johdonmukaisuus, onko se jotain syötävää...?

muita äitejä jotka eivät mielestänsä osaa olla tarpeeksi johdonmukaisia kasvatuksessa? Hirveen huono omatunto tulee kun väsyneenä ja ärtyneenä tulee annettua periksi pojalle ja sitten taas seuraavana päivänä taistellaan samasta asiasta kun olenkin valmis pitämään pääni. Näin ei siis käy aina, mutta silloin tällöin. Eikös parasta olis kuitenkin vanhempien ja lapsen kannalta olla koko ajan ja joka asiassa johdonmukainen :ashamed: Miten tätä pinnaa sais venytettyä pitemmälle? tuntuu että se napsahtaa aina ennen aikojaan poikki :/ <br><br>

 

Vähän sama homma täällä. Varsinkin kun itte on väsynyt, tuntuu että muksu saa tehdä ihan mitä vaan... Nyt oon huomannu, että ois varmaan hyvä aika jättää tutti pois, mutten vaan nyt jaksa, koska sehän vaatis sitä johdonmukaisuutta...

 

Sama jutttu täälläkin. Kun olen esimerkiksi todella väsynyt (olen sitä useinkin univaikeuksieni vuoksi) tai sitten sairas, jaksan vähemmän olla johdonmukainen kuin yleensä. Niissä tilanteissa osaan arvostaa, kun mies ottaa vetovastuun ja antaa minun levätä. Tosin aina ei mieskään ole paikalla, ja joskus olen yksinkertaisesti niin väsynyt, että en jaksa kuin laimeasti reagoida lasten riitelyihin tms. Silloin tulee aika huono omatunto. Kun olen normaalivoimissani, jaksan tehdä erilaisia juttuja lasten kanssa ja olen muutenkin parempi kasvattaja. Mutta eihän kenenkään meistä tarvitse olla täydellisiä (vaikka kyllä niitäkin äitejä löytyy, jotka ilmoittavat, että ovat aina täydellisiä ja johdonmukaisia).

 

Heh, jos löydätte sitä jostain syötävässä muodossa ja mieluiten valmisruokana niin kertokaa heti! Samoin kärsivällisyys ja itsekuri olisivat oikein tarpeellisia ruokalistalle. :xmas: No,ei, vakavasti.. eiköhän se yleensä, normaalioloissa ole ihan riittävästi, että tekee parhaansa. Pääasia kai on että lapsilla on rajat ja säännöt on periaatteessa selvillä. Jos nyt joskus väsähtäneenä lipsahtaa, niin ei kai siitä kannata stressiä ottaa.. Näin mä ainakin olen ajatellut asian.. ja no, ei tota kukaan muukaan kuitenkaan kasvata niin pakko sen on mun kanssa selviätä miten parhaaksi näkee