joopajoo.... äitiefektiä taas...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja erinys
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

erinys

Aktiivinen jäsen
09.01.2012
2 651
1
36
mä en tajua, miten tää elämä voi olla näin hankalaa, meillä 1,1v juniori, joka pahasti alkavassa uhmaiässä, ei suostu nukkumaan, kun mä olen asialla, isänsä vie sänkyyn ja sillä hyvä, ehkä pari taputusta ja tutitusta, mä äsken tunnin hikisen tappelun jälkeen huusin lapselle ja aivan karsee fiilis, mulla ei pinna kestä yhtään noita tilanteita ja tiedän, et lapsi aistii sen!
mitä te äidit teette vastaavassa tilanteessa? Mulla on periaate, et sängyssä ollaan, sieltä ei pois tulla vaikka mikä olis, leikki ja paini jatkuu ja jatkuu ja jatkuu, vaikka kakaran silmät pyörii päässä väsymyksestä!
Mitä ihmettä mun pitäis tehdä?
Sitkeesti palata huoneeseen puhumatta ja kammeta poika makuulle? Sitä saa toistaa miljoona kertaa ja tiedän, et tilanne vaan pahenee, kun poika kasvaa... miten oman lapsen hoitotilanne voi pelottaa näin paljon?
Jään hoitovapaalle kesäks, poika siis kotihoidossa vielä, syksyllä päiväkotiin, mitä ihmettä mä teen, kun en osaa laittaa omaa lasta nukkumaan? annan sen seisoa kaks tuntia siellä sängyssä vai?? HUOH!!! itku tuli taas....:'(
 
Lelut pois siksi aikaa, vaikka kaapin päälle. En mä kampea makuulle mutta sänkyyn palautan. Omani opetin katseleen kirjaa ja sen ääreen se sit sammuu itekseen.
 
eipä tuo tunnu olevan VIELÄ leluista kiinni, vaan siitä, että kun minä kyseessä, niin nauretaan ja leikitään, mulla on paha tapa ollut "kellottaa" lasta, olen kyllä siitä aika lailla pystynyt luopumaan, kun pojalla itsellään suht säännöllinen rytmi, mut noihin unitilanteisiin tarvitsen tukea, olen ihan hukassa siinä, et mitä tekisin, mies kyllä tukee, on rauhallinen, siltä ei koskaan pala pinna tms, mulla kärähtää heti... luotanko siihen, et lapsi nukkuu, kun väsyttää... hohhoijaa
 
valotan sen verran, et ekat 6-8kk meni huutaessa refluksin takia, ennen kuin saatiin hommaa vähän asettumaan ja poika lähti kävelemään 8kk iässä, siksi tää traumatisoituminen mulla lapsen nukkumisen suhteen, nukutin sylissä, niin et mulla olkapäässä pysyvä vamma, joka haittaa täl hetkel työntekoa... näin pieni ja yksinkertainen asia vie järjen.
 
Meillä muksu teki tota riekkumista. Mä kaivoin avuksi mp3:sen ja lehden. Istuin turvana huoneessa, kuuntelin musaa/radiota (hiljaisella, kuulin mitä muksu pölisee) ja lueskelin. Annoin sen rempata vaikka miten päin, kunhan pysyi sängyssä. Kyllä se viikossa jo helpotti, kun huomas, ettei saa musta enää kina-leikkikaveria.
Ymmärrän niin hyvin, että kiehuu. Mulla oli sama tilanne joskus.

Mutta kiinnitä siis oma huomiosi muualle, saat hermolepoa.
 

Yhteistyössä