Insuliinipumpun käyttäjiä. Onko vaikea päästä alkuun sen kanssa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Meillä on nyt pumpunhankinta mielessä. Käyttöohjeita selaisin ja totesin, että voi taivas mitä ydinfysiikkaa. Siis onhan työ kynäilykin hankalaa ja vaatii aika paljon. Mutta siirtyminen pumppuun? Onko se vaikeaa, kannattaako se jne...

Kyseessä lapsidiabeetikko.
 
Olen päiväkodissa töissä ja diabeetikko lapsia aijemmin hoitanut vain kynällä. Viimeisen vuoden aikana kaksi lasta on siirtynyt pumppuun ja omasta mielestä verensokeri on helpompi pitää tasaisena noilla pumpuilla. Kanyynlin olen vain tarpeen tullen poistanut joten laitosta ei ole kokemusta, mutta poistaminen ainakin helppoa. Pumput "puhuvat" suomea, joten ohjekirjan ja pumpun ohjeiden mukaan säädöt ovat onnistuneet eivätkä ole ylivoimaisen hankalia.
 
Helppoa se on kun pääsee alkuun, näin oon ymmärtänyt (mä oon vaan täti jolla ko lapsi on hoidossa välillä useinkin), mutta se pumppu annostelee kokoajan insuliinia, sitten syömisen jälkeen laitettan lisää kun on ensin syönyt tää on mun mielestä kätevää vrt entiseen ensin inska ja sitten syöt sen mukaan nyt syö mitä syö ja sit inska sen mukaan.
Tässä on vielä se toinen anturi joka mittaa sokeria kokoajan, eli jos lapsi alkaa "sekoilla" näkee suoraan missä arvoissa mennään ja hälyyttää kyllä myös rajoilla.

Hänen äidiltään oon ymmärtänyt että oli helppoa siirtyminen ja se on vapauttanut myös ihan umpi säännöllisestä rytmistä.
 
Se varmaan riippuu henkilöstä...

Meillä lapsella ollut pumppu kesäkuusta asti ja meillä alkuun päästiin tosi helposti, insuliinimäärät sattui heti kohdilleen, ma-ke oltiin sairaalassa silloin kun pumppu otettiin käyttöön, normaalisti menee kuulemma 5-7 päivää.

Kuivaharjoiteltiin pumpulla kolmisen viikkoa ennen osastolle menoa niin pumpun käyttö oli jo valmiiksi tuttua niin ei siihen mennyt enää aikaa.

Suosittelen lämpimästi pumppua :)
 
[QUOTE="niin";28332083]Se varmaan riippuu henkilöstä...

Meillä lapsella ollut pumppu kesäkuusta asti ja meillä alkuun päästiin tosi helposti, insuliinimäärät sattui heti kohdilleen, ma-ke oltiin sairaalassa silloin kun pumppu otettiin käyttöön, normaalisti menee kuulemma 5-7 päivää.

Kuivaharjoiteltiin pumpulla kolmisen viikkoa ennen osastolle menoa niin pumpun käyttö oli jo valmiiksi tuttua niin ei siihen mennyt enää aikaa.

Suosittelen lämpimästi pumppua :)[/QUOTE]

Ja juu, pelkästään ohjeita lukemalla pumppu vaikuttaa tosi hankaleelle mutta sitten kun on se pumppu kädessä ja hetken sitä napsuttelee niin se on yksinkertainen käyttää.

Sensoripumppu ois ollut meillä toiveena mutta täällä niitä saa vain alle 3 vuotiaat niin "jouduttiin tyytymään" accu chekin pumppuun mutta ei kyllä enää harmita yhtään. Kätevää kun on pumpussa on kaukosäädin niin ei tarvi edes paidan altapumppua etsiä vaan saa insuliinin huomaamattomasti annosteltua esi. ravintolassa.
 
Meillä on pumppu nyt kotona. Accu chekin pumppu. Räpläsin sitä tossa ja mietin, että miten sitä oppii säätämään, miten toimimaan jne... Miten sitä kannetaan, miten suihkut, saunat, uinnit...

Meillä on erittäin vilkas, erittäin liikkuva, erittäin vahvatahtoinen lapsi, joka vihaa koko pumppua jo nyt. Ei halua sitä, mutta sokeritasapaino on huono. Aamusokerit on korkeat, pitkävaikutteista ei voi lisätä, koska se on sitten alkuyöksi liikaa.

