tai se vain loppui?

Onko tutkimukset siis huuhaata?

suurin osa tuntemistani äideistä on pystynyt imettämään ja maito loppui vasta lähemmäs vuoden ikää kun lapsi jo söi kiinteitä eikä enään tarvinnut maitoa rinnasta. siinä katsos pelaa kysynnän ja tajonnan laki. eli jos lapselle juotetaan korviketta ei se tartte sitä tissimaitoa jolloin se vähenee ja vahenee ja loppuu. välil itsellänikin tuntuu et rinnat tyhjät mut kunhetken antaa vauvan mekastaa rinnalla alkaa maito nousta ja hyvin riittää.

ehkä jotkut eivät pysty imettämään mutta uskon et suurinosa naisista vain tekee siitä jonkun suuren numeron joka pitää suorittaa ja stressi ei ainakaan hyvää tee. se tissi kuitenkin on luotu ruokkimaan jälkeläiset joten ihme on jos se on viallinen kapistus. sehän tarkoittaisi että ihminen kuolisi sukupuuttoon...

 

No en mä kaikista tiedä, mutta pari tuttua ainakin on, jotka väittävät ettei maito riittänyt.... Sivusta seuranneena voin sanoa, että ois riittäny jos ois ees yrittäny. Imettäminen ON alussa usein sellasta viiden minuutin välein tissi suuhun jne. Ei se niin mee, että jos just imetti ni maito ei riitä jos vauva haluaa lisää. Eiku tissi uudestaan suuhun vaan. Näin meillä meni ekat 3 kk.

Mutta, mulle ihan sama imettääkö vai ei kunhan vauva saa ruokaa, kunhan ihmettelen, miksi on tarve sanoa, että "maito ei riittänyt" vaikka tosiasiassa ei edes yrittänyt imettää?

 

Mulla ei todellakaan tullut maitoa riitävästi. Synnytyslaitoksella hoitajat antoi vauvalle kahdesti lisämaitoa kun maito ei ollut vielä kunnolla noussut ja ohjeistivat että ostakaa korviketta kotiin hätävaraksi.
No kerta kunnon äiti imettää niin minä tyttöhän imetin, imetin päivät ja yöt. Vauva oli noin 1,5-2h kerralla rinnalla, nukkuin sylissä pienet päiväunet, sitten taas söi ja söi. Iltaisin meni parhaimmillaan neljä tuntia kun imetin taukoamatta. Rintaraivareita vedittiin, rinta kelpasi vain rintakumin kanssa, rinnat oli muutamia kertoja tukossa ym.
Kaikki aika meni imettäessä, et itse edes kerennyt syömään.
Kaikkialla vaan sanoivat että pitää imettää ja ei missään tapauksessa korviketta, kukaan ei synnytyslaitoksen jälkeen kuitenkaan neuvonut. Itse etsin aamuyön tunteina netistä tietoja ja yritin noudattaa ohjeita itku kurkussa. Jos vauva sai lisämaitoa (pari kertaa sai) niin tunsin oloni niin huonoksi äidiksi ja ihan kuin suorastaan olisin myrkyttänyt vauvaani korvikkeella.
No, 3kk lääkärintarkastuksessa lääkäri "antoi luvan" lisämaitoon, tietämättä vaikeuksistani ja silti muut th:t, sukulaiset ym. suurin piirtein piirsivät ristinmerkkiä pullon nähdessään.
Lähes puoli vuotta imetin, vauva itse lopetti rinnasta syömisen ja huoli vain pulloa. Tuntui kun kivi olisi tippunut sydämeltä. Ja mitä nämä imetysfanaatikot sitten tulee sanomaan, "ihan selvästi maitoa ei tullut riittävästi ja olisit aiemmin vain siirtynyt pulloon".
Että miettikäähän kahdesti seuraavan kerran kun meinaatte avata suunne jonkun TOISEN imetyksistä, se asia ei teille kuulu.

