Itsetunnon kohotus!!

[Masentumassa]

Auttakaa..

Minulla on todella huono itsetunto se on lähtöisin 5lk kun koulussa minua alettiin kiusata. Ei fyysistä mutta henkistä väkivaltaa.. Haukuttiin ym.. Se oli todella rankkaa tällä hetkellä olen 22 vuotias. Olen tajunnut että tämä on vaikuttanut koko elämääni. Kärsin kiusaamisesta 5lk-9lk.

En osaa olla sosiaalinen.. Kaikki ihmissuhteeni kärsivät, mies minulla on ja lapsi, joku ainakin rakastaa.. Mieheni vain on sanonut että rakastaa kyllä mielettömästi, mutta sosiaalisuuden puutteeni on alkanut vaivata liikaa. En osaa puhua kenellekään. Monet ihmiset kysyvät mieheltäni minun selkäni takana että mikä minua vaivaa.. Se on huono juttu. En osaa puhua edes anopille, joka olisi miehelleni tärkeää.

Olen tämän takia masentunut koska kaikki joihin tutustun niin kaikkoavat koska ajattelevat etten pidä heistä kun en osaa keskustella..

Sekin vielä masentaa kun veljeni teki itsemurhan, täysin yllättäen 2 vuotta sitten. :'( se oli todella rankka paikka. Minulla ei ole muita sisaruksia.. Olin todella läheinen veljeni kanssa, mutten silti osannut odottaa että tekee niin itselleen.

Haluan muuttua, saada paremman itsetunnon sekä sosiaalistua. Miten tässä onnistun?

Olen kiitollinen jos joku osaa kertoa joitakin vinkkejä mistä aloittaa.

Huomenna olen menossa juhliin joissa on vain anoppi jonka tunnen.. Ja siis hänenkään kanssa en osaa puhua. Olisiko hyvä aloittaa sieltä ja miten aloitan? Kuinka onnistun olemaan kiinnostava ja näyttämään että minua kiinnostaa muut ihmiset?

 

["vieras"]

Ihimnen kehittyy silloin kun joutuu mukavuusalueensa ulkopuolelle.

Eli siis, ihan normaali tilanteissa voisit tervehtiä ja kysyä kuulumisia sekä muistaa hymyillä, näillä asioilla jo saat annettua itsestäsi sellaisen kuvan että sinua on helppo lähestyä. On myös sellaisia kursseja yms. joissa harjoitellaan mm. esiintymistä, vaikka varmasti tuntuu tällä hetkellä ihan hirveältä niin niistä olisi varmasti paljon apua. Kannattaa myös miettiä jos sinulle tekisi hyvää jutella esimerkiksi psykologin kanssa, sinulla on kuitenkin tapahtunut noinkin ikäviä asioita niin voisi tehdä hyvää päästä juttelemaan jollekkin puolueettomalle taholle ja pohtimaan niitä omia rajoja sitä kautta.

 

[vieras vielä]

Ainiin. Ja pakko myös lisätä aiempaan viestiin että minä olen nykyään todella sosiaalinen, tutustun ihmisiin helposti vaikken tuntisi ennalta ketään ja aina keksin jotain juteltavaa. Kaikki kehuvat minua todella ulospäinsuuntautuneeksi ja iloiseksi, mikä yhäkin kuulostaa omaan korvaan oudolta.

Minä olin pahasti koulukiusattu ja masentunut myös, minulle on myös sattunut saman tapaisia ikäviä asioita läpi elämän. Näistä lannistumatta lähdin ulkomaille, muutin vanhojen kiusaaja porukoiden alueilta pois, menin toiseen kouluun ja töihin ja kaikki nämä ovat muokanneet minusta aivan eri ihmisen kuin mikä olin joskus. Ei kannata lannistua, muista myös jutella poikaystävällesi. Hänen tukensa on tärkeää.

 

["vieras"]

Itseänikin on kiusattu koulussa ja olen siksi epäsosiaalinen ja epäluuloinen. Kuitenkin, pienillä jutuilla voi antaa itsestään vähän normaalimman vaikutelman. Itse, kun haluan vaikuttaa helposti lähestyttävältä, katson silmiin ja hymyilen ja sanon vaikka moi. Sitten jos jotain kiinnostaa, niin hän tajuaa, että mulle voi jutella, kun olen ottanut vähän kontaktia. Yleensä ei tarvitse edes paljon puhua, kunhan vaan vaikuttaa iloiselta ja ystävälliseltä. Silloin ihmisille vaan jää sinusta kiva fiilis, kun ne muistaa, että tuo tyttö hymyilee ja katsoo silmiin ja moikkaa.

 

[A.p Masentumassa]

Kiitos vastauksista. Tämä on ihana palsta kun saa tukea. Kiitos teille paljon. <3