Vituttaa koko tauti. Itkisin, jos jaksaisin. En vaan jaksa. Pitäis ensin saada lapsi suostuvaiseksi, sitten opetella taas uusi iso asia jne.

Mikä on muuten sensoripumppu?
 
[QUOTE="vieras";28332201]Meillä on pumppu nyt kotona. Accu chekin pumppu. Räpläsin sitä tossa ja mietin, että miten sitä oppii säätämään, miten toimimaan jne... Miten sitä kannetaan, miten suihkut, saunat, uinnit...

Meillä on erittäin vilkas, erittäin liikkuva, erittäin vahvatahtoinen lapsi, joka vihaa koko pumppua jo nyt. Ei halua sitä, mutta sokeritasapaino on huono. Aamusokerit on korkeat, pitkävaikutteista ei voi lisätä, koska se on sitten alkuyöksi liikaa.

Vituttaa koko tauti. Itkisin, jos jaksaisin. En vaan jaksa. Pitäis ensin saada lapsi suostuvaiseksi, sitten opetella taas uusi iso asia jne.

Mikä on muuten sensoripumppu?[/QUOTE]

Sensoripumpussa on mukana erillinen sensori joka mittaa kudosnesteestä sokeria ja "keskustelee" siitä sitten pumpun kanssa. Jos vs laskee liian alas niin pumppu katkaisee automaattisesti insuliinin 2 tunniksi, ja hälyttää myös liian korkeista sokereista.

Pumpusta saa olla irti n. 2 tuntia, eli saunominen ja uiminen onnistuu, koti saunassa kanyylia ei tarvi kummemmin suojata mutta uimahalliin/uimarannalle kanyylin päälle vedetään "teippi" vai mitähän tuo kalvo onkaan nimeltään.

Aluksi pumppu vähän huolestutti minuakin mutta meillä kävi accu chekiltä edustaja kotona pitämässä alkuinfon ja ja myös osastolla oli parina päivänä meitä neuvomassa, äkkiä siihen oppii.

Meidän pojalla pitkäsokeri oli ennen pumppua 10, pumpulla laskenut 7, eli hoitotasapaino parani huomattavasti.

Meillä myös kovasti ensin oli pumppua vastaan, ja toisinaan myös vielä, varsinkin kanyylin vaihtopäivinä kiukkuaa, mutta hyvin on mennyt.

Ja pumpulle on paljon erilaisia koteloita, meillä tykkää pitää vyötäröllä vyössä mutta itse voi ostaa aluspaidan tai bokserit missä on tasku pumpulle. Ja hyvin pysyy kovassakin menossa, jääkiekkoonkaan ei opoika irroita pumppua mutta ei haittaa menoa yhtään.
 
Kiitos. Yritetään vielä puhua. Meillä pitkäsokeri on nyt 9. jotain. Ei saada alas. Ei millään. Se saatana ei vaan laske. Eikä poika huolehti, välitä, laske tai pistä, ellei pakota ja vahdi. KAIKKI pitää vaatia ja valvoa.

Tämä on välillä aivan älyttömän raskasta. Polilla tuntuu, että olen maailman paskin, enkä vaadi mitään lapselta. Vaadin ihan koko ajan. Ei vaikuta. En voi fillaroida töistä koululle tai kotiin ja pyytämään mittausta/pistoa/hiilarilaskua. En vaan voi. Pitäs luottaa, mutta luottamusta ei käytännössä ole.

Ei pumppu ratkaise tuota ongelmaa, mutta jos se sen piston verran helpottais. Jäis pitkäinska pois ja pistäminen ois nopeaa, kivutonta, helppoa ja huomaamatonta.

Kiitos ja anteeksi.
 
Sukulaisella ruattin puolella on sensoripumppu joka kestää vettä myös eli kun ovat vesipuistossa/uimassa/rannalla niin pumppu voi olla kokoajan paikallaan. Meillä kun on se max 2 h pois niin lasta noissa tilanteissa suututtaa tietty kun pitää tulla pois vedestä joksikin aikaa.
Suomessa ei kuulema tuota saa, sanoivat meille.
 
