jälkitarkastuksesta

Mulla on nyt 22 päivää keskenmenosta. Kävin lääkärissä 6.12, jolloin ne totesi että kohdussa on vielä sikiöpussi, mutta keskenmeno on käynnissä. 6 ja 7.12 tuli ulos kunnon hyytymiä, jolloin kaikki tuli varmaan pihalle. 10.12 kävin uudelleen lääkärissä jossa ne totesivat että kohtu on tyhjä, vain jotain pientä limaa oli havaittavissa. Silloin otettiin myös tulehdusarvot ja hcg:n mittus, mitään hälyttävää ei ollut. Nyt mietinkin, että pitäisikö vielä käydä jälkitarkastuksessa vai riittäiskö tuo 4 päivää km:n jälkeinen??

Onko kellään kekemusta tälläisestä tilanteesta? Missä olette käyneet jälkitarkastuksessa? Ei huvittaisi yhtään maksaa taas yksityiselle!! Ollaan muutettu niin en tiedä meidän terveyskeskuksesta mitään ja neuvolassa en ehtinyt käymään. Uskaltaako tässä siis olla ilman jälkitarkastusta vai ei??

Olisi kiva jos joku osaa vastata/ neuvoa. Haluaisin päästä eteenpäin tän asian kanssa ja yrittää unohtaa. :saint:

 

No uskoisin, ettei tarttis enää mennä tarkastukseen. Ymmärtääkseni olisi kuitenkin parempi odottaa ne seuraavat kuukautiset ennen uutta yritystä. Silloin ei ainakaan pitäisi olla mitään ongelmaa. Mutta tää on vähän "mutu" tietoa. Itselläni oli km vajaa viikko sitten ja olen ihan tietämätön vielä näistä jutuista...

 

Kiitti kun jotain edes kommentoit tiia-77!! Mä päätin etten mene tarkastukseen nyt on kuukausi km:stä ja viimeset kolme päivää on ollu menkkamaista vatsakipua niin kaipa se täti kohta tulee! Tein r-testin tänään varmistaakseni sitten itse että hcg:tä ei ole eikä se näyttänyt että enää olis, uskon ja toivon että kaikki on kunnossa.. :saint:

tiia-77 Olen pahoillani keskenmenostasi!! :hug: Kaikissa asioissa tätä ei voi sanoa, mutta nyt voi: tiedän miltä susta tuntuu!! Itse olen jo hyväksynyt asian, mutta toipunut en missään nimessä ole. Kysy asioista ja kerro tuntemuksias tänne, mua se on ainakin auttanut! Voimia ja jaksamisia sulle!! :hug: :hug:

 

JJ-t: Tuntuu niin hyvältä, kun sanoit tuon "tiedän miltä susta tuntuu". Minusta tuntuu kauheelta!! On ollut aivan hirveetä töissä, kun en ole voinut asiasta kertoa kenellekään ja työkaverit ovat kyselleet: "no, mites joululoma meni?". Siihen sitten vastaillaan, että "mukavastihan se, rauhallisesti". Kukaan ei voi tajuta, kuinka karmea joululoma oli ja kuinka karmeeta edelleen on.

Mua myös pelottaa se, etten tulisikaan enää raskaaksi. Haluaisin heti yrittää uutta raskautta enkä millään jaksaisi odottaa useita viikkoja seuraavaa tätiä. Entä jos siihen menee monta kuukautta? En oikein tiedä, kuinka kauan ollaan valmiita enää yrittämään. Mulla on siis jo kaksi lasta, joista nuorempi kohta 3-v. Tätä kolmatta ollaan yritetty alkusyksystä asti, eli "tärppi" tuli toisella kierrolla ja tämän tärpin tähteitä edelleen vuodattelen alkkareihin.

Ja kai tätä on oikeus surra ja itkeä, vaikka onkin 2 onnistunutta raskautta takana. Kuitenkin on huono omatunto lapsia kohtaan, kun olen poissaoleva ja allapäin. Mutta toisaalta, eihän tuosta keskenmenosta ole vielä viikkoakaan. Ehkä tää suru on ihan ymmärrettävää.

JJ-t: Oletko kertonut asiasta läheisillesi? Minä kun en ole kertonut kenellekään, kun emme haluaisi ystävien tietävän tästä "yrityksestä" mitään...

 

Niin ja vielä: Voimia teille kaikille tän kokeneille!

 

TIIA: Mun läheisistä pakollakin muutama tietää, työkaveri, perhe,muutama kaveri... Ihan hyvältä tuntuu puhua niiden kanssa joilla on jjo lapsia tai on km:n kokenut että ei heilläkään kaikki ole mennyt aivan täydellisti. Olen saanut lohtua ja tukea:elämä ei ole ruusuilla tanssimista vaikka kk sitten niin vielä oli :'(

Hassua, jos niin tässä ttilanteessa voi sanoa. meillä on ihan sama tilanne. Mulla tärppäs myös toisesta kierrosta ja yritys alkoi heinäkuun lopulla. Mä en myöskään jaksa odottaa tädin tuloa, varsinkin kun sen olis aika tulla jo, ja mahassa tuntuukin siltä. Meillä on hyvä asenne siinä mielessä että ei saa lannistua tän yrittämisen kanssa, monet jättää leikin sikseen km:n jälkeen pitkäksi aikaa. Minä ainakin lähden heti uuteen yritykseen ja positiivisin mielin!!!

