Jos elämäsi olisi tälläistä, mitä tuntisit

["tuntematon"]

Lapsi käyttäytyy pahemmin kuin 2-3v uhmikäinen vaikka on koululainen.

Ei voi hetkeksikään jättää toisen lapsen kanssa kahdestaan,ei varsinkaan oman sisaruksensa kanssa(pienempi saattais saada pahan vamman jos isompi suuttuis).

Jatkuvaa vahtimista. pihalla juoksis auton alle jos ei koko ajan ohjeistais ja olis valmiina ottaa kiinni, ei hän ei tahallaan itseänsä satuttaisi mutta kun ei keskity yhtään ja koheltaa, niin voisi jäädä vaikka auton alle.

Lyö herkästi, ja riehuu,heittelee tavaroita, potkii sylkee raapii. Joudutaan käärimään hänet peittoon että saa pidettyä.

Hän syyttää toisia omasta toiminnastaan välillä. esim. jos satuttaa toisia niin hän saa kuulemma tehdä niin jos toinen on aloittanut(eli esim.väittänyt hänelle vastaan).

Hän ei saa aamulla kouluun lähtiessään aikaiseksi mitään, jatkuvasti saa olla vieressä ja uhkailla esim.pelien menetyksellä jotta hän pukis vaatteet päälle(ei tähän ei auta palkitseminen,ei ohjeistus,ei mikään helvetin pelleily= otan aikaa ootko nopeempi ku eilen jutut. Eikä muuten auta rangaistuksetkaan. jonkun kivan menettämisellä uhkaus auttaa 5s kunnes unohtuu).

Kaiken kaikkiaan rasittavaa(eikä meidän muut lapset ole tälläisiä ollenkaan tosin pelkään että pienin alkaa ottaa mallia tosta isommastaan).

Kun olemme julkisissa paikoissa mä olen etukäteen ennakoinut kaikki mahdolliset ongelma kohdat jotta voin toimia lapsen kanssa niin että ongelmia ei tulisi,tai ainakin niin että jos jotain tulee niin olen tehnyt suunnitelman omasta toiminnistani etukäteen. Uskotteko että tämä on melkoisen rasittavaa?

 

[eevee]

Kai olette hakeneet apua?

 

[Madicken04]

Uskon että on rasittavaa. Meillä autistisen tytön kanssa on monet jutut samaa tyyliä, hän tosin vasta 5v mutta varmasti täysin valvottava vielä kouluiässäkin.

 

[Anatolia]

Tuntisin varmaan väsymystä, epätoivoa, turhautumista...

Toivottavasti olette hakeneet ja saaneet apua.

 

["Nella"]

Olisin lopen uupunut ja tuntisin epätoivoa, vihaa, katkeruutta. Mikä sinun lapsellasi on?

 

[***]

Mä jo luulin että olen kirjoittanut tänne muistamatta sitä.

No, meillä ei AINA ole tuollaista, mutta joskus/usein. Kyseessä siis 9v poika. Saa raivareita, joskus kouluun meno takkuaa todella, julkisilla paikoilla käyttäytyy kyllä useinmiten ihan ok. No on sielläkin joskus ollut ongelmia. Meillä lisäksi pojalla yksi perussairaus, jonka huono hoitotasapaino vaikuttaa myös käytökseen. Mutta kun ei haluaisi/jaksaisi aina hoitaa itseään... Eikä tuo olekaan pojan vastuulla, mutta aiheesta saadaan silloin tällöin lisäriitaa aikaiseksi. :/

Olen väsynyt, epätoivoinen, turhautunut, kyllä. On ollut parempia jaksoja ja huonompia, ja nyt viiemisen huonomman jälkeen saimmekin lähetteen lasten psykiatriselle polille. Kävimme juttelemassa psykologille ja sairaanhoitajalle, ensi viikolla selviää mitä jatkossa. Perheneuvola voisi olla yksi vaihtoehto aloittaa, jos ap ei ole vielä hakenut apua.

