Järkytys lapsen papereita lukiessa, mitäs nyt?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "emppu"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

"emppu"

Vieras
Kävin läpi vanhoja papereita, ja eteeni tuli lapsen toimintaterapian loppuraportti viiden vuoden takaa. Raportissa suositeltiin koulupsykologin tapaamista ja tarkempia neurologisia tutkimuksia. En muista mitään tällaista... Lapsi ei siis ole käynyt näissä tutkimuksissa. Kouluaika on ollut aika takkuamista, nyt on viimeinen peruskouluvuosi menossa. Olen tuon raportin tekoaikaan itse ollut toipumassa burnoutista, enkä noista ajoista muista juuri mitään. Sen muistan, että tuolla toimintaterapeutin luona olen ollut käymässä läpi lapsen asioita, mutta en tuota suositusta. Mitä nyt kannattaisi tehdä? Keneen olla yhteydessä? Olisihan tietenkin hyvä jatko-opiskeluiden kannalta, että asiaa selvitettäisiin, mutta onko tuollaisella monen vuoden takaisella asialla mitään painoa enää kun lähtee apua hakemaan?
 
Voi harmi että on mennyt ohi. Kouluaika olisi saattanut olla teille kaikille hieman helpompaa.

Mä ottaisin nyt heti terkkaan yhteyttä. Hän osaa sanoa minne tästä nyt kannattaisi ottaa yhteyttä. Vaikkei sen kummempaa enää tehtaisikään niin ammattilainen voisi antaa lapselle yksilöllisiä vinkkejä miten helpottaa opiskelua tästä lähin.
 
En mä usko että sillä lausunnolla sinänsä on paljoa painoarvoa, mutta jos lapsella edelleen on ongelmia koulunkäynnin kanssa niin eikö kannata selvittää jo ihan muutenkin kaikki mahdollinen apu mitä voi tarjolla olla?
 
[QUOTE="vieras";28036079]En mä usko että sillä lausunnolla sinänsä on paljoa painoarvoa, mutta jos lapsella edelleen on ongelmia koulunkäynnin kanssa niin eikö kannata selvittää jo ihan muutenkin kaikki mahdollinen apu mitä voi tarjolla olla?[/QUOTE]

On ongelmia edelleen. Opettajille olen asiasta yrittänyt puhua, mutta on tuntunut etteivät he ota asiaa tosissaan, pitävät tyttöä vaan laiskana. Jos olisin tuon lausunnon muistanut/tiennyt, olisin varmasti vaatinut apua ponnekkaammin. Voi itku, tuntuu että olen pilannut lapsen elämää ihan liiaksi, tuohon olisi ehdottomasti pitänyt tarttua silloin. Lapsella on todella huono todistus, eikä jatko-opiskelupaikka ole mitenkään taattu. Kyllä on niin tyhmä olo :(
 
Lausunto on auttamattomasti vanhentunut ja uusia tutkimuksia tarvittaisiin ripeästi, toki aika sääli, sillä oppivelvollisuus on loppumassa ja henkilökohtaiset järjestelyt jatko-opinnoissa on TODELLA vaikeaa enää näin myöhään...
 
Aina kannattaa kuitenkin yrittää, sillä eihän lapsella ole vielä ammattia ja opiskella vielä pitäisi. Eihän tuollaiset ongelmat häviä ajan kanssa, ne eikä voivat helpottaa. Kun ongelmia on edelleen ollut, niin olisi kyllä syytä tutkia mistä johtuu, niin on lapsellekin kivempaa. Koulussa ei kukaan näemmä tarkista, että lapsi on käynyt suositelluissa testeissä ja tutkimuksissa.

Luulisin, että kouluterkkarin tai pyskologin pitäisi tietää näistä asioista ja ottaa vanhempiin yhteyttä, jos mitään ei tapahtu. Päiväkodissa opet ainakin huolehtivat, että lapsi käytetään suositelluissa tutkimuksissa tai jos ei huomautuksista huolimatta käytetä ja on syytä huoleen, niin me tehdään päiväkodista ls-ilmoitus perheestä.
 
[QUOTE="a p";28036104]On ongelmia edelleen. Opettajille olen asiasta yrittänyt puhua, mutta on tuntunut etteivät he ota asiaa tosissaan, pitävät tyttöä vaan laiskana. Jos olisin tuon lausunnon muistanut/tiennyt, olisin varmasti vaatinut apua ponnekkaammin. Voi itku, tuntuu että olen pilannut lapsen elämää ihan liiaksi, tuohon olisi ehdottomasti pitänyt tarttua silloin. Lapsella on todella huono todistus, eikä jatko-opiskelupaikka ole mitenkään taattu. Kyllä on niin tyhmä olo :([/QUOTE]

Kymppiluokalle vaan tiiviisti ja sitten kaikki mahdollinen tuki sen vuoden ajaksi. Sillä todistuksella on sitten hyvä hakea jatko-opiskelupaikkaan. :) Nyt vaan tartut toimeen!!
 
