[QUOTE="vieras";27988041]Hienoa, että olet löytänyt oikean ruokavalion!
Itse syön normaalisti ja kevyesti muuten, mutta herkut on mun paheet...

Eli kun jätän ne pois ja alan liikkua, niin paino tippuu normaaliin ihan saletisti. Enkä malta odottaa, että tämä raskaus loppuu ja voin vihdoin palata normaalipainoon, 4 vuoden ylipainon jälkeen.[/QUOTE]
Minä syön herkkuja joka ikinen päivä, enkä muutenkaan mitenkään kevyesti mielestäni, mutta painoasiat ovat silti kohtalaisen hyvin hallinassa. Nyt olisi kuitenkin tarkoitus pudottaa 5 kg kotiäitiyden aikana kertyneitä kiloja ja 2,2 kg on jo lähtenytkin jouluaatosta laskien, joten kohta olenkin varmaan jo tavoitteessa

Minä tykkään syödä herkkuja, enkä meinaa koskaan kieltään sitä iloa itseltäni. Tärkeää siinä on se, että määrät ovat kohtuullisia eli mitä kaloripitoisempaa ruokaa syö, sitä vähemmän sitä ottaa. Joskus tulee ylilyöntejä, mutta tuotakin voi opetella. Kun nuorempana vedin kokonaisen suklaalevyn tai puolikkaan, niin nykyään ostan laadukkaampaa ja tummempaa suklaata ja otan sitä pari palaa kerrallaan. Jos tekee vaaleaa suklaata mieli, niin sitten sitä, mutta ei paljoa. Irtokarkkeja otan jonkun 10 kpl puolikkaan pussin sijaan. Kaikki hyvä maistuu paljon paremmalta, kun ei sitä ei syö niin paljon, että tulee paha olo! Viikonlopun herkkuihin kuului tällä kertaa Leonidaksen Sacher-kakku. Ostin yhden palan kotiin ja söin toisen puolen lauantaina, toisen sunnuntaina ja niistä puolikkaistakin nappasi lapsi vielä yhdet lusikalliset ja siinä oli silti aivan riittävästi herkkua minulle

Jos poikkeamme miehen kanssa pizzeriaan tai käymme noutamassa, voimme ottaa pizzan puoliksi. Alle kun syö salaattia, niin kyllä siinä nälkä lähtee. Samoin kahvilassa puolitamme leivoksia eli vaihdamme lautasta. Tuohon tarvitaan kyllä yhteistyöhaluinen mies, mutta ainakin minun miehelläni kyse on samasta asiasta kuin minulla eli tärkeintä on saada maistaa jotain ihanan näköistä leivonnaista, ei saada lappaa sitä mahaansa ähkyyn saakka. Jos on nälkä, otamme molemmat vaikka sämpylän ja kahvin seuraksi puolikkaan leivonnaisen.
Kaikille herkut eivät varmaan ole yhtä tärkeitä, mutta minulle ne ovat yksi elämän suurimmista iloista. Sen vaan halusin kertoa, että herkuttelijakin voi olla normaalipainoinen. Minä en edes urheile sen kummemmin, hyötykävelyä tulee n. tunnin verran päivässä ja yritän päästä kerran viikossa jumppaan että toimistotyön rasittamat lihakset vähän palautuvat, mutta monesti sekin jää väliin.