 

["kolmen äiti"]

hui, ei kyllä helppoa ole...

onko lapselle haettu apu?

tekstistäsi mielestäni huokuu viha lasta kohtaan, anteeksi, mutta tälläinen kuva minulle jäi..

jaksamista teille, ja näyttäkää lapselle kumminki, että rakastatte häntä, ettei hän tunne itseänsä huonoksi ja mitättömäksi. Ei lapsi itselleen mitään voi, varmasti käytöksen takana on jotain..

 

["tuntematon"]

anteeksi nyt mutta perheneuvola on instituutio jonka voisi LAKKAUTTAA,täysin hyödytöntä ajanhukkaa.

Tiedän että yriitätte auttaa, mutta perheneuvolaan en tule ottamaan yhteyttä missään asiassa! käytiin siellä vuosi jalopputulos oli se että meille sanottiin sieltä että lapsi on niin hankala että eivät osaa sanoa sanoa mitään. = antoivat vaan turhia neuvoja jotka oli kaikki itse kokeiltu ja todettu hyödyttömiksi.

Lisäksi taisi olal ammattitaito hukassa siellä koska väitti mulle että lapsi on normaali vaikkakin haastava.

Jep.mä olin toistamieltä ja 2vuotta tappelin että saan lapsen eteenpäin. Sain ja dg. adhd:keskittymis ja tarkkaavaisuuden sekä omantoiminnanohjauksen ongelmia. +aistiyliherkkyyttä+ Kromosomipoikkeavuus. + varmaan jotain vielä mitä ei oo dg. Sillä tämä lapsi ei ymmärrä syy-seuraussuhteita, suuttuu esim.meille jos saa rangaistuksen jonka tietää toiminnallaan saavan.

 

["vieras"]

Onko haettu apua? Kuulostaa mun lapselta jolla diagnisoitu adhd ilman siis tuota sisaruksen vakavaa vahingoittamista siihen hakisin jo psykiatriselta apua. Missä päin asutte jos pk-seudulla niin tk:hon ja lääkäriltä lähete jatkotutkimuksiin jos massia löytyy niin yksityiselle lastenneurologille tai psykiatrille, neuropsykologiset testaukset ja lääke hoito. adhd liitostaa saa mm. lastenhoito apua saatte vähän apua. Jaksamisia.

 

["tuntematon"]

[QUOTE="kolmen äiti";25550194]hui, ei kyllä helppoa ole...

onko lapselle haettu apu?

tekstistäsi mielestäni huokuu viha lasta kohtaan, anteeksi, mutta tälläinen kuva minulle jäi..

jaksamista teille, ja näyttäkää lapselle kumminki, että rakastatte häntä, ettei hän tunne itseänsä huonoksi ja mitättömäksi. Ei lapsi itselleen mitään voi, varmasti käytöksen takana on jotain..[/QUOTE]

no mähän olen vihainen lapselle sattuneesta syystä(olen mm saanut miekasta tänään, nyrkistä tänään, pienempi lapsi sai potkun mahaan ja tämän jälkeen minä ja mise oltiin osumien kohteena,mutta kahdestaan tietty saatiin pidettyä lapsi niin että ei saa lyötyä. eilen illalla sai mm.kotiarestia ja uhkasi että kostaa sen meille lyömällä meitä kun nukutaan ja aamulla ensitöikseen löi isäänsä! kun tämä nukkui vielä, emme näet ottanee tuhkausta tosissaan,sillä on ennenkin uhonnut,mutta ei oo mitään sit seuraavana päivänä tehnyt).

