Isovanhemmat ja uusperhe

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Snoopy
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Snoopy

Aktiivinen jäsen
07.01.2005
5 328
-1
36
Pitääkö isovanhempien mielestänne huomioida kaikkia uusperheen lapsia samalla tavalla? Jos siis hankkii biologisille lapsenlapsilleen jotain, niin hankitaan sisarpuolillekin.

Jos ei, niin miksei? Entä jos jonkun lapsen "oikeat" isovanhemmat eivät huomioi lastenlastaan ollenkaan ja toisen isovanhemmat vastaavasti ovat hyvinkin anteliaita? Eikös tässä voi tulla iso epätasa-arvo sisarpuolien välille?
 
"kohtele toisia kuten haluat itseäsi kohdeltavan". "tee toisille miten haluat sinulle tehtävän". vai miten se käsky menee.

en voi olla varma, että itse isovanhempana voisin rakastaa vierasta lasta kuten omaa verta ja lihaa. enhän rakasta naapurinkaan lasta kute omaani. joten en voisi tuollaisat koskaan odottaa keneltäkään toiseltakaan.
 
[QUOTE="mama";24749043]Ei kuulu huomioida mutta onhan se tietysti mukava jos huomioivat. Ei tähän ole yhtä oikeaa vastausta olemassa.[/QUOTE]

No ei ole ei. Kunhan kyselen mielipiteitä.
 
[QUOTE="hupsista";24749034]
en voi olla varma, että itse isovanhempana voisin rakastaa vierasta lasta kuten omaa verta ja lihaa. enhän rakasta naapurinkaan lasta kute omaani. joten en voisi tuollaisat koskaan odottaa keneltäkään toiseltakaan.[/QUOTE]

Ei kyse ole pelkästä rakastamisesta, vaan siitä ymmärtävätkö isovanhemmat olla sensitiivisiä ja huomioida myös "lapsenlapsipuolet" jos tietävät että nämä eivät saa esim. synttäri- tai joululahjoja omilta isovanhemmiltaan. Ihan normaalia toisten huomioonottamista hankkia kaikille jotain, olivat he sitten omaa lihaa ja verta tai eivät.

Eikä aina ole kyse edes ostamisesta. Jos aiemman suhteen lapsilla ei vaikka ole sellaisia isovanhempia, jotka osallistuisivat johonkin isovanhempien päivään päiväkodilla, niin mummu- ja vaaripuoli voisivat hyvin osallistua. Minä en ainakaan kehtaisi olla niin törkeä että menisin vain sen oman lapsenlapsen tilaisuuteen, kun samaa perhettä kuitenkin lapset ovat.
 
Viimeksi muokattu:
Tähän on vähän vaikeata vastata, kun se vähän riippuu siitä perhekuviosta. Mutta omalta osaltani voin vastata.

Jos anoppi hankkisi kahdelle nuorimmalle lapselleni jotakin, mutta ei vanhimmalleni, koska tämä lapsi ei ole biologisesti hänen lapsenlapsensa, kokisin hänen kohtelevan lapsiani epätasaarvoisesti, enkä moista misään nimessä hyväksyisi. Ei tämä tietenkään yhdestä sukkapaketista ole kiinni, vaan siis mikäli hänellä olisi siis ajatusmallina sellainen, että "kun ei se lapsi ole minun lapsenlapseni"...tällöin meillä menisi sukset pahasti ristiin.

Onhan se toki totta, ettei lapseni ole hänelle biologisesti mitään sukua, mutta kyllä aikuisen ihmisen pitää osata ottaa lapset huomioon tasavertaisina. Tunteilleen ihminen ei mitään voi, muta teoilleen voi. Mikäli ne biologiset lapsenlapset olisivat jollakin tasolla tärkeämpiä, niin sitten olisivat...mutta pitääkö sitä tosiaan niin radikaalisti tuoda esiin ja lasta nimenomaan oikein muistuttaa siitä, ettei lapsi kuulu "meihin".

Mahdollisesti ajattelisin toisella tapaa, jos perhekuviomme olisi toisenlainen. Mikäli esikoisella olisi biologinen isä ja tämän vanhemmat kiinteästi elämässään, saattaisin ajatella toisella tapaa. Ehkä siinä kohtaa suvaitsisin lasten "erittelyä" hieman enemmän, koska esikoinen tosiaan saattaisi saada "omalta suvultaan" paljon sellaista, mistä kaksi nuorinta jäisi kokonaan paitsi.

