Suppilovahveroa on monesti vaikea havaita sammalikkoalueilta, joissa se viihtyy parhaiten. Usein sientä saakin etsiä hitaasti ja lähes ryömimällä. Kun löydät yhden suppilo paikan, on toinen yleensä parin metrin päässä. Viihtyy myös polkujen ja painanteiden reunoilla. Kosteiset kallionotkelmat kannattaa myös käydä tarkkaan läpi.
Suppilovahvero kasvaa usein laajoina ryhminä. Suppilovahveron malto on ohutta ja vaaleaa. Aromikas suppilovahvero kuivuu nopeasti kokonaisena, mutta sen voi myös halkaista. Mikäli haluat pakastaa tulee palotella pienemmäksi. Sulaneina sienet ovat sitkeämpiä, joten niiden työstäminen muuttuu vaivalloisemmaksi. Suppilovahvero on kaiken lisäksi vielä toukaton, mikä on aina hyvä asia.