[QUOTE="vieras";28332359]Kiitos. Yritetään vielä puhua. Meillä pitkäsokeri on nyt 9. jotain. Ei saada alas. Ei millään. Se saatana ei vaan laske. Eikä poika huolehti, välitä, laske tai pistä, ellei pakota ja vahdi. KAIKKI pitää vaatia ja valvoa.

Tämä on välillä aivan älyttömän raskasta. Polilla tuntuu, että olen maailman paskin, enkä vaadi mitään lapselta. Vaadin ihan koko ajan. Ei vaikuta. En voi fillaroida töistä koululle tai kotiin ja pyytämään mittausta/pistoa/hiilarilaskua. En vaan voi. Pitäs luottaa, mutta luottamusta ei käytännössä ole.

Ei pumppu ratkaise tuota ongelmaa, mutta jos se sen piston verran helpottais. Jäis pitkäinska pois ja pistäminen ois nopeaa, kivutonta, helppoa ja huomaamatonta.

Kiitos ja anteeksi.[/QUOTE]

Voi kuule, tiedän tasan miltä sinusta tuntuu! Meillä on taisteltu ja tullaan varmasti taistelemaan vielä monta, monta kertaa samoista asiosta, mutta on kyllä elämä helpottanut pumpun myötä kun vs pysyy tasaisempana niin lapsen mielikin pysyy tasaisempana.
Minä voin myöntää lahjoneeni lapsen ottamaan pumpun, ei varmaan monenkaan mielestä fiksua :)

Saanko kysyä mikä pitkävaikutteinen insuliini teillä on nyt käytössä?
 
[QUOTE="niin";28332405]Voi kuule, tiedän tasan miltä sinusta tuntuu! Meillä on taisteltu ja tullaan varmasti taistelemaan vielä monta, monta kertaa samoista asiosta, mutta on kyllä elämä helpottanut pumpun myötä kun vs pysyy tasaisempana niin lapsen mielikin pysyy tasaisempana.
Minä voin myöntää lahjoneeni lapsen ottamaan pumpun, ei varmaan monenkaan mielestä fiksua :)

Saanko kysyä mikä pitkävaikutteinen insuliini teillä on nyt käytössä?[/QUOTE]

Levemir on käytössä. On ollut aina. Sen vaihtamisesta ei ole ollut puhetta, mutta pumppua on markkinoitu monesti. Joka kerta se päättyy siihen, että lapsi raivoaa. Lääkäri siis ehdottaa nätisti ja lapsi kilahtaa täysin.

Kiitos myötätunnosta. Tän asian kans on aika yksin. Ei apuja, ei tukea, ei mitään. Ainoa tietenki tuo poli ja sen tarjoama tuki.
 
[QUOTE="vieras";28332483]Levemir on käytössä. On ollut aina. Sen vaihtamisesta ei ole ollut puhetta, mutta pumppua on markkinoitu monesti. Joka kerta se päättyy siihen, että lapsi raivoaa. Lääkäri siis ehdottaa nätisti ja lapsi kilahtaa täysin.

Kiitos myötätunnosta. Tän asian kans on aika yksin. Ei apuja, ei tukea, ei mitään. Ainoa tietenki tuo poli ja sen tarjoama tuki.[/QUOTE]

Levemir on hyvä pitkävaikuitteinen kun vaikuttaa tasaisesti, toisin kuin esim. protaphane.

Vertaistuki on kyllä ihan ehdotonta, oletko diabetesyhdistyksen jäsen tai oletko kysynyt polilta onko paikkakunnallanne vapaaehtoisia jonka kanssa voisit asioista jutella? Me on annettu meidän yhteystiedot polille että saa antaa perheille jotka kaipaa vertaistukea. Minulla on onneksi pojan sairastumisesta asti ollut vertaistukea, ihminen jolle voin tarvittaessa soittaa vaikka yöllä.
 
[QUOTE="niin";28332597]Levemir on hyvä pitkävaikuitteinen kun vaikuttaa tasaisesti, toisin kuin esim. protaphane.

