Johan oli kauhee kakara pk:ssa :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja äitee
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ä

äitee

Vieras
Menin hakemaan omaa lastani päiväkodista ja kiinnitin huomiota erääseen äitiin, joka oli hakemassa lastaan. Lapsi juoksi karkuun äitiään ja huusi, että "en haluu kotiin, en haluu kotiin...." Tehosti huutoa itkulla. Äiti yritti hiljaisella äänellä houkutella lasta vaikka millä tavalla, lupasi jopa karkkia. Lopuksi lapsi alkoi sylkemään äitiä päin ja huitaisi lapiolla päähän vieressä leikkinyttä toista lasta, yhden lasen tönäisi kumoon ohi juostessaan. Pk:n täti lopulta kaappasi raivon vallassa olleen lapsen kainaloonsa ja kantoi porttien ulkopuolelle. Lapsi yritti myös sylkeä hoitajaa päin, mutta tämä hoiti homman loppuun varmoin ja rauhallisin ottein. Kyllä jäin katselemaan monttu auki touhua. Jos olis ollut minun lapsi niin olisin kaapannut syliin huudosta huolimatta ja kantanut väkisin autoon. Porttien ulkopuolella katselin sitten, kun äiti sulloi autoon huutavaa ja kirkuvaa lastansa. Lapsi huusi äidilleen: "mä inhoon sua, en halua kotiin". Ja kyseessä ei ollut mikään uhmaikäinen vaan 4-5v. tyttö.... surullinen tapaus ja jäi kytemään mieleeni vielä viikonlopuksi :(
 
Meillä 3v poika käyttäytyi kutakuinkin noin jossakin vaiheessa. Se tarkoitti hänen kohdalla stresin purkua kun meillä oli kotitilanne todella vaikea. Hän halusi kotiin, kyllä, aamut meni hirveässä huudossa ku poika ei haluun päiväkotiin. Päiväkodista taas ei halunnu lähteä. Kertoo turvattomuuden tunteesta.

Nykyään ku tilanne on tasaantunut ja pojan isän kuolemasta on vähän enempi aikaa, menee aamulla suht iloisesti pk:seen ja iltapäivällä juoksee iloisena syliin ja haluaa kotiin, vaikka kertoo myös, että ei haluais jättää leikkejä kesken.
 
Kyllä meilläkin lapsi tulee aina mielellään kotiin, vaikka joskus sanookin: plääh, oli just kiva leikki menossa, niin hymysuin mennään kotiin mielellään ja kiltisti. Joko ap:n kuvailemassa tilanteessa äidiltä on auktoriteetti mennyt aikoja sitten tai kotona on jotakin "kamalaa", koska lapsi käyttäytyi noin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
no eipä siinä paljon positiivista ollut nähtävissä. Säälittää jotenkin se lapsi. Mietin, että mikä siellä sen kotona on vialla :(

Esim. jonkun kuolema (voi olla vaikkapa vain rakkaan lemmikin), vanhempien riitaisa tilanne, avioero, mustasukkaisuus juuri syntynyttä sisarusta kohtaan yms. Niitä ihan 'tavallisia' tilanteita voi olla vaikka mitä mikä saa lapsen käyttäytymään noin! Älkää aina ajatelko kaikesta pahinta...
 
Kotona voi myös olla vauva syntynyt juuri, johon lapsi reagoi noin, tai sitten kotona on niin tylsää tai traumatisoivaa tms. koska käyttäytyi. Mutta äitikin käyttäytyi tilanteessa turvattomasti, kun ei asettanut rajoja lapselle. Pk-täti toimi oikein.
 
Kyllä ymmärrän jos on juuri tullut töistä, on ollut vaikka poikkeuksellisen raskas työpäivä (ei voi tietää muuten missä äiti töissä, esim. hoitoalalla ja juuri potilaita kuollut tms) niin ei siinä välttämättä jaksakaan sitä lasta pistää heti aisoihin, kun on ajatukset ihan muualla. Sitä ei tiedä onko tilanne aina sama.
 
tunnen erään lapsen joka käyttäytyy noin. Kotioloissa lapsi on ihan "näkymätön". Vanhemmat eivät välitä ja lapsi onkin (onneksi) enemmän hoidossa muualla kuin kotona. Vanhemmilla orastava alkoholiongelma :( Ikävää seurata läheltä. Kyseessä siis mun siskon lapsi....
 
Alkuperäinen kirjoittaja ja:
tunnen erään lapsen joka käyttäytyy noin. Kotioloissa lapsi on ihan "näkymätön". Vanhemmat eivät välitä ja lapsi onkin (onneksi) enemmän hoidossa muualla kuin kotona. Vanhemmilla orastava alkoholiongelma :( Ikävää seurata läheltä. Kyseessä siis mun siskon lapsi....

Voi että :( Kuinka pieni lapsi on? Voisitko sinä auttaa asiassa? Vai onko lapsi juuri teillä aina hoidossa?
 
