Jäänköhän lapsettomaksi tätä menoa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Hmm"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

"Hmm"

Vieras
Ikää siis 31v, ja lapset on ollu haaveena jo kymmenisen vuotta. Kuitenkin olen ensin halunnut opiskella, valmistuin 27-vuotiaana, ja siitä asti luonut uraa. Ja en vielä halua jättää töitäni "kesken", koska kyllä se lapsi keskeyttäisi työni vähintään vuoksi. Kuitenkin aika alkaa pikku hiljaa käymään vähiin koska haluan kuitenkin tulla alle 35 vuotiaana äidiksi.. Kyllä on taas hankalaa. Työt vai lapsi, vaikea valinta. Työni on minulle tärkeä ja haluan jatkuvasti kehittyä siinä, ja tiedän ettei se tule onnistumaan jos lapsen saan. Koska kuitenkin tällä alalla on tunkua ja paikoista kilpaillaan jatkuvasti, ja äitiysloman jälkeen minulla ei välttämättä ole samalla tavalla töitä kuin nyt. Kyllä on taas hankalaa..
 
ehdottomasti lapsi.

uraa ehdit luoda vielä 30 vuotta!

(en tajua näitä mietintöjä tai siis olen sitä mieltä, että arvomaailma on jotenkin tosi kaukana omastani. lapsi ollut sinulla haaveissa jo 10 vuotta!?!)
 
mä oon 30 eikä lapsia mut ei mulla oo uraakaan,lapsia ei vaan ole(siihenki on syy) ja nyt pelkään et liian myöhästä.

niin piti sanomani et tee lapsi nyt,töissä ehit olla eläkeikään asti.
 
No kun äitiysloman jälkeen ei välttämättä ole enää samanlaisia töitä. Tällä alalla on ihan oikeasti tunkua ja varmasti vuoden jälkeen on vaikea enää saada töitä.

niin no jos ajattelet noin niin ehkä se on sitten niin, että voit 40-vuotiaana miettiä, että silloin oli alalle tunkua. anteeksi mutta mikä ala kyseessä? työelämä on ja jatkuu, aina ja iäti. et ole korvaamaton, ei kukaan ole. töitä saat silti ihan varmasti, kolmenkaan vuoden poissaolo ei tiputa sinua mistään työmarkkinoilta pois. itse olin kuusi vuotta kotona.
 
niin no jos ajattelet noin niin ehkä se on sitten niin, että voit 40-vuotiaana miettiä, että silloin oli alalle tunkua. anteeksi mutta mikä ala kyseessä? työelämä on ja jatkuu, aina ja iäti. et ole korvaamaton, ei kukaan ole. töitä saat silti ihan varmasti, kolmenkaan vuoden poissaolo ei tiputa sinua mistään työmarkkinoilta pois. itse olin kuusi vuotta kotona.

Asianajaja. Yrittäjänä olen, ja olen kyllä ihan vierestä päässy seuraamaan kun ei äitiysloman jälkeen ole töitä.
 
Halusin ensin opiskella unelma-ammattiini ja luoda uraa. Sitten vasta lapsi.

niitä olisi voinut tehdä myös samaan aikaan? tai vuorotellen?

mutta ihan hyvällä sanon nyt, että jos todella olet haaveillut lapsista 10 vuotta niin älä odota enää päivääkään. kaikki eivät myöskään voi saada lapsia heti kun niitä vihdoin päättävät hankkia.
 
Voi luoja tätä palstaa. Kaikki EIVÄT halua olla niitä lähihoitajia eivätkä luusereita kotiäitejä, jotkut haluavat vaativan ammatin ja kyllä se menee lasten edelle. Eikä siinä ole mitään väärää :)
 
[QUOTE="tiuku";22253935]No oho!Ja kaikki eivät halua olla luusereita työnarkomaaneja,jotka laittavat työn lapsen edelle![/QUOTE]

Minkä vitun lapsen, eihän aloittajalla ollut edes vielä lasta :D
 
Voi luoja tätä palstaa. Kaikki EIVÄT halua olla niitä lähihoitajia eivätkä luusereita kotiäitejä, jotkut haluavat vaativan ammatin ja kyllä se menee lasten edelle. Eikä siinä ole mitään väärää :)

Ja onneksi jokainen on vapaa tekemään omat valintansa, kuten sen että hommaa itselleen vaativan ammatin mutta ei silti laita sitä lasten edelle :) Eikä varsinkaan siinä ole mitään väärää ;)
 
Voi luoja tätä palstaa. Kaikki EIVÄT halua olla niitä lähihoitajia eivätkä luusereita kotiäitejä, jotkut haluavat vaativan ammatin ja kyllä se menee lasten edelle. Eikä siinä ole mitään väärää :)

Lähihoitajiakin tarvitaan ja monet oikiasti pitää siitä työstä. Ei toimisi Suomessa monikaan paikka ilman lähihoitajia.

Nimimerkillä jo opiskeluaikana työllistettty eikä kaikkia kysyttyjä vuoroja edes pysty tekemään.
 

Yhteistyössä