Jäädäkö kotiin, kun lapsi menee kouluun?

[kuoni]

Olen ammatiltani lääkäri. Nykyisessä työpaikassani en pysty järjestämään töitäni niin, että voisin olla töissä esim klo 9-13.30 tms, kun lapseni menee ekalle luokalle. Olenkin pohtinut, josko jäisin kotiin... Esikoinen menee siis vuoden päästä ekalle ja kuopus siitä kahden vuoden päästä. Töitten puolesta saisin varmaan päivystyshommia parina iltana viikossa niin, että tienaisin mieheni apuna leipää pöytään.

Olen pohtinut vähän siihen suuntaan, että jos olisin kotiäitinä siihen saakka, kunnes kuopus on menossa 3.luokalle, eli 4 vuoden ajan. Olisi ehkä lapsista mukavaa, kun äiti saattelisi alussa kouluun ja toisaalta taas odottaisi koulupäivän jälkeen kotona. Samalla sitten voisin päivän aikana hoitaa kauppa-, siivous- ja ruuanlaittoasiat eikä niihin menisi sit "vapaa-ajalta" aikaa.

Olenko ihan hölmö, kun mietin tällaista? Jotkut kaverini ovat nimittäin sitä mieltä :/

 

["leppis"]

Suoraan sanottuna: olet mielestäni hieman hölmö. Vaikka kyllähän tuo varmasti mukavaa olisi. Mutta mukavuudenhalu on laiha perustelu.

 

["tia"]

Mä tekisin noin jos voisin... eipähän tarvitse lasten olla kotona yksin ja huomata yhtäkkiä lasten kasvaneen jo yläasteikään....

 

["leppis"]

Miten kävisi, jos kaikki Suomen pienten lasten vanhemmat toimisivat noin? Olisi pikkuisen vajausta veroeuroissa.

 

["hå"]

En jäisi kotiin noin pitkäksi aikaa lääkärin ammatissa. Tosin keikkatyötä pitäisi sitten tehdä melkoisesti, että ammattitaito pysyy.

 

[v]

Klo 9-13.30 työpäivä on kyllä mahdottoman lyhyt. Onnistuisiko 6 tunnin työpäivä työpaikallasi? Lapsilla toimii hyvin se, että aamuisin on joku lähettämässä kouluun, mutta iltapäivät onnistuvat hyvin ilman vanhempia iltapäiväkerhojen avulla.

 

["vieras"]

No jos se on teidän perheessä taloudellisesti mahdollista niin miksi ei? Eiköhän lääkäreille aina töitä löydy. Miksi pitäisi tehdä samalla lailla kun kaikki muut? Tämä vika on yhteiskunnassamme, kaikkien pitäis mahtua just samaan muottiin... Jos sinusta tuo järjestely tuntuu hyvältä niin tee se, voithan sitten mennäkin töihin jos tuntuu ettei sinua tarvita enää kotona.

 

["vieras"]

No en kyllä itse jäisi kotiin, koska eka-tokaluokkalaisilla on kuitenkin oikeus iltapäivähoitoon. Enintään yrittäisin junailla työaikaa alkamaan vähän myöhemmin, jotta voisin olla ainakin alkuun apuna lasten kouluunlähettämisessä. Jotenkin en vaan mitenkään miellä, että kouluikäiset lapset tarvitsisivat enää kotiäitiä.

Sensijaan jos tuosta syystä alkaisin miettiä 4 vuoden taukoa työelämään, pohtisin kyllä itsekseni, olisko mulla mahdollisesti ammatinvaihto edessä kun oma ammatti ei motivoi tuota vertaa.

 

[Non compos mentis]

Eikö yksityisellä puolella voi itse sanella milloin käytettävissä ja toisaalta taas julkisella tehdä esim. tk-lekurin työaikaa? Mulla kaksi koululaista ja molemmat olivat ekan saattamisen jälkeen jo sitä mieltä, ettei toiste tarttis kouluun saattaa.