 

Etkö sitten lypsänyt maitoa vauvan ollessa keskolassa? Meilläkin vauva oli syntyessään lähes 2kk sairaalassa.Lypsin päivittäin maitoa talteen ja sairaalasta päästyään vauva oppi pian tissille ja maitoa riitti

En ole sama vieras, mutta kommentoin silti. Oma pikkukeskoseni syntyi 2kk etuajassa ja oli sairaalassa kuukauden. Ensimmäiset päivät sai luovutettua äidinmaitoa nenä-mahaletkusta, sitten keskoskorviketta.

Imettää en saanut, koska se olisi ollut vauvalle liian raskasta. Yritin siis lypsää. Lypsin tunnin välein sairaalassa, kotona laitoin yöllä kellon soimaan ja lypsin. Tulos? Teelusikallinen maitoa vuorokaudessa! Pyysin apua ja sain heruttavaa lääkitystä ja käsinlypsy neuvottiin, kun en herunut pumpulle. Lypsin käsin 8 viikkoa ja parhaana päivänä sain maitoa ruokalusikallisen tulemaan.

Tässä välissä vauva oli tullut kotiin. Tiukasti piti syöttää kolmen tunnin välein tietty määrä, painokontrolli joka viikko neuvolassa, keskoskorvikejauheiden kanssa pelaaminen, vesien ja pullojen keitto ja siihen päälle vielä jatkuva lypsäminen. Arvaa jaksoinko?

Mies sitten viimein puhalsi pelin poikki. Mielummin äiti jolla on jonkinlainen suhde vauvaan kuin äiti joka paahtaa syötöstä ja lypsystä toiseen hampaat irvessä kellon kanssa.

 

No mulla kävi niin, että vauvan paino jatkoi tippumistaan vaikka imetin ja imetin ja imetin. Ei sitä maitoa tullut paljoa ja mikä tuli, tuli tosi hitaasti. Koskaan en tarvinnut liivinsuojia edes. Lopulta oli pakko antaa korviketta, kun vauva voi huonosti. Osittais imetin 2kk ja sitten luovutin, kun vauva joi yhä enemmän korvikketta ja hylki rintaa.

Koska maitoa alkoi tulla ja koska annoit ensimmäisen kerran korviketta? Itsellä meni muutama päivä ennen kuin maito nousi (imetin kuitenkin koko ajan, jotta tuotanto käynnistyisi), vauvan paino putosi 10 % mutta sitten alkoi maitoa tulla ja paino nousi normaalisti. Liivinsuojia en tarvinnut koskaan enkä herunut pumpulle. Korviketta en joutunut käyttämään koskaan, joten maidontilaus ei häiriintynyt siitä. Lapsi oli toki rinnalla lähes koko ajan ekat viikot...

 

Etkö sitten lypsänyt maitoa vauvan ollessa keskolassa? Meilläkin vauva oli syntyessään lähes 2kk sairaalassa.Lypsin päivittäin maitoa talteen ja sairaalasta päästyään vauva oppi pian tissille ja maitoa riitti

Kaikilla ei tissit heru pumpulle...t. imetin siitä huolimatta vuoden

 

Tunnen tapauksia jotka ottaneet heti synnytyksen jälkeen maidonnousun estopillerin koska imetys on ällöttävää, saako tämmöset ihmiset oikeesti tehdä lapsia?!

Hollannissa kysytään ihan standardina josko haluaa tällaisen pillerin heti synnytyksen jälkeen.

 

En ole sama vieras, mutta kommentoin silti. Oma pikkukeskoseni syntyi 2kk etuajassa ja oli sairaalassa kuukauden. Ensimmäiset päivät sai luovutettua äidinmaitoa nenä-mahaletkusta, sitten keskoskorviketta.

Imettää en saanut, koska se olisi ollut vauvalle liian raskasta. Yritin siis lypsää. Lypsin tunnin välein sairaalassa, kotona laitoin yöllä kellon soimaan ja lypsin. Tulos? Teelusikallinen maitoa vuorokaudessa! Pyysin apua ja sain heruttavaa lääkitystä ja käsinlypsy neuvottiin, kun en herunut pumpulle. Lypsin käsin 8 viikkoa ja parhaana päivänä sain maitoa ruokalusikallisen tulemaan.

