jäin töistä pois v*tutuksen takia, mitä sanon lääkärille??

Olen töissä metallifirmassa, josta työ"kaverit" ovat koittaneet savustaa jo kauan pois. Minähän en lähde kulumallakaan, hittolainen. Normaalisti en niitten puheista ja muista "vinkeistä" pahemmin perusta, mutta nyt raskaana ei kyllä jaksaisi vääntää yhtään, ei sitten niin vähääkään..

Nyt kun ovat vielä lisänneet pökköä pesään, kun olen kerran raskaanakin niin enhän mä voi _millään_ tehdä menestyksellä samoja hommia kuin _mies_.

Mitä sanon lääkärille? Vituttaa?? Ja siis ihan oikeasti sydän muljuaa kurkussa ja nään vaan niitten ihanien työkavereitten naamat silmien edessä ja juoksen vessassa parkumassa.. (Mitä siis normitilassa en todellakaan tee..)

 
Mut onhan se vaikea vaihtaa yhtäkkiä, jos ensin stressaa ja jos ei sympatioita heru, niin itseasiassa selkääkin kivistää :p

Mut ihan totta kyllä. Olen siellä edellisviikolla jo samasta aiheesta käynyt, ja silloin tuli kolmen päivän loma. Viime viikon sinnittelin töissä, aluksi jopa ihan pirteänä, mutta sitten alkoi taas "hyökkäyksiä" tulla. Hammasta purren olin loppuviikon, ja nyt eilen alkoi jo taas tulla sellanen hitto-olo... Tänä aamuna sitten heräilin kolmen aikaan (yllätys) käymään vessassa, minkä jälkeen sydämen syke ja ketutuskäyrät nousivat samaa tahtia, en nukkunut enää ja töihin lähdön aikoihin vedin vaan peittoa ylemmäs korville; en muuten lähde minnekään.

Täytyy nyt kattoa mitä sanoo. Mulla on vaan kovat syyllisyydentunteet, kun kuulun sen kasvatuksen piiriin, että ei ole "sairas" tai ei voi olla töistä pois, ilman että on fyysisesti niin kipeä ettei työhön kykene..
 
minusta tuo sun tilanne kuulostaa muutoinkin pahalta! Ota "pomoo" yhteyttä. Vähintäänkin työterveyslääkäriin, jos teilla on sellainen käytettävissä! Ei tuo ole oikein!!
Sanot lääkärille et "et jaksa olla töissä", on raskaana ollessa varsin hyvä ja riittävän pätevä syy!! jos ei muu auta, ni ota neuvolalääkäriin yhteyttä!! :hug:
 
Niin, sittenpähän lääkäri ymmärtää että tilanne todella stressaa että olet valmis vaikka millä keinolla pääsemään stressilomalle. Ja sujuvastihan se menee.. lääkäri sanoo että koeta pärjätä tms., sanot että on mulla on kyllä tuo selkäkin aika kipeä.. ;)
Joo, sama vika täällä että melkeinpä saa olla pää kainalossa että osaa olla saikulla hyvällä omatunnolla, mutta nyt sinulla on se pikkuinen siellä kyydissä jota ajatella myös ja näin ollen ei mitään syyllisyydentunteita! =)
 
Kiitoksia! Tuolla yritänkin motivoitua tuolla maha-asukilla, ei sille voi tehdä kovin hyvää että mamma stressaa näin kovin..

Tilanne on töissä mielenkiintoinen sikäli, että kyseessä on haaratoimipiste (tai mikä tollasen oikea nimi nyt onkaan) ja kun mua lähetettiin sinne niin sanottiin että se on sitten hankala paikka, että moni on bumerangina tullu takaisin syystä tai toisesta. Ite olen siellä jo vuoden pärjäillyt (painostuksesta huolimatta), mutta tällä hetkellä ei tosiaan jaksa vääntää. Sikäli huono homma, että mulla olis urallaetenemistoiveita tuon firman suhteen, niin jos juoksen sieltä nyt parkuen pois (eihän miehet osaa raskauden osuutta asiaan punnita), niin nehän ajattelee että eihän tuo kestä elämistä, miten sille voi vastuuta antaa. Vaikka siis ite tiedän varsin hyvin, että jahka raskaus on ohi alkaa kunnian kukko taas laulella eri malliin. :)
 

Yhteistyössä