 

["tuntematon"]

[QUOTE="vieras";25550227]Onko haettu apua? Kuulostaa mun lapselta jolla diagnisoitu adhd ilman siis tuota sisaruksen vakavaa vahingoittamista siihen hakisin jo psykiatriselta apua. Missä päin asutte jos pk-seudulla niin tk:hon ja lääkäriltä lähete jatkotutkimuksiin jos massia löytyy niin yksityiselle lastenneurologille tai psykiatrille, neuropsykologiset testaukset ja lääke hoito. adhd liitostaa saa mm. lastenhoito apua saatte vähän apua. Jaksamisia.[/QUOTE]

no kiitos avusta,mutta en mä niin tyhmä ole ettenkö ois tajunnut hakea apua. Mutta se vaan kun tätä apua ei ole millä lapsen käytökse muuttais(lääkitys auttaa senverran että kun ennen riehui pari kolme kertaa tunnissa niin enään riehuu pari kolme kertaa päivässä). Toki jos ollaan kaksin niinku nyt niin ei hän riehu.

Mutta haukkuu lemmikkiään tyhmäksi kun tämä ilmeisesti näykkäsi(hamsteri)

 

["tuntematon"]

Alkaa onneksi helpottaa ärtymys taidan mennä tämän kaverin kanssa pelaa lautapelei.

 

[vieras...]

Antaisin pois.

 

[lääkitys kuntoon]

Onko mitä lääkettä? tarkkaavuuteen ja käytöshäiriöihin moni syö kahtakin eri lääkettä?

 

["kolmen äiti"]

Jos lapsi on sinun kanssa kahdestaan rauhallinen, niin vietä laatuaikaa lapsen kanssa mahdollisimman paljon, niin hän kokee itsensä rakastetuksi ym.. tietysti nuo dg:t jo edesauttaa käyttäytymistä, mutta varmasti myös kateus/mustasukkasuus pienempään sisarukseen lisää käytöstä huonompaan suuntaan.

 

[as-lapsen äiti]

Juu, meillä on päivittäin samankaltaista vääntöä. Lapsi on tällä hetkellä tokaluokkalainen. Muut samanikäiset liuhuaa kaupungilla jo ja kulkee itsekseen koulumatkat.
Ei vaan meidän poika kykene sellaiseen. Välillä tuntuu turhauttavalta, kun toiseen ei voi luottaa vähääkään.
Elämä on! Enpä silti poikaani muuhun vaihtais, on silläkin hyviä puolia mitä muissa ikätovereissaan ei ole. :heart.

 

["mietteliäs"]

muistelen että töllössä olisin nähnyt tuolla tapaa väkivaltaisen lapsen, ja siinä taisi olla tuomiona maanis-depressiivisyys tms. Ottaisin sinuna selvää, että miksi lapsi ei ymmärrä syy-seuraussuhteita vai onko kysymys jostain muusta. Lastenpsykiatrin juttusille äkkiä.

Jos lapsi on kovin vihainen ja pitää muita ihmisiä ongelmiensa lähteenä yleisemminkin, niin sen kostaminen saattaa tuottaa helpotuksentunteita, ja jää siihen koukkuun. Jos on kerran hyökännyt aamulla teidän päälle, niin saattaa tehdä sen uudelleenkin ja aina vähemmästä syystä. Älä vitkuttele lisäavun vaatimisen kanssa, ennen kuin jotakuta todella sattuu.

 

["tuntematon"]

Onko mitä lääkettä? tarkkaavuuteen ja käytöshäiriöihin moni syö kahtakin eri lääkettä?

on concerta,jonka avulla päivät ovat paljon helpompia,mutta eivät silti niin helppoja mitä muiden samanikäisten kanssa tuntuu olevan.

Meillä ei esi.lapsi ole ollut ikinä minuuttiakaan yksin ulkona.

Koska ei pysyis omalla pihalla, ja saattais käydä käsiksi jopa pienempiin pihalla oleviin jos suuttuu, pakko siis valvoa sielläkin, ja kieltämättä kateus on tunne mikä joskus tulee kun kuulee että naapurin pojan ton taas lähössä ulos ilman vanhempia,on se vaan helppoa sellasten kanssa.

Mut mun piti jo mennä

 

["vieras"]

Onko teillä tukiperhe, että muut lapset pääsevät sinne tai tämä riekkuja? Hankkikaa sellainen, ei pitäisi tällä taustalla olla vaikeaa.

 

["tuntematon"]

[QUOTE="mietteliäs";25550318]muistelen että töllössä olisin nähnyt tuolla tapaa väkivaltaisen lapsen, ja siinä taisi olla tuomiona maanis-depressiivisyys tms. Ottaisin sinuna selvää, että miksi lapsi ei ymmärrä syy-seuraussuhteita vai onko kysymys jostain muusta. Lastenpsykiatrin juttusille äkkiä.

Jos lapsi on kovin vihainen ja pitää muita ihmisiä ongelmiensa lähteenä yleisemminkin, niin sen kostaminen saattaa tuottaa helpotuksentunteita, ja jää siihen koukkuun. Jos on kerran hyökännyt aamulla teidän päälle, niin saattaa tehdä sen uudelleenkin ja aina vähemmästä syystä. Älä vitkuttele lisäavun vaatimisen kanssa, ennen kuin jotakuta todella sattuu.[/QUOTE]

No ei oo bibolaarihäiriöstä kyse kaskun sekin poissuljettiin neurologisella. Enkä ole vitkutellut vaan kaikki muut vitkuttelee.

Mä puhuin jo 4vuotis neuvolassa siitä että lapsi on poikkeava,mutta th vaan lässytti että kun oon niin pieni vielä niin ei tässä mitään(silloin oli kyllä suurin ongelma jatkuva koheltaminen,sääntöjen noudattamattomuus,yltiöpäiset temput,keskittymiskyky 0, paikallaan olo kyky 0, ei tehnyt ikinä mitään rauhallista, juoksi hyppi kiipeili vaikka kirjahyllyssä ja kerran sellaisen kaatoikin kun sinne kiipes ja jäi sen alle,no toinen huonekalu pelasti kun stoppasi tuon kirjahyllyn 1m päähähn lattiasta. Ei oppinut mitään jos satutti itsensä, vahdinkin häntä koko ajan,muuten ois satuttanut ittensä pahasti).

Mä ihan oikeesti vaadin 2vuotta tutkimuksia ennenku saatiin lähete neurologiselle. ja nytkin tuo osastotutkimusjakso on siitynyt lastenlinnan puolesta marraskuulta helmikuulle! ovat siirtäneet 2kertaa kuukaudella aikaa. Heillä ei ole hätä tämän asian kanssa koska eihän tämä heille mitään uutta ole,viimeks sairaanhoitaja sanoi että suurinosa siellä käyvistä lapsista on tämänyylisiä. Minä olen tehnty kanteluita, ollut yhteydessä alua-hallintoviraston ylilääkäriin asian tiimoilta yms. Mut nää hommat ei vaan etenä kovin äkkiä.

On mua todella sattunut,sain kerran nyrkistä silmään,tuli punainen jälki, mulla on ollut veriset raapimis jäljet käsissä. mies on saanut kynän takapuoleen niin että veri vuosi. lisäksi lukuisat nyrkin iskut ja potkut. Ja vaikka vahdimme haukkana niin pienempi lapsi on saanut myös monta kertaa nyrkistä. yms.

 

["tuntematon"]

[QUOTE="vieras";25550375]Onko teillä tukiperhe, että muut lapset pääsevät sinne tai tämä riekkuja? Hankkikaa sellainen, ei pitäisi tällä taustalla olla vaikeaa.[/QUOTE]

mitä ajattelit sen ratkaisevan? se ei muuta lapsen käytöstä, eikä vajaa 2vrk/kk helpompaa aikaa tunnu oikeastaan missään kun 28vrk ois tällästä kuussa, joten aika turha juttu ois.

Jos se ratkaisi tämän ongelman niin sehän ois jo meillä se tukiperhe.

