mä en tajua, miten tää elämä voi olla näin hankalaa, meillä 1,1v juniori, joka pahasti alkavassa uhmaiässä, ei suostu nukkumaan, kun mä olen asialla, isänsä vie sänkyyn ja sillä hyvä, ehkä pari taputusta ja tutitusta, mä äsken tunnin hikisen tappelun jälkeen huusin lapselle ja aivan karsee fiilis, mulla ei pinna kestä yhtään noita tilanteita ja tiedän, et lapsi aistii sen!
mitä te äidit teette vastaavassa tilanteessa? Mulla on periaate, et sängyssä ollaan, sieltä ei pois tulla vaikka mikä olis, leikki ja paini jatkuu ja jatkuu ja jatkuu, vaikka kakaran silmät pyörii päässä väsymyksestä!
Mitä ihmettä mun pitäis tehdä?
Sitkeesti palata huoneeseen puhumatta ja kammeta poika makuulle? Sitä saa toistaa miljoona kertaa ja tiedän, et tilanne vaan pahenee, kun poika kasvaa... miten oman lapsen hoitotilanne voi pelottaa näin paljon?
Jään hoitovapaalle kesäks, poika siis kotihoidossa vielä, syksyllä päiväkotiin, mitä ihmettä mä teen, kun en osaa laittaa omaa lasta nukkumaan? annan sen seisoa kaks tuntia siellä sängyssä vai?? HUOH!!! itku tuli taas....:'(
mitä te äidit teette vastaavassa tilanteessa? Mulla on periaate, et sängyssä ollaan, sieltä ei pois tulla vaikka mikä olis, leikki ja paini jatkuu ja jatkuu ja jatkuu, vaikka kakaran silmät pyörii päässä väsymyksestä!
Mitä ihmettä mun pitäis tehdä?
Sitkeesti palata huoneeseen puhumatta ja kammeta poika makuulle? Sitä saa toistaa miljoona kertaa ja tiedän, et tilanne vaan pahenee, kun poika kasvaa... miten oman lapsen hoitotilanne voi pelottaa näin paljon?
Jään hoitovapaalle kesäks, poika siis kotihoidossa vielä, syksyllä päiväkotiin, mitä ihmettä mä teen, kun en osaa laittaa omaa lasta nukkumaan? annan sen seisoa kaks tuntia siellä sängyssä vai?? HUOH!!! itku tuli taas....:'(