Järkyttävät lapsiin liittyvät uutiset itkettää ja ahdistaa

[auttakaa, onko muilla sama?]

Mitä voisin tehdä? En voi uutisilta välttyä eikä siinä ole järkeäkään...
Mutta viime aikoina on vaan enemmän ja enemmän alkanut ahdistaa nämä lapsiuhreja vaatineet onnettomuudet, tai onnettomuuksia enemmän lasten omien perheiden (vanhempien) aiheuttamat jutut.
En vaan voi sulattaa että lasten omat vanhemmat voivat lapsensa tappaa. Ajatus ahdistaa niin kamalasti.
Tämän päivän uutinen 2- ja 6-vuotiaiden kuolemasta palossa oman isän sytyttämänä sai mut äsken vollottamaan täysillä työpaikallani, onneksi olen tällä hetkellä yksin paikalla. Tuntuu vaan niin kamalalta. Hirveältä.

Pelkäsin itse teininä äitiäni (jolla oli tilapäinen, usean vuoden kestävä masennus johon lopulta sai apua), olen ainoa lapsi ja asuin yksin äitini kanssa. Hän uhkasi tappaa minut useaan otteeseen. Onkohan se syy minun hurjaan ahdistukseen näiden uutisten kohdalla?

Tätä ahdistusta on alkanut tulla nyt kun minulla on omia lapsia, 2 kpl.
Ja tämä tunne vaan kasvaa ja voimistuu näköjään, kestän näitä kammottavia uutisia koko ajan vain huonommin.

Toisaalta, hurjaahan se olisi jos ei reagoisi yhtään tällaisiin kauhutekoihin, mutta silti tämä oma reaktioni alkaa olla jo aika uuvuttavaa. Nytkin itkettää enkä oikein pysty tunteitani enää hillitsemään.

 

[Phoebsi]

Yksi uutinen tuossa keväällä ahdisti ihan suunnattomasti, vieläkin, jos sitä ajattelen. Ei ne maailmaani kaada tai en mene uutisistä sekaisin, mutta välillä ahdistaa, kun kuulee että lapsille on käynyt jotain.

Ehkä se on kuitenkin ihan inhimillistä?

 

[uts]

mut täytyy vaan kestää ja olla lukematta niitä. käsittämätöntä kyllä, tuntuu että ovat lisääntyneet vai onko vain tiedotus lisääntynyt? mutta siis normaalia kai se on että itkettää, ja kun on empaattinen ihminen, niin voi samaistua helposti tuollaisiin, kun on vaikka itsellä samanikäisiä lapsia. on ne hirveitä asioita, että ihminen voi olla niin hullu, että tappaa omat lapsensa. luulisi, että voisi hakea ensin apua tai jotain. en ymmärrä sitä, että ihminen voi joutua sellaiseen epätoivon tilaan, että tekee jotakin tuollaista!!

 

["zeze"]

Puhut kuin minun suustani. Jos vahingossakaan luen kyseisiä uutisia purskahdan pahimmillaan itkuun ja tärisen. Oksettaa ja ahdistaa. Varsinkin jos pieni lapsi kyseessä. Luin joku aika sitten jutun jossa lapsen käsi oli repeytynyt irti kun oli saanut pesukoneen luukun käydessä auki ja työntänyt kätensä sisään. Äiti kuvaili jutussa sydäntäsärkevää huutoa joka oli kuulunut vessasta ja näen välillä painajaisia tästä huudosta ja pidän lähes hysteerisesti lapseni poissa kylpyhuoneesta...

 

[niiin]

mut täytyy vaan kestää ja olla lukematta niitä. käsittämätöntä kyllä, tuntuu että ovat lisääntyneet vai onko vain tiedotus lisääntynyt? mutta siis normaalia kai se on että itkettää, ja kun on empaattinen ihminen, niin voi samaistua helposti tuollaisiin, kun on vaikka itsellä samanikäisiä lapsia. on ne hirveitä asioita, että ihminen voi olla niin hullu, että tappaa omat lapsensa. luulisi, että voisi hakea ensin apua tai jotain. en ymmärrä sitä, että ihminen voi joutua sellaiseen epätoivon tilaan, että tekee jotakin tuollaista!!

Miten täydellisyyttä hipova perhe voi mennä hakemaan apua? Kaikenhan pitäisi olla niiiiiin hyvin - samalla paineet kulisisen ylläpitämisestä kasvaa kasvamistaan.

 

["yksivaan"]

Sama juttu! Itsellä ei omia lapsia, ja kaikki lapsiin liittyvät järkyttävät uutiset saavat itkemään kunnolla. Mietityttää vaan, millainen olen sitten jos niitä omia lapsiakin siunaantuu..

 

[Ethewelle]

Mua järkyttää kanssa monet uutiset, varsinkin just lapsiin liittyvät asiat. Japanin maanjäristyksen aikana en viittinyt lukea enää mitään säteilyuhka-juttuja, mä en niihin pysty mitenkään vaikuttamaan, mutta kuitenkin ahdistun niistä tosi paljon.

Ja lapsiin, vauvoihin kohdistuvat teot ja onnettomuudet on jotenkin niin kohtuuttomia! Tää tulipalo oli yksi, keväällä oli parikin pieniin vauvoihin kohdistuneita väkivallantekoja, joita ei minusta pysty selittämään mitenkään... Ei pitäis lukea mitään tällasia, mutta aina niihin sit kuitenkin törmää ja ne pyörii monta päivää mielessä.