Mä pelkään myös tosi paljon uutta km:a sekin ehkä vaikuttaa etä tiesin tilanteen ennen vuodon alkua:tuulimuna. Jos en olisi tiennyt niin en ehkä laskeskelisi prosentteja ja todennäköisyyksiä uudesta keskenmenosta. Sillä prosentithan on todella korkeet onnistuneeseen raskauteen km:n jälkeen (jos vain yksi).

Suru on hyvin ymmärrettävää ja siitä että teitä on siunattu jo kahdella lapsella ei vaikuta mitenkään siihen mitä oot joutunut kokemaan ja miten kärsit ja suret!! Mun on edelleen vaikea puhua asiasta tiettyjen ihmisten kanssa itkemättä ja luulen/pelkään että tästä jää ikuinen arpi/pelko sydänmeen. :'(

Mä tarinoin liikaa :headwall: jos haluat puhua lisää laita mulle yv:tä! Mullekkin tekis varmaan ihan hyvää keskustella "syvällisemmin" tästä. Joskus tuntuu että täälä pinot kulkee niin kovaa vauhtia ettei pysy mukana niin yv:nä on hyvä saada asiansa perille... :hug:

 

Hei!

Mun keskenmenosta on vasta kaksi päivää. Meni kesken raskausviikolla 13+3. Lääkäri sanoi (keskenmenopäivänä ) , että mun ei tarvi mennä jälkitarkastukseen ollenkaan. Se kyllä vähän ihmetyttää. Mutta ilmeisesti kohtu tyhjeni sairaalassa jo niin, että ei ole tarvetta. Edellisen km:n jälkeen, joka oli raskausviikolla 10, mun tarvi käydä jälkitarkastuksessa. En ymmärrä mitä eroa näillä mun kahdella keskenmenolla oli keskenään kun näin erilainen käytäntö. Ainakin oli eri lääkäri tekemässä loppu-ultraa.
Ajattelin vaan, että onkohan muitakin joiden ei tarvi käydä ollenkaan jälkitarkastuksessa. Eli siis onko tämä kovinkin yleinen käytäntö?

 

sus soo oon pahoillani :hug: mä en ole sielä tarkastuksessa käynyt kun ei mitään oireitakaan ole..kolme viikko km:stä tein varmuudeks r-testin joka oli nega..tää riittänee mulle..

 

suuri suru olen niin pahoillani!!! :hug: mulle sanottiin että terveyskeskukseen, kai ne sielä vain sen hcg:n ottaa..jos haluaa varmistua että kaikki on alakerrassa kunnossa niin sitten gynelle, joka maksaa paljon :kieh:

saanko kysyä kuinka pitkällä olit ja koska tämä tapahtui?? kuinka olet selvinnyt, jos raskaus noinkin pitkällä!??? en voi kuvitellakkaan suruasi :ashamed: :'( itellä viikkoja oli 10+5 ja km oli pahinta mitä ikinä on tapahtunut enkä ole surusta vieläkään päässyt yli, tuskin koskaan pääsen ja unohtaisin.. :/

 

En tietysti voi vannoa käytäntöjen nimeen mutta itse asun pienellä paikkakunnalla jossa terveyskeskuksen ultra on aika mitätön kapine ja eikä meillä taida olla oikeastaan, edes lääkäriä joka kovin hyvin sitä osaisi käyttää. Siksipä minä kävinkin jälkitarkastuksessa sairaalassa jossa keskenmenokin hoidettiin ja siellä naistengynellä. Samalla sain kuulla vastaukset sikiön ja omista kokeistani. Tämä oli siis noin 7 viikkoa keskenmenon jälkeen joka minulla siis oli rv 19.
Lääkäri ultrasi kohdun ja munasarjat, verikoetta ei otettu sillä kaikki näytti olevan kunnossa ja olikin. Keskusteltiin tulevaisuuden suunnitelmista ja tarjottiin keskusteluapua, siinäpä se oli se käynti.

:hug: kaikille ja paljon voimia, kyllä te pärjäätte, te olette vahvoja naisia ja asiasta keskusteleminen auttaa, vaikka se tapahtuisikin näin virtuaalisesti.

 

Olen jonkun aikaa käynyt lukemassa täällä ja tuntuu että nyt voin itsekkin jo kirjoittaa.. Omasta keskenmenosta on nyt 5 viikkoa aikaa, vieläkin on surutyö kesken..monta ystävää odottaa vauvaa ja yksi juuri saikin oman pienokaisen :heart: mikä on ihanaa vaikka tuntuukin pahalta jotenkin halusin myös sanoa kaikille keskenmenon kokeneille hirveästi voimia ja jaksamista, onneksi on tälläisiä sivuja missä voi saada ymmärrystä, tukea ja tietoa :heart: