Isovanhemmatko kotiapulaisiksi?

[Laiskoja vanhempia]

Ihmettelen lapsiperheitä, jotka pitävät isovanhempia ilmaisina lastenhoitajina ja palkattomina kotityöntekijöinä . Minusta roolit lapsiperheesä ovat menneet pahasti sekaisin, jos mummo hoitaa lapsia monta kertaa viikossa tai lapset viedään mummoloihin yökylään ainakin kerran kuukaudessa. Ja onko mummon tehtävänä laittaa ruokaa lapsiperheelle, tehdä viikkosiivous tai käydä silittämässä pyykit? Pitääkö vaarin osallistua nuoren perheen talonrakennukseen tai käydä remontoimassa lapsiperheen asuntoa? Minusta ei.

Miten suhtaudutte isovanhempiin lastenhoitajina? Pyydättekö mummoja ja vaareja usein kotiinne lastenhoitajiksi ja miksi? Maksatteko isovanhemmille rahallista korvausta lastenhoidosta? Viettekö lapsianne usein mummoloihin hoitoon ja miksi? Maksatteko isovanhemmille korvausta esim. koko päivän kestävästä lastenhoidosta?

Käykö äitisi tai anoppisi Teillä laittamassa ruokaa, siivoamassa, pesemässä pyykkiä tai silittämässä vaatteita? Käykö isäsi tai appesi Teillä tekemässä rakennus- tai remonttitöitä, ulkotöitä tms.? Maksatteko isovanhemmille palkkaa näistä kotitöistä?

Minä en kehtaisi pyytää isovanhempia meille töihin . Isovanhempien ei tarvitse tehdä meillä yhtään mitään. Hoidamme itse lapsemme ja teemme kaikki kotityöt oman perheen kanssa =).

 

[pp2]

Aika paljonkin ollaan tekemisissä miehen vanhempien kanssa. He käyvät meillä parina iltana viikossa hoitamassa lastamme kun olen koulussa, muita kotitöitä he eivät tee, mutta esim kun keittävät itselleen kahvia ovat kyllä aina siivonneet jälkensä. Silloin tällöin lapsemme menee mummulle yökylään kun itse olemme jossain kahdestaan kuten nyt vuoden vaihteessa menemme kahden kylpylään. Joskus mies pyytää isäänsä kaveriksi pienee remonttihommaan ja jos joskus talo rakennetaan niin kyllä sinne sukua molempia isiä pyydettäisiin. Mitään palkkaa ei makseta puolin eikä toisin. Rahasta ei meillä auteta toisia vaan ihan omasta tahdosta. Usein lainaamme rahaa molempien vanhemmille ja takasin maksavat kun pystyvät.
Meidän vanhemmat on todella onnellisia kun saavat olla lapsemme joskus ihan kokonaan, ilman meidän läsnä oloa, ilman meidän sääntöjä ja komennuksia, tehdä niitä asioita kun isovanhempien ja lasten välillä tehdään.
Vien meidän ison päiväpeiton anopille pestäväksi kun kotona se ei onnistu.
Ei meillä lasketa kuka mitäkin tekee ja aina voi sanoa ei käy tai ei ehdi. Ei tartte ajatella, että olen vaivaksi kun apua pyydän ja saan.

Joskus ajattelin, että voisin tosiaan ottaa mummun meille tekemään sovittuja asioita ja maksaisin siitä, mutta vielä ei ole tarvinnut kun miehen kanssa ollaan ehditty vaivatta pitämään koti kunnossa.

 

[Mummukka]

Voi, voi. Tokihan sitä lasten perheitä autetaan missä pystytään.
Hoidetaan lapsia ja autellaan remontissa.
Joskus annetaan rahaakin isompiin ostoksiin. Tai annetaan vanha auto ilmaiseksi kakkosautoksi.

Siivousta ei sentään ole tehty puolin eikä toisin.
Jos nuoret joskus rakentavat oman talon niin rakennushommissa ollaan täysillä mukana. Onhan sitä itsekin saatu ystävänapua monet kerrat muutoissa ja remonteissa.

 

[Stracciatella]

Me taidetaan olla sitten huonoa sakkia, kun asumme mieheni, minä ja lapseni anopin kanssa samassa taloudessa, käytämme samoja kattiloita ja pyykkikonetta, passaamme toisiamme kaikin puolin ja anoppi kaitsee lastamme joka päivä ilman rahallista apua, ei huoli vaikka maksaisinkin, sanoi että omaksi ilokseen hoitaa, ja on onnellinen että on jotain tekemistä kun miehensäkin on mennyt taivaaseen ja kuntoa riittää vaikka ikää onkin jo melkein 67 vuotta.

Niin ja lisään äitini kanssa meillä ei ole mitään tekemistä ollut koskaan, vaikka asummekin melko lähellä, isäpuolellani on kaitsettavana omat lapset ja sisaruksista vanhin veli on armeijassa eikä kiinnosta enona olo.

Omasta mielestäni tämä ei ole kauheaa, jos appivanhemmat haluavat tavata lapsenlapsiaan hoitaa saati auttaa nuorisoa.. Mutta meitä on monenlaisia ja joka lähtöön

 

[TuiKKu]

minun vanhemmat sekä anoppi ja appi loukkaantuisivat jos tarjoaisin rahaa korvaukseksi jostakin avusta.he ovat kuitenkin isovanhempia.
en pyydä usein apua mutta aina ovat auttaneet kun on tarvis kaikessa mahdollisessa. samoin jotkut ystävistäni jos ovat olleet lapsenvahteina eivät missään tapauksessa ota vastaan rahaa koska tekevät sen ystävyyden, eivät rahan vuoksi.
=)

 

[nanna]

Kateellisena luen näitä.
toinen mummu ei ole pikkuisestamme kiinnostunut pätkääkään ja asuukin satojen kilometrien päässä.
Mummi ja vaari...asuvat 100 km päässä, nähdään pari kertaa kuussa. ovat aika tumpeloita lapsen kanssa. Koskaan eivät pyydä yökylään...huokaus.
Satunnaisesti hoitavat lasta kun minä olen kaupungilla..siis tunnin, pari.

:headwall: :headwall: :headwall: SIINÄ TUNNELMAT

 

[Pirpana]

tätä aihetta sivuaa keskustelu palstalla isovanhemmat, yökyläilyt. mielipiteitä tuntuu riittävän

 

[n20]

No meillä on lapsi hoidossa kerran kuukaudessa jos silloinkaan ja ihan mielellään hoitavat. Toisinaan jos tarvii useimmin niin sitte on useimmin. mummut ja vaarit eivat käy meillä tekemässä kotitöitä, paitsi äitini nyt jelppaa mut ihan omasta tahdostaan, eli en pyydä. Tokikin olen myös itse auttanut vanhempia että eiköhän se ihan molemminpuolista ole...