[QUOTE="mö";28036121]Lausunto on auttamattomasti vanhentunut ja uusia tutkimuksia tarvittaisiin ripeästi, toki aika sääli, sillä oppivelvollisuus on loppumassa ja henkilökohtaiset järjestelyt jatko-opinnoissa on TODELLA vaikeaa enää näin myöhään...[/QUOTE]

IKINÄ ei ole liian myöhäistä!!! :vampire:
 
Meillä nyt eskari-ikäinen tyttö ja pääsi koulupsykologin tarkempiin tutkimuksiin kun vaihtaa leikkiä 15min. Välein ja ohjeiden ymmärtäminen vie aina hetken eli joudutaan ohjeet toistamaan toisen kerran tytölle usein. Sii sellaiset vaikeammat ohjeet kuten seinällä kaksi taulua, ota toinen taulu ja siirrä se penkillä olevien tavaroiden vasemmalle puolelle. Nämä on tytölle hankalia. Siksi tutkimuksiin.
 
Aina kannattaa kuitenkin yrittää, sillä eihän lapsella ole vielä ammattia ja opiskella vielä pitäisi. Eihän tuollaiset ongelmat häviä ajan kanssa, ne eikä voivat helpottaa. Kun ongelmia on edelleen ollut, niin olisi kyllä syytä tutkia mistä johtuu, niin on lapsellekin kivempaa. Koulussa ei kukaan näemmä tarkista, että lapsi on käynyt suositelluissa testeissä ja tutkimuksissa.

Luulisin, että kouluterkkarin tai pyskologin pitäisi tietää näistä asioista ja ottaa vanhempiin yhteyttä, jos mitään ei tapahtu. Päiväkodissa opet ainakin huolehtivat, että lapsi käytetään suositelluissa tutkimuksissa tai jos ei huomautuksista huolimatta käytetä ja on syytä huoleen, niin me tehdään päiväkodista ls-ilmoitus perheestä.

jaa teette vai? mä olen aikanaan ite kysynyt ls että voisivatko he mitenkään jouduttaa neurologille pääsyä,niin eivät kuulemma voineet vaikuttaa asiaan. toki sosiaaliviranomaiset voivat painostaa ja vaikka uhkailla huostaanotolla jos katsovat että tämä vaarantaa lapsen terveyden.

siis mähän on tietty ehdottomasti sitä mieltä että lapsi pitää käyttää tutkimuksissa ja voi kun tarha aikana päiväkodin henkilökunta olisi puoltanut tiukemmin tutkimuksia niin oltais saatu ajoissa diagnoosi yms. mutta hepäs keskittyivät syyn etsimiseen vanhemmista! ja tekivät ls ilmoituksen ihanv aan siksi että eivät pärjänneet itse lapsen kanssa! johtaja ite sanoi että lapsen päivää on lyhennettävä kun hänen täytyy ajatella henkilökunnan jaksamista.

no olis ajatellut lasta ja järjestänyt pienryhmän yms tukitoimia mitä lapsi olis tarvinnut jo alusta lähtien!

ap:n tapauksessa olis kyllä koulunkin luullut olevan tietoisia tuosta suosituksesta ja muistuttavan! joka tapauksessahan tukitoimet on mahdollista järjestää vaikka diagnoosia ei ole. valitettavasti esim.avustajan saminen on lähes mahdotonta ilman lääkärin lausuntoa.
 
Ei ole myöhäistä hakea apua. Jos ongelmia on, niin tukea saatetaan tarvita ammattiopinnoissa ja työelämään siirtymisessä. Nyt olisi hyvä hakeutua testeihin. Jos isot ongelmat iskevät päälle vasta joskus opintojen päätyttyä, niin sitten saatte kuulla, että ei voida antaa diagnoosia, koska ongelmia olisi pitänyt olla jo kouluaikana. Välttämättä testeissä ei tule mitään erikoista ilmi ja vaikka tulisikin, niin sekää ei vielä takaa avun saamista, mutta ainakin olette jo askeleen pitemmällä asian suhteen.

Lähetteen eteenpäin voi saada terveyskeskuslääkäriltä tai koululääkäriltä.
 
jaa teette vai? mä olen aikanaan ite kysynyt ls että voisivatko he mitenkään jouduttaa neurologille pääsyä,niin eivät kuulemma voineet vaikuttaa asiaan. toki sosiaaliviranomaiset voivat painostaa ja vaikka uhkailla huostaanotolla jos katsovat että tämä vaarantaa lapsen terveyden.

siis mähän on tietty ehdottomasti sitä mieltä että lapsi pitää käyttää tutkimuksissa ja voi kun tarha aikana päiväkodin henkilökunta olisi puoltanut tiukemmin tutkimuksia niin oltais saatu ajoissa diagnoosi yms. mutta hepäs keskittyivät syyn etsimiseen vanhemmista! ja tekivät ls ilmoituksen ihanv aan siksi että eivät pärjänneet itse lapsen kanssa! johtaja ite sanoi että lapsen päivää on lyhennettävä kun hänen täytyy ajatella henkilökunnan jaksamista.

no olis ajatellut lasta ja järjestänyt pienryhmän yms tukitoimia mitä lapsi olis tarvinnut jo alusta lähtien!

ap:n tapauksessa olis kyllä koulunkin luullut olevan tietoisia tuosta suosituksesta ja muistuttavan! joka tapauksessahan tukitoimet on mahdollista järjestää vaikka diagnoosia ei ole. valitettavasti esim.avustajan saminen on lähes mahdotonta ilman lääkärin lausuntoa.