 

[itse]

olen suunnitellut vuoden vuorotteluvapaata. Joko silloin kun esikoinen menee tokalle ja kuopus eskariin tai sitten seuraavalle vuodelle.

Ihan itsekkäästi haluasin nauttia yhden talven rauhallisita aamuista ja pitkistä illoista lasten kanssa. Ja muutaman tunnin omasta ajasta päivisin...

 

[Keittiönoita]

[QUOTE="tia";22353877]Mä tekisin noin jos voisin... eipähän tarvitse lasten olla kotona yksin ja huomata yhtäkkiä lasten kasvaneen jo yläasteikään....[/QUOTE]
Niin minäkin. Ja voin jo kokemuksesta sanoa, että ne lapset kasvavat isoiksi nopeammin kuin huomaakaan.

 

["Kamu"]

Olen jäämässä ainakin syksyksi kotiin esikoisen aloittaessa koulun. Mutta meille se on talodellisesti mahdollista ja mieskin sitä itse toivoo, tekee reissutyötä ja mulla olis vuorotyö.

 

["JEpulis"]

Missä päin asut ja minkälaista työtä teet nyt? Tk-puolella on varmaan vaikea järjestää lyhennettyä työaikaa, mutta ainakin pk-seudulla yksityisille luulisi pääsevän tekemään vaikka tuota mainitsemaasi työaikaa.

Mä harkitsisin jotain 100% ja 0%:n väliltä, muutakin kuin satunnaista päivystämistä. Niin, että voit olla kotona aamulla lasten lähtiessä ja sitten heidän palatasessaan, eli viim. 14 mennessä.

 

["vieras"]

Jos se taloudellisesti teille ok niin ilman muuta kannattaa jäädä.

 

[PP]

[QUOTE="leppis";22353890]Miten kävisi, jos kaikki Suomen pienten lasten vanhemmat toimisivat noin? Olisi pikkuisen vajausta veroeuroissa.[/QUOTE]

Oikeastiko ajattelet noin? Että pitäisi ottaa koko yhteiskunta huomioon kun tekee päätöksiä oman perheen kohdalla? Jessus. Jos tuo olisi omalla kohdalla taloudellisesti mahdollista niin varmasti jäisin, ja just niin pitkäksi aikaa kuin itselle ja perheelle sopii. Ihan piittaamatta muiden mielipiteistä.

 

["vieras"]

Tekisin itsekin ehdottomasti noin. Nyt olen kotona kun kuopus on vielä alle 3-vuotias ja kyllä siitä nauttii koko perhe, myös se ekaluokkalainen

 

[Sompio]

Mä tekisin niin jos olisi taloudellisesti mahdollista =)

 

[Onnellien]

En tekisi vaikka olisi taloudellisestikkin mahdollista, töitä ihmisen kuuluu tehdä.
Meidän 8.vuotias poika,aloitti viime vuonna koulun, pidin viikon ''kesäloman'' silloin kuin koulu alkoi. Koulu sijaitsee vain 400 metrin päässä kotoa, osaa mennä sen yksin, mutta yleensä tulee kavereita mukaan, hyvin on sujunut. Kuopus menee vasta 5.vuoden päästä.

 

[Phoebsi]

Mä tekisin niin jos olisi taloudellisesti mahdollista =)

Samoin. Ja luulisi lääkärin olevan aika helppoa ottaa keikkaa/päivystystä/melkein mitä vaan milloin haluaa.

 

["vieras"]

Nelikymppinen lääkäriystäväni on ollut lähes 10 vuotta kotona. Hän tekee ainoastaan muutaman kk:n pätkissä jotain viransijaisuuksia ja yksityisvastaanottoa, jolloin puolisonsa on ollut kotona. Nyt kesän jälkeen hän on ollut opintovapaalla väitöskirjaa tekemässä. Yksityisvastaanottoa pitää yhtenä iltana viikossa.