 

["mietteliäs"]

[QUOTE="tuntematon";25550407]mitä ajattelit sen ratkaisevan? se ei muuta lapsen käytöstä, eikä vajaa 2vrk/kk helpompaa aikaa tunnu oikeastaan missään kun 28vrk ois tällästä kuussa, joten aika turha juttu ois.

Jos se ratkaisi tämän ongelman niin sehän ois jo meillä se tukiperhe.[/QUOTE]

Eipä kai kukaan ajatellut, että joku yksittäinen asia ratkaisisi noin vaikean tilanteen. Eiköhän tukiperheajatus lähtenyt siitä, että pienemmälle on kova paikka kasvaa peläten jatkuvasti vanhempaa lasta. Ja tukiperhe sallisi hengähdystaukoja.

En tiedä olisiko se hyvä idea edes, mutta idea kuitenkin. Sun reaktioista tässä ja toisessa ketjussa tulee kyllä tunne, että olet niin jaksamisesi rajamailla, että teille tarvittaisiin kaikenlaisia ratkaisuja, joilla helpotetaan taakkaa. Ymmärrän, että osaratkaisut ovat hermostuttavaa luettavaa, koska olet jo nähnyt niin monta kertaa, etteivät ne riitä tai toimi ollenkaan. Olet hermostuneen hyökkäävässä tilassa ja herkkä tulkitsemaan väärin. En kyllä sinua siitä mitenkään moiti, itse sekoaisin totaalisesti jos joutuisin tuollaiseen tilanteeseen.

Ehkä täällä palstalla keskustellessa silti tulee vastakkainen ongelma kuin kaikennähneiden ammattilaisten kanssa, jotka kuitenkin näkevät lapsen erityistilanteessa, eivätkä ole todistamassa arjen rankkuutta ja hyökkäyksiä pienemmän lapsen päälle. Heille se kaikki on arkista kauraa, mutta meillä maallikoilla nousee tukka kauhusta pystyyn, ja koska emme tiedä mitään niistä hyvistä hetkistä ja tuntemastasi rakkaudesta, vaivumme epätoivoon samantien.

 

[Madicken04]

[QUOTE="tuntematon";25550407]mitä ajattelit sen ratkaisevan? se ei muuta lapsen käytöstä, eikä vajaa 2vrk/kk helpompaa aikaa tunnu oikeastaan missään kun 28vrk ois tällästä kuussa, joten aika turha juttu ois.

Jos se ratkaisi tämän ongelman niin sehän ois jo meillä se tukiperhe.[/QUOTE]

Me ollaan hakemassa syksystä meidän autistiselle ja samaan tyyliin oireilevalle tytölle sekä hänen kehitysvammaiselle isoveljelleen laitospaikkaa yhdeksi viikonlopuksi kuussa. En oleta että se mitenkään taikaiskusta muuttaisi lapsen köytöstä mutta en pidä mahdottomana sitäkään että tuolla tylskentelevillä ihmisillä olisi takataskussaan joitain arjenhallintakeinoja joita meille muille ei ole vielä tullut mieleen.

Vaikka se olisikin vain se viikonloppu kuussa, uskon että sekin hengähdystauko omalta osaltaan piristää vanhempia, auttaa jaksamaan ja mahdollistaa sen että nuo päivät saadaan keskittyä kuopukseen ja pystytään liikkumaan normaalia vapaammin jne. Tarjoaa myös paremmat mahdollisuudet kahdenkeskeiselle ajalle.

 

[Madicken04]

Lisäksi haetaan vapaa-ajan avustajaa kummallekin. Isoveljelle on tällä hetkellä myönnetty avustaja 10h/kk ja nyt haetaan lisätunteja. Parhaillaankin poika on avustajansa kanssa uimassa. Kiva juttu hänelle ja helpottaa minun päivääni kun mies on koko viikonlopun (tänään 08-20) töissä ja itse olen kotona kaikkien kolmen lapsen kanssa.