Vertaistuki on kyllä ihan ehdotonta, oletko diabetesyhdistyksen jäsen tai oletko kysynyt polilta onko paikkakunnallanne vapaaehtoisia jonka kanssa voisit asioista jutella? Me on annettu meidän yhteystiedot polille että saa antaa perheille jotka kaipaa vertaistukea. Minulla on onneksi pojan sairastumisesta asti ollut vertaistukea, ihminen jolle voin tarvittaessa soittaa vaikka yöllä.[/QUOTE]

Meillä ei ole yhtään tuttua, jolla ois kokemusta tai tietämystä asiasta. Mummolat jopa jotenkin pelkää lasta, jolla on nän hankala sairaus. Eivät kommentoi koskaan mitään tai kysy kuulumisia. Asiaa ei ole, kun siitä ei puhuta.

Koulussa lapsi on ainoa diabeetikko. En jaksa edes mitään vertaistukea nyt. En jaksa selittää tai itkeä kellekään ongelmaa. En halua lässyttää piirissä ongelmasta. Olen väsynyt tähän.

Jos me saatais edes sokerit paremmalle tolalle, se helpottais paljon. Miksi juuri tuo jästipäisin puupää sairastui? Tuo, jolle se on kaikkein vaikeita. Jolle kaikki on vaikeaa. En toki toivo sitä kellekään...
 
[QUOTE="vieras";28332669]Meillä ei ole yhtään tuttua, jolla ois kokemusta tai tietämystä asiasta. Mummolat jopa jotenkin pelkää lasta, jolla on nän hankala sairaus. Eivät kommentoi koskaan mitään tai kysy kuulumisia. Asiaa ei ole, kun siitä ei puhuta.

Koulussa lapsi on ainoa diabeetikko. En jaksa edes mitään vertaistukea nyt. En jaksa selittää tai itkeä kellekään ongelmaa. En halua lässyttää piirissä ongelmasta. Olen väsynyt tähän.

Jos me saatais edes sokerit paremmalle tolalle, se helpottais paljon. Miksi juuri tuo jästipäisin puupää sairastui? Tuo, jolle se on kaikkein vaikeita. Jolle kaikki on vaikeaa. En toki toivo sitä kellekään...[/QUOTE]

Ei vertaistuen tarvitse tapahtua "piirissä" mutta diabetesyhdistyksen kautta tutustuu ihmisiin joilla on sama tilanne/kokemusta.

Toivottavasti tilanne helpottaa ja saatte sokerin paremmaksi.
 
[QUOTE="niin";28332704]Ei vertaistuen tarvitse tapahtua "piirissä" mutta diabetesyhdistyksen kautta tutustuu ihmisiin joilla on sama tilanne/kokemusta.

Toivottavasti tilanne helpottaa ja saatte sokerin paremmaksi.[/QUOTE]

Kiitos sulle. Toivottavasti.
 
[QUOTE="vieras";28332669]Meillä ei ole yhtään tuttua, jolla ois kokemusta tai tietämystä asiasta. Mummolat jopa jotenkin pelkää lasta, jolla on nän hankala sairaus. Eivät kommentoi koskaan mitään tai kysy kuulumisia. Asiaa ei ole, kun siitä ei puhuta.

Koulussa lapsi on ainoa diabeetikko. En jaksa edes mitään vertaistukea nyt. En jaksa selittää tai itkeä kellekään ongelmaa. En halua lässyttää piirissä ongelmasta. Olen väsynyt tähän.

Jos me saatais edes sokerit paremmalle tolalle, se helpottais paljon. Miksi juuri tuo jästipäisin puupää sairastui? Tuo, jolle se on kaikkein vaikeita. Jolle kaikki on vaikeaa. En toki toivo sitä kellekään...[/QUOTE]

Olen ohis eikä meillä ole diabeetikkoa, mutta meidän yhdellä lapsella on eri sairaus ja mä NIIIIN ymmärrän sua. Sairaus ohitetaan, kun siitä ei puhuta. Mummolat hyssyttää asian niin, että en enää edes jaksa käsitellä sitä heidän kanssaan.
 
[QUOTE="Niia";28333007]Olen ohis eikä meillä ole diabeetikkoa, mutta meidän yhdellä lapsella on eri sairaus ja mä NIIIIN ymmärrän sua. Sairaus ohitetaan, kun siitä ei puhuta. Mummolat hyssyttää asian niin, että en enää edes jaksa käsitellä sitä heidän kanssaan.[/QUOTE]

Kiitos. Olet ihana. Jaksamista teillekin.
 