Vastaan siis, että riippuu tilanteesta. Omassa elämässäni lasten erittely ei tulisi kuuloonkaan.
 
Miten voisi vaatia isovanhempia kohtelemaan edes biologisia lapsenlapsiaan tasapuolisesti? Minusta se on enemmin jokaisen oma häpeä kuinka muita läheisiä kohtelee. Ihmissuhteet kehittyy sitten vuorovaikutuksesta ja siitä kuinka koen toisen minua kohtelevan eli varmasti aivan luonnollista että isovanhempaan oli hän biologinen tai ei ei ole läheiset jos koet että et itse ole heille tärkeä. Velvollisuuksia pitää jotakin läheisenä ei minusta välttämättä ole kuin vanhemmilla/huoltajalla alaikäiseen lapseen, isovanhemmilta tai muilta sitä voi ehkä odottaa mutta ei vaatia.
 
Eivät isovanhemmat ole mitään automaatteja eikä heidän tarvitse puuttua aikuisten lastensa itsenäiseen elämään mitenkään. Autatko sinä lapsesi isovanhempia tasapuolisesti kaikkia? Vietkö teatteriin ja lähdet seuraksi? Siivoatko isovanhemmillesi? Käytkö ostoksilla heidän kanssaan? Autatko isovanhempia tarpeeksi?
 
No, jos joku mun lapsista tulisi uusperheen vanhemmaksi, niin kyllä mä pitäisin kaikkia lapsia samalla tavalla lapsenlapsina. Jos miettii, että pitäis olla biologisesti sukua, niin eihän silloin pitäis adoptoituakaan lasta lapsenlapsenaan?
Ei lapsia pidä sen mukaan erotella kuka ne on alulle laittanut.
 
Ei tarvi huomioida. Esim. meillä etälapsi on muutenkin erikoisasemassa, lellitään paljon enemmän. Hän viettää jo kahdet synttärit ja kahdet joulut. Eikö se riitä? Pitäisi vielä saada triplamäärä lahjoja? Eihän etälapsen äidin vanhemmatkaan osta lapsen sisarpuolelle lahjoja!
 
meillä lapsen bio mumma muistaa tosi harvoin lapsenlastaan.
Nimipäiviksi tule postikortti ja synttäriksi luvataan tulla mutta lupaukseksi jää :(
Kertoo että tulee myöhässä ainoan lapsenlapsen päiville kunhan kerkeää mutta silti lapsen ohittaa kummin kaiman sukulaisen tuttavan nimipäivät tärkeydellään :(
Ja kun vielä onneton menee sen lapsenlapselleenkin tunnustamaan että tulen sinun päivillesi kunhan saan rahaa kun nyt on ensin näitä muitakin juhlia :(
Sitten havoin kun bio mumma tulee muistaa hän lastaan juuri ja juuri värikynäpaketilla ja haluaisi jutella ja istua minun seurassani.
Nykyään en ole kotona jos mumma tulee vaan lapsi kun on jo sen verran isokin niin saa lapsi ja mumma tavata keskenään,
tosin siitäkin valittaa kun en ole kotona (ketähän hän oikein haluaa tavata?)
Sitten toiset lapseni joiden isän kanssa elän,
heidän mummi muistaa meillä kaikkia lapsia,
oli joulu synttäri tai nimipäivä niin aina saa tämä edellisestäkin liitosta olea lapsi jotain pientä muistamista (kirja,rahaa,lahjakorttia ym.)
Etenkin lapseni synttäri ja nimipäivinä tunnen myötähäpeää kuinka lapsen oikea bio mumma tokaisee tulen sitten myöhemmin kun kerkeän ja ei sitten voi merkkipäivänä muistaa.
Korneinta tosiaan se että uusi anoppini muistaa minun lastani jopa nimipäivinä kun bio mummalta tulee korkeintaan postikortti.
 
[QUOTE="hupsista";24749056]kyllä normaaliälyinen lapsi ymmärtää että isovanhemmat eivät ole hänen. Toisille voi sattua lahjovat kummit, toisille ei jne.

vain vanhemmilla on velvollisuus tasapuolisuuteen.[/QUOTE]
Ainakin mun lapseni ovat ymmärtäneet. Eri isät, joten sen mukaan eri isovanhemmatkin. Ja totta, kummitkin ovat molemmilla eri.
 