Tässä välissä vauva oli tullut kotiin. Tiukasti piti syöttää kolmen tunnin välein tietty määrä, painokontrolli joka viikko neuvolassa, keskoskorvikejauheiden kanssa pelaaminen, vesien ja pullojen keitto ja siihen päälle vielä jatkuva lypsäminen. Arvaa jaksoinko?

Mies sitten viimein puhalsi pelin poikki. Mielummin äiti jolla on jonkinlainen suhde vauvaan kuin äiti joka paahtaa syötöstä ja lypsystä toiseen hampaat irvessä kellon kanssa.

Harmillista ettet saanut maitoa tulemaan enemmän.

Minä olen kyllä onnellinen siitä, että imetys lopulta onnistui,vaikka alku oli takkuinen.Vauvan sain ensimmäisen kerran syliin vasta hänen ollessa viikon ikäinen, rinnalle tuloa kokeiltiin vasta myöhemmin. Se säännöllinen lypsäminen kannatti; maitoa tuli _paljon_ ja näin pystyin imettämään vauvaa hänen lopulta kotiuduttuaan.

 

Jep, kyllä syy on lähinnä asenteissa ja huonossa valistuksessa. Eri maissakin on hurjat erot, siskoni asuu norjassa ja ei tunne ainuttakaan korvikelasta ja todella harvoin tapaa naisen jolla maito olisi vain loppunut kun itse olen huomannut sen olevan todella yleistä täällä suomessa. Suurin osa siskoni tuttavapiiristä täysimetti 6kk kun taas minun tuttavapiiristä olen AINUT 6kk täysimettänyt.

Tuskin niillä norjalaisilla mitenkään toimivammat tissit on...

 

Lapsi 1: imetin pari kuukautta, muutaman kerran aloin antamaan korviketta koska huomasin pääseväni helpommalla -> nukkui pidemmän pätkän -> maito väheni -> lopulta loppui. Ja juu, olisi tietysti riittänyt kun vaan olisi imettänyt mutta turha on enää parkua kun mennyttä ei voi muuttaa.

2.lapsi: imetys lähti loistavasti käyntiin, maitoa riitti ja imettäminen oli helppoa. Jo kuukauden päästä olin fyysisesti aivan totaalisen väsynyt, uupunut ja päivät meni sinnitellessä etten nukahtaisi niille sijoilleni. Öisin en herännyt vaikka rintoja pakotti ja vauva itki. Maito alkoi vähetä vaikka imetin ja imetin. Syy oli romahtaneet kilpirauhasarvot. Lääkityksen kohdilleensaamiseen meni vähän aikaa ja vauva siirtyi syömään korviketta.

Ihania, reippaita ja terveitä lapsia kumpikin

 

Mun tuttavapiirissä yks yleinen syy imetyksen pieleen menemiseen ja siihen, ettei maito riitä, on se, etteivät äidit halua syöttää vauvaa öisin.

Nekin, jotka imettävät, pumppaavat illalla maitoa pulloon tai osittaisimettävät ja antavat yöllä vastiketta pullosta - tai siis vauvan isä antaa, vähintään joka toinen yö. Kun on pakko jakaa valvomiset tasan puoliksi heti vauvan synnyttyä.

Yöllä naisen hormonitoiminta tukisi imetyksen ylläpitämistä parhaiten, eli jos aikoo imettää, pitää vaan jaksaa tehdä sitä öisinkin, kunnes vauva ei enää yömaitoa tarvii. Kuten täällä joku kirjoittikin, imetys on työtä.

 

Illy: mun kokemuksen mukaan se yöimettäminen vasta helppoa oli! Yöllä imetinkin pitkään vaikka päivällä maito oli jo vähissä. 100 x helpompi lykätä tissi suuhun kuin lampsia silmät sikkurassa kyökkiin maitoa lämmittämään!

 

joku sano että imetti vielä 2 vuotiasta, oikeesti? huhhuh...

 

No mitäpä jos sitä maitoa ei vaan tule? Ei odotteluista tai lääkitsemisestä huolimatta? Ihme oletusta, että jos joku ei imetä, se ei halunnu sitä tmv.