Isän huoltajuudesta luopuminen.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
moi.

Kuulostaa hullulta? Eikö?
Mutta mieleeni tämä tuli siksi että exä-vaimoni käytännössä määrää kaiken... Saan pitää lapsia muutaman päivän kuussa. Tietenkin enemmin jos haluan... kuhan elatusmaksuihin ei puututa... :)
No enemmin on taas mulle hankalaa koska talous ei kestä. No pää huoli tässä on exän hyvinkin vapaa kasvatus. Ylä-aste ikäinen voi olla pois koulusta ja exä kuittaa sairautena tms. Olen siksi ajatellut huoltajuudesta luopumista koska se ehkä poistaisi sen kasvatus vastuun jota nyt kannan puoliksi. En vaan uskalla kuvitella mitä kasvattamattomuudesta seuraa.

Mikään ei käytännössä muuttuisi? Saan lapset luokseni edelleen exäni tahdon mukaan. Elarit on samat. Lapset ovat edelleen minun lapsiani ja mulla on hyvät suhteet heihin. Mitä voisi muuttua huonompaan? Tarkoitus ei siis ole hylätä lapsia vaan tarkoitus on juridinen.
 
Miten huoltajuudesta luopuminen sun mielestä vaikuttaa kasvatusvastuuseen? Jos äiti mielestäsi kasvattaa lapsia väärin niin voisithan pitää heitä enemmän sun luonas saamassa 'oikeanlaista' kasvatusta. Ei voi olla rahasta kiinni ettet heitä pidä luonasi.
 
Jos pitää lasta/lapsia enemmän luonaan öitä, vaikuttaa se monesti alentavasti elareihinkin (luonapitovähennys) mutta voi olla ettei se sopisi ap:n eksälle että elarit pieninisi.
 
Helpompihan se sun exällä on jos muuttuu yksinhuoltajaksi niin ei tarvii sun lupias mihinkään.

Mä tein erossa just noin.
Lastenvalvoja oli asiasta ihan kauhuissaan ja tyrkytti yhteishuoltajuutta. Mut mä en oikeesti nähnyt siinä muuta kuin käytännön ongelmia. Lapset siinä iässä, että alkavat tarvitsemaan passia, ajokorttia yms yms, niin papereitten kierrättäminen meikäläisen kautta on vain turha viive. Ja jos mulla on huikka päällä, niin mua ei pariin viikkoon tavoita edes poliisikoira.
Ja kun tiedän, että ex- rouvakulta mielummin leikkaa kätensä poikki kuin tekee lasten kannalta huonon päätöksen niin huoltajuudestani ei olisi suurtakaan riemua, mutta joissain asioissa haittaa.

Eipä tuo isyyteeni vaikuta. Jos lapset tahtovat tavata niin he tapaavat. Jos eivät niin eivät. Ei sillä ole mitään tekemistä huoltajuuden kanssa.
 
itsellä tulenpalava tarve luopua huoltajuudesta. ei siksi ettenkö rakastaisi lastani, vaan juuri rakkaus lapseeni ja hänen äitinsä hyvin vointi ovat elämäni tärkeimmät asiat.!. Itse tulen tasapainoisesta ja rakastavasta perheestä. Kävi sitten kuitenkin nuorempana niin että hukkasin suuren osan elämäänihuumeiden huuruisessa maailmassa. puolisolla taas moista taustaa ei ole. nyt sitten ajoin (H-ratin) ja kun lapsi oli kyydissä, niin päättivät viranomaiset tehdä kiireellisen hätäsijoitus päätöksen. minulle ei annettu mahdollisuutta soittaa puolisolle, ja virkavalta puolestaan soitti, mutta vasta kun hätä sijoitus päätös oli tehty.. on torstaiilta ja tapahtumasta on kaksi päivää. puolisonkanssa kävimme kuuntelemassa viranomaisten päätöksen perusteita, ja tuolloin tajusin että ei asiat olisi niin mutkalla kuiin nyt ovat ellei taustassani olisi merkkejä huumeista ja rikoksista.. EN SIIS NÄE MUUTA ASIAA NOPEUTTAVAA RATKAISUA KUIN HUOLTAJUUDESTA LUOPUMINEN?!? asunnosta olen jo sanonut itseni irti, mutta tuotakaan toimenpidettä ei tapaamisessa katsottu hyväksi jotenka pojan hätäsijoitus jatkuu. myös puolison ja hänen ex miehensä lapset määrättiin isälleen kunnes tilanne on selvä. nyt jos koskaan olisi hyvät neuvot tarpeen.!!!-
 

Yhteistyössä