Mun veljelläni on uusperhe, ja omat vanhempani muistavat kyllä tämän "uuden" vaimon lapsia, mutta ei saman arvoisesti kuin omia lapsenlapsiaan.
Äitini sanoi, että ensin oli 5 lastenlasta, sitten yhtäkkiä niitä on 8, ei siinä paljon pienestä eläkkeestä ostella.
 
Mä oon samaa mieltä kuin useimmat täällä kirjoittaneet, eli mitään kirjoitettua pakkoa ei tietenkään ole ei-biologisia lapsenlapsiaan muistaa, mutta onhan se nyt aika epäsoveliasta täysin jättää huomioitta.

No mutta jos isovanhemmat sponsoroi oman lapsenlapsiensa harrastuksia. Pitääkö silloin antaa omastaan myös näille ei-biologisille?

Onko eroa sillä onko kyseessä lähivanhemman uuden puolison vanhemmat tai etävanhemman uuden puolison vanhemmat?
 
Pitääkö isovanhempien mielestänne huomioida kaikkia uusperheen lapsia samalla tavalla? Jos siis hankkii biologisille lapsenlapsilleen jotain, niin hankitaan sisarpuolillekin.

No ei kai niille biologisille lapsenlapsillekaan tarvitse hankkia samaa????? Tai aina huomioida. Joku voi tarvita nyt jotakin, mitä muut ei tarvitse. Esim meillä rahat niin vähissä, että polkupyörän ovat isovanhemmat aina hankkineet esikoiselle (pienemmät sitten perivät isosiskon vanhan). Ja minusta tämä on ollut hyvä systeemi. Pienemmät saavat sitten joskus jotain pienempää.

Mutta minusta isovanhempien EI tarvitse hankkia kaikille lapsenlapsille samanarvoista tavaraa oli sitten biologisia tai uusperheen lapsenlapset kyseessä.
 
Jos itse olisin mummo, huomiosin lastenlasteni sisko- ja velipuolia tasapuolisesti jos tapaisin heitä suunnilleen saman verran kuin lapsenlapsiani ja jos heillä ei olisi isovanhempia, jotka huomioisivat yhtään. Jos kaikkien lasten isovanhemmat vievät joskus retkille, antavat lahjoja jne. lapset varmaan ymmärtävät, että molemmat tekevät niitä juttuja joskus "omien" isovanhempiensa kanssa. Toki niitä ei-ihan-omiakin voisi huomioida, mutta joskus varmaan haluaisi olla ihan vain niiden omiensa kanssa. Jos taas toisilla ei olisi yhtään mummoa tai ukkia joka muistaisi, omisin heidätkin lapsenlapsikseni. Olisi kurjaa, jos vai osa perheen lapsista saisi nauttia isovanhemmista.
 
eihän se sellanen ole mitenkään mahdollista eikä edes kohtuullista. mullaki 3 miehen kaa 5 lasta ja miekkosella 4 naisen kaa 4 lasta. 1 yhteinen siis. ku ei tässä ruletissa aina itekkän pysy matkassa niin kuin vois ajatella että noi kaikki mummut ja ukit pysys laskuissaan?? tää nykymeno on tällasta.
 
No mutta jos isovanhemmat sponsoroi oman lapsenlapsiensa harrastuksia. Pitääkö silloin antaa omastaan myös näille ei-biologisille?

Onko eroa sillä onko kyseessä lähivanhemman uuden puolison vanhemmat tai etävanhemman uuden puolison vanhemmat?

Minusta isovanhemmalla on lupa tukea harrastusta joka on hänen mieleisensä vaikka sitä harrastaisi vai yksi lastenlapsista. Kertoohan sekin tietysi ihmisestä jotakin, mutta eikai kenenkään ole pakko tukea harrastusta johon ei rahojaan halua tuhlata. Vanhemmat tai lapsi hankkii rahat sitten harrastukseen jostakin muualta jos kokevat harrastuksen tärkeäksi. Ja aivan varmasti joskus on väliä kumman tai kenen vanhemmista biologisista vai ei-biologisista isovanhemmista on kysymys. Ei ehkä tasapuolista, mutta elämä nyt on sellaista että kaikki ei mene niin kuin minä tai me toivoisimme.
 
Nostan vanhan ketjun vielä..