Meillä lapset välillä kiukkuilee poishakiessa. Joskus olen joutunut kantamaan huutavan lapsen autoon. Onneksi noita ei tule molemmille samaan aikaan. Rauhoittuvat kyllä matkalla.
 
minä taas tiedän yhden tuttavani jonka kotona o kaikki päin p:tä ja lapsi oikeesti kärsii kotonansa monella tapaa ja lapsi kyllä lähtee äitinsä matkaan tarhasta oikein mielellään..että en kyllä sanoisi että lapsi siinä tarhan pihassa aina näyttää sen jos kotona on vaikeaa ja kamalaa..
 
Eipä tuosta oikein voi päätellä muuta kuin että äidillä kasvatustaidot hukassa. Lapsi kokee turvattomuutta, kun äiti ei osaa laittaa rajoja, siksi käytös tuollaista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Tai kauhea koti "kakaralla"? Minä ainakin rupeaisin miettimään, että mitä niin pahaa siinä kodissa on...

ap mustavalkosuudessaan pysty ajattelemaan kun lapsen huonoa käytöstä

Ihan yhtä mustavalkoisesti ajattelet sinä joka heti epäilet kotioloja.

 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Eipä tuosta oikein voi päätellä muuta kuin että äidillä kasvatustaidot hukassa. Lapsi kokee turvattomuutta, kun äiti ei osaa laittaa rajoja, siksi käytös tuollaista.

Kyllä turvattomuutta voi tulla väliaikaisesti ulkopuolisistakin syistä, täysin kasvattamisesta riippumatta.
 
ei kylllä kerro kotioloista mitään. Tietty tuo ap:n kuvailema tapaus sylkimisineen sun muineen kuulostaa graavilta, mutta noin yleisesti ajatellen en rupeaisi syyttämään kotia huonoksi jos lapsi ei päiväkodista halua kotiin lähteä aina kun on kivat leikit kesken.

Meidän lapselle siirtymätilanteet on aina hankalia, eikä halua kaverilta lähteä kotiin kun on niin kivaa. Samoin suuttuu kun kaverit lähtee meiltä kotoa. Haluaisi jatkaa leikkiä. En mä nä meidän kotia huonona sen takia.
 
Meillä oli toinen lapsi aina sellanen, että se piti jahdata pihalta kiinni. Onneksi ei kuitenkaan syleksiny tai potkinu tmv. Välillä meni sitten karjuen autoon.

Mutta silti meillä kotona kaikki hyvin, kaksi muuta ovat aina tulleet hymyssä usin vastaan. En tiedä miksi yksi aina pani vastaan? Se oli sen luonne, kylässäkin aina alko riidat ku tuli lähtö, mutta toisaalta oli myös riitaa kotona lähtiessä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ninaTT:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Eipä tuosta oikein voi päätellä muuta kuin että äidillä kasvatustaidot hukassa. Lapsi kokee turvattomuutta, kun äiti ei osaa laittaa rajoja, siksi käytös tuollaista.

Kyllä turvattomuutta voi tulla väliaikaisesti ulkopuolisistakin syistä, täysin kasvattamisesta riippumatta.

Totta tämäkin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ninaTT:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Eipä tuosta oikein voi päätellä muuta kuin että äidillä kasvatustaidot hukassa. Lapsi kokee turvattomuutta, kun äiti ei osaa laittaa rajoja, siksi käytös tuollaista.

Kyllä turvattomuutta voi tulla väliaikaisesti ulkopuolisistakin syistä, täysin kasvattamisesta riippumatta.

Totta tämäkin.
 
No, mun lapsi juoksee aina ensimmäisenä nauraen karkuun kun menen hakemaan. Lähtee kuitenkin mukaan kiukkuamatta. Yleensä jätän noteeraamatta alkuun kun "karkaa", tulee sitten pian itseksiin luokse ja hyvin mielellään lähtee.
Pienempänä saattoi raivota ihan hirveästi kun menin hakemaan eikä olisi halunnut kotiin ja silloin oltiin vielä ehjä perhe ja kaikki hyvin. Mutta pakkohan sen syyn on silti olla kotioloissa, eikös?!
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
No, mun lapsi juoksee aina ensimmäisenä nauraen karkuun kun menen hakemaan. Lähtee kuitenkin mukaan kiukkuamatta. Yleensä jätän noteeraamatta alkuun kun "karkaa", tulee sitten pian itseksiin luokse ja hyvin mielellään lähtee.
Pienempänä saattoi raivota ihan hirveästi kun menin hakemaan eikä olisi halunnut kotiin ja silloin oltiin vielä ehjä perhe ja kaikki hyvin. Mutta pakkohan sen syyn on silti olla kotioloissa, eikös?!

No minä vastasin tuon ensimmäisen ihmettelyn siitä, onko jotain vialla kotona. Ja se johtui lähinnä siitä, että ärsytti tuo ap:n "kauhee kakara" -asenne. Harvemmin lapset on "kauheita kakaroita" ilman syytä.

Mun omakin lapsi teki aina tota, että meni päiväkodin pihalla piiloon jonnekin tms. Ei mitään kiukutteluja, mutta aina se hakemin oli sellainen show...
 

Yhteistyössä