[QUOTE="vieras";28333241]Meillä tarjottiin vain tuota Accun pumppua. Voiko tuon Animasin pumpun kans käydä suihkussa? Luulen tai pelkään, että me ei tuota saada tai edes sensorimallia...

Kiitos sinullekin. :hug:[/QUOTE]

Animaksen pumppu on täysin vedenkestävä mutta saunaan sen kanssa ei saa mennä.
Minullekin tarjottiin Accun pumppua mutta Animas oli selkeästi parempi.
Suomessa Animaksen pumppua markkinoi Pharmanova. Tuolta saat lisää tietoa ->
Pharmanova Oy - Animas-insuliinipumput
 
Animaksen pumppu on täysin vedenkestävä mutta saunaan sen kanssa ei saa mennä.
Minullekin tarjottiin Accun pumppua mutta Animas oli selkeästi parempi.
Suomessa Animaksen pumppua markkinoi Pharmanova. Tuolta saat lisää tietoa ->
Pharmanova Oy - Animas-insuliinipumput

Ok. Kiitos taas. Pitänee pyytää tuota, JOS tuo jästipää suostuu edes koko pumpulle. Tänäänkin se on koko päivän protestoinut koko asiaa. Ja sokeri oli alimmillaan 13. En saanut sitä alas millään tavalla. Pikainsuliini ei vaan nyt jostain syystä vaikuttanut. Tais mennä pitkävaikutteinen väärään paikkaan tms.

No, huomenna taas uusin silmin.

On tämä vaikeaa välillä.
 
Meillä pojalla on Animaksen pumppu kulkenut mukana jo viisi vuotta. Animas on erittäin helppo käyttöinen ja tosiaan vesitiivis/roiske suojattu. Me siirryimme pumppuhoitoon kun lapsi rupesi vastustamaan piikitystä eikä yhtäkään piikkiä saanut tappelematta pistettyä. Pumppuun siirtyminen tapahtui helposti ja lapsi sai valita mieleisen värisen pumpun itselleen. Pumpun avulla pitkäsokeri on saatu pysyttelemään välillä 6,7-7,3 eikä hypoja ole juurikaan ollut.
 
Alkuperäinen kirjoittaja D-äiti;28333405:
Meillä pojalla on Animaksen pumppu kulkenut mukana jo viisi vuotta. Animas on erittäin helppo käyttöinen ja tosiaan vesitiivis/roiske suojattu. Me siirryimme pumppuhoitoon kun lapsi rupesi vastustamaan piikitystä eikä yhtäkään piikkiä saanut tappelematta pistettyä. Pumppuun siirtyminen tapahtui helposti ja lapsi sai valita mieleisen värisen pumpun itselleen. Pumpun avulla pitkäsokeri on saatu pysyttelemään välillä 6,7-7,3 eikä hypoja ole juurikaan ollut.

KIITOS. Pelastitte mun illan koko sakki. :D
 
Animaksen pumppu on täysin vedenkestävä mutta saunaan sen kanssa ei saa mennä.
Minullekin tarjottiin Accun pumppua mutta Animas oli selkeästi parempi.
Suomessa Animaksen pumppua markkinoi Pharmanova. Tuolta saat lisää tietoa ->
Pharmanova Oy - Animas-insuliinipumput

Sairaanhoitopiireillä on yleensä yksi tietty pumppu minkä saa, ei voi itse valita, paitsi tietenkin jos itse maksaa. Mutta pumppu maksaa n. 2000€, ja siihen sitten kaikki tarvikkeet päälle, niin kannattaako sellaista alkaa itse osatamaan jos jonkun tietyn merkin saa ilmaseeksi?
 
Miten on, voiko päiväkodin henkilökuntaa pyytää/vaatia vaihtamaan kanyylin, jos se vaikka menee tukkoon? Töissä siellä on lähihoitajia, päivähoitajia ja lastentarhanopettajia, opet ei d-lasta hoida, vastuu-kysymys kuulemma...
Pumpun kalibroinnistakin nousi niin hirvee haloo etten uskalla ottaa tätä kanyyli-asiaa edes puheeksi :(...
 

Yhteistyössä