Mutta entäs jos minun lapset, miehen lapsi ja yhteinen lapsi asuu samankaton alla kaikki, eli ollaan kaikille lähivanhempia...?? Eikö tässä samassa taloudessa oleville lapsille olisi taattava myös tasa- arvoinen kasvuympäristö? Eli jos 1 pääsee biologisten isovanhempien kanssa esim. reissuun (miehen lapsi), ja 2 ei biologista lasta jää tästä reissusta pois (minun lapset), eikä omatkaan isovanhemmat pysty viemään, niin eikö ole kohtuullista, että vien omatkin lapseni jollekin pikkureissulle siihen ajankohtaan kun miehen lapsi menee isovanhempineen?? Vai "kuuluuko" jäädä tuijottaa seiniä kun yks perheen lapsista laskettelee ja viettää lomaa...

Mun mielestä tuo on vaan niin väärin.... Siis ei se että isovanhemmat vie, vaan se jos kaikki ei saa jotain edes lähes vastaavaa sit vaikka minun kanssa.. Yhteinen lapsi meillä on niin pieni, ettei onneksi edes ymmärrä vielä tämmöisten päälle mitään...
 
En ole ajatellut asiaa. Nuo mun kaksi muuta tenavaa on otettu niin sukuun, että saavat helposti "isovanhemmiltaan" mitä ikinä vaan keksivät pyytää. Onneksi eivät pyytele ihan mitä vain. "Pappa" on hankkinut joka lukuvuosi likalle kirjat, maksaa puhelinlaskut, osti pyykinpesukoneen, pojalle taas hankki kunnon kitaran ja maksanut kaikki harrastukset sun muut. Tietenkin omalleen sitten hankki ihan mitä tahansa ja ylikin. Hemmottelee siis piloille.
 
No entäs sitten meillä?

Minulla ei ole vielä lapsenlapsia, mutta pian on. Oma kuopukseni on lukioikäinen.

Miehen lapset ovat aikuisia, ja heillä (3 kpl) on yhteensä viisi lasta. Kaksi näistä lapsista asuu itse uusperheessä. Miehen exästä ei ole mummuksi lapsenlapsilleen. Kolmella lapsella on mummi sieltä toiselta puolelta, mutta kaksi (ne jotka asuu siinä uusperheessä) ovat sellaisia, että heillä ei yksikään biologinen mummi eikä se isäpuolen äitikään heitä mummeile...

Isoisiä (mieheni lisäksi) on vain yhdellä lapsenlapsella.

Mieheni on tietysti pappa näille kaikille viidelle. Ja joutuu ratkomaan omalta kohdaltaan tasapuolisuuksia. Itse olen tahinut omien aikuistuvien ja murkkuikäisten lasten tarpeiden ja muistamisten kanssa viimeiset 10 vuotta, ja yrittänyt siinä samalla "mummeilla" noille miehen lapsenlapsille sitä mukaa kuin itsellä on jaksuja riittänyt. Aina ei ole...

Mutta tasapuolisuuteen en varmasti ole kyennyt. Missään suhteessa, vaikka kuinka olisin halunnutkin...
 
En mä tiedä pitääkö materiaalisesti huomioida samanarvoisesti mutta huomioiminen on mun mielestä tärkeää lapselle. Kyllä meidän lasten isoäiti kutoo sukat samalla sille poikansa vaimon lapselle edellisestä liitosta. Lapsen äiti pitää huolen, että hänen lapsensa tulee olla saman arvoinen miehen lasten kanssa miehen vanhemmille ja suvulle. Tosin omat vanhempansa eivät millään tavoin huomioi hänen miehensä lapsia, vain biologisesti oma lapsenlastaan. Miehen veljen vaimo kuskaa oman lapsensa hoitoon isovanhemmille samassa kun miehen veljen lapset ovat mummolassa. Toisin päin ei ole vain koskaan onnistunut. Kun miehen veljen lapsilla on syntymäpäivät, pitää lahja viedä myös hänen lapselleen, jonka syntymäpäivä on ollut puolisen vuotta aiemmin. Hänen vanhempiaan ei noilla kesteillä koskaan näy, he ovat huomioineet omansa silloin kun syntymäpäivä on ollut.

Mua ei häiritse se, että miehen vanhemmat huomioivat tuota 'uuslastenlastaan' :) vaan mun mielestä fiksut aikuiset ottavat lapsen vastaan tasa-arvoisesti (enkä tarkoita niinkään materiaa vaan ihan ystävällistä kohtelua ja huomaamista). Mua häiritsee vain tuo epätasa-arvo lasten kesken. Eikä sekään ole mun ongelmani oikeastaan ;).
 

Yhteistyössä