jelppikää

Mitä mä teen, ku työskentelen viikonloppusin erittäin " taloudellisesti" hyvässä työssä. Muuten olen hoitovapaalla. Olen ollut ennennkin samassa paikassa töissä mutta eri osastolla jjoten porukat ei ole ennestään tuttuja. Mun kaa samaa aikaa aloitti toinenkin tyyppi ja jotenkin mus ei oteta mihinkään keskusteluihin mukaan. saan painaa duunia niska limassa. Oon tosi pettyny. en oikein tiedä mitä mun pitäs tehä koska toi työ on perheellemme kaikista paras vaihtis. Ihmeellistä kuiskimista ja vittuilua selän takana ( anteeksi kielen käyttö).
Pitääkö mun oikeesti vaan sulattaa toi, koska sit jos sanojn suoraan ni tuleeko siitä sit isompi haloo.

Auttakaa...mitä mä teen..??

 

vaikea tuohon on mitään sanoa.Ole niinkuin et olisikaan :heart:
Tiedätkös, pehmeäkieli särkee kovan luun ja kärsivällisyys tehoaa mahti mieheenkin. Raamatussa myös sanotaan, että "mikäli vihamiehelläsi on jano anna hänelle juotavaa..näin hyvää tekemällä keräät tulisia hiiliä hänen päänsä ylle!"

Eli, hymyile heille aamuisin ja toivota hyvää huomenet ja kysele kuulumisia. Ole oikein ystävällinen, hymyilevä yms...se saattaisi tepsiä. En tiedä, työpaikka kiusaamistahan tuo on, lapsellista touhua :'(

 

ei tepi...yritetty on...aina ku jotain yrittää sanoa ni katotaan kieroon ja ruvetaan supiseen ja nauraan...

 

ei tepi...yritetty on...aina ku jotain yrittää sanoa ni katotaan kieroon ja ruvetaan supiseen ja nauraan...

Jatka samaan malliin vaan, ei sun niistä tartte sen enempää välittää, morjenstat heitä joka aamu, osoitat näin, etteivät saa sua henkisesti kyykkyyn ollenkaan. Ehkä työpaikan vaihdos on sitten ainut ratkaisu?
Toivon sulle koko sydämmestäni menestystä elämällesi ja työllesi :flower:
Mielenterveytesi on tärkeämpi kuin työ, jos on joka ainaut päivä surullinen,
masentunut mieli ja itsetuntokin alkaa laskea niin -ehdottomasti suosittelen työpaikan vaihdosta, ainut ratkaisu asiaan ?