Jeps, kyllä päiväkodista voidaan ja pitääkin tehdä ls-limoitus lapsesta ja perheestä, jos
lasta ei viedä tutkimuksiin joita vaikka neuvola tai nla psykologi on suositellut ja
lähetteen kirjoiottanut. Kyllähän tietenkin päiväkotien henkilökunnan ammattitaito ja
motivaatio työn tekemiseen vaihtelee, joten onhan se vähän tuuristakin kiinni millaiseen
paikkaan lapsensa saa hoitoon.
 
Olen varmaankin ensin yhteydessä kouluun päin, koululääkäriin ja -psykologiin. Kyllä ihminen voi olla tyhmä *huokaa*. Voikohan nuo tuota ruveta tutkimaan miksi emme ole itse asiaa hoitaneet aikaisemmin? Ei meillä toki lähetettä ollut, eli oli vaan suositus. Täytyy varmaan vähän selitellä kun ottaa näin myöhään yhteyttä. Semmoinen olo, että tekisi mieli hakata päätä seinään kun olen näin tyhmä *tähän se hymiö mikä niin tekee*
 
Ei kai meidän tapauksessa voida mihinkään ls-toimiin ryhtyä kun kyseessä oli suositus ilman lähetettä (voiko toimintaterapeutti kirjoittaa lähetteen?) ? Ja koululla on kyllä samat paperit.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap kysyy vielä;28036857:
Ei kai meidän tapauksessa voida mihinkään ls-toimiin ryhtyä kun kyseessä oli suositus ilman lähetettä (voiko toimintaterapeutti kirjoittaa lähetteen?) ? Ja koululla on kyllä samat paperit.
No ei tietenkään, koska olet halukas auttamaan lasta ja tekemään sen, mitä tilanne vaatii. Sitten on eri asia, jos pyynnöistä ja määräyksista huolimatta kieltäydyt tutkimuksista. Se aiempihan oli vain unohdus, mikä on täysin ymmärrettävää. On meidänkin lapsella ollut vaikka minkälaista terapeutttien suositusta, mutta ne ei todellakaan aina toteudu, vaikka vanhemmatkin kyselisivät niiden perään ja vaatisivat tukea ja hoitoa. Viime kädessä Kelan asiantuntijalääkärit voivat kumota lääkärien suositukset, jotka on tehty terapeuttien näkemysten mukaan. Eli vaikka terapeutti suosittelisi jotain, niin lapsen lääkäri ei sitä välttämättä hyväksy. Ja vaikka lääkäri hyväksyisi sen, niin Kela voi kieltäytyä kustantamasta hoitoa.
 
Ihan mielenkiinnosta kysyn, missäpäin Suomea tehdään ls-ilmoitus siitä, että lasta ei käytetä suositelluissa tutkimuksissa? Olen itse toimintaterapeutti, ja tehnyt tätä työtä pian 20v enkä ole ikinä törmännyt moiseen. Vanhemmat päättävät itse, mitä tutkimuksia lapselleen haluavat. Uskokaa pois, joskus olisin itse toivonut, että ls-ilmoja voitaisiin tehdä, kun olen nähnyt lapsen tilanteen ja kuinka hän olisi kuntoutustoimenpiteistä hyötynyt.

Ap:lle neuvoisin etenemään asiassa kouluterkan/lääkärin kautta ja ota se tt-lausunto mukaan. Lapsi kymppiluokalle ja sitten kaikki mahdollinen tuki sen vuoden ajaksi, kuten joku jo neuvoikin :)
 
Suositukset ovat vaan suosituksia. Meillä lapsi (teini-ikäinen vaikeavammainen) käy kerran vuodessa lääkärissä . Silloin pyydetään lääkäriä kirjoittamaan kaikki mahdolliset suositukset, mitä vaan voi ajatella ehkä tarvittavan seuraavan vuoden aikana. Kaikenlaisia hakemuksia Kelalle yms joutuu tekemään vuoden mittaan ja jos siihen (esim. koulutuskokeiluun) ei ole suositusta, niin asiat viivästyvät suotta.
 
Kannattaa siis hannkia apua asap. Pyydä anteeksi lapseltasi, olishan tuohon voinut regoida myöhemminkin kun kerran ongelmat ovat jatkuneet. Mutta ei taida solvaaminen auttaa sua tässä. Mutta ymmärrän yllä syyllisyyden tunteesi. Nyt koeta korjata asia niin pian kuin voit.
 

Yhteistyössä