Itkin hysteerisesti ventovieraan vuoksi...

[Armin]

Olin tässä yksi päivä asiakaskäynnillä eräässä perheessä, jossa vastasyntynyt vauva oli kuollut. Näin hänestä ensimmäisen ja viimeisen kuvan, jossa vauva makasi jo kuolleena äidinsä rinnan päällä, ja kuvaan oli kirjoitettu erittäin kaunis ja koskettava teksti.. Olen työnikin puolesta nähnyt paljon mutta tämä veti kyllä jonkinlaiseen hämärätilaan, itkin ihan hysteerisesti tuon pienen enkelin vuoksi (onneksi asiakas ei ollut paikalla, olisi kai ihmetellyt käytöstäni). En tiedä vaikuttaako tähän se että itse olen kokenut keskenmenon, tai se että en oman terveytreni vuoksi voi saada enää lapsia, mutta en ole koskaan,ikäpäivänä tuntenut mitään niin voimakasta kuin silloin...

 

[idunnor]

Mä itkin kun Salatuis kuvattiin Sebastiania ja Isabellaa sairaalassa vauvansa äärellä, kun vauva oli jo kuollut. Laukas jotain tuntemuksia ja pelkoja menneisyydestä.

 

[-.-]

Mä itkin kun Salatuis kuvattiin Sebastiania ja Isabellaa sairaalassa vauvansa äärellä, kun vauva oli jo kuollut. Laukas jotain tuntemuksia ja pelkoja menneisyydestä.

Minäkin sain kyyneliä silmiin, vaikka en olekkaan kokenut mitään menneisyydessä.
On jotain niin väärin että pienen täytyy kuolla.
Lapsen kuolema on niin vaikea ymmärtää.

 

[näin..]

No, mä itkin keskelllä kauppaa, johon oman firman kamerat näkyy ja työkaverit tunnistaa, kun törmäsin lapsen tehoajan huonetoverin äitiin, joka kerto, että oli kuollu vaan pari viikkoa sen jälkeen kun me päästiin sairaalasta....eihä sille mitään voi, se on käsittömättömän kamalaa, ajatuskin että joku menettää vauvansa.

 

[tirD]

Oon herkistyny lasten saannin jälkeen näin herkäksi että edes lehtien kirjoittelu lapsiin kohdistuvasta vääryydestä saa kyyneleet valumaan :/

 

["Lumikristalli"]

Olin tässä yksi päivä asiakaskäynnillä eräässä perheessä, jossa vastasyntynyt vauva oli kuollut. Näin hänestä ensimmäisen ja viimeisen kuvan, jossa vauva makasi jo kuolleena äidinsä rinnan päällä, ja kuvaan oli kirjoitettu erittäin kaunis ja koskettava teksti.. Olen työnikin puolesta nähnyt paljon mutta tämä veti kyllä jonkinlaiseen hämärätilaan, itkin ihan hysteerisesti tuon pienen enkelin vuoksi (onneksi asiakas ei ollut paikalla, olisi kai ihmetellyt käytöstäni). En tiedä vaikuttaako tähän se että itse olen kokenut keskenmenon, tai se että en oman terveytreni vuoksi voi saada enää lapsia, mutta en ole koskaan,ikäpäivänä tuntenut mitään niin voimakasta kuin silloin...

Uskon että itsekin olisin itkenyt. Eihän tuollaista kestä kyynelittä Voi pikkuista ja voi perheen surua.

 

[omakin menetetty]

Banhalta tädiltäni kuoli 5-kymppinen poikansa ja hän on vain edelleen niin surissaan.
Ei siitä selviä koskaan.
Vanhempien täytyisi kuolla ennen lapsiaan.