Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Lapsen saaminen
Inseminaatio 2011
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="Clomiina, post: 25037449, member: 81345"]</p><p>Luin jokaisen kommentin vanhasta inseminaatioketjusta. 123 sivun läpikäymiseen meni noin viikko. Huhhuh. Jotenkin tuntuu nyt velvollisuudelta kirjoittaa itsekin jotain, mutta kun nyt löysin tämän uuden ketjun, niin kirjoitankin tänne. Aion lukea täältäkin kaikki viestit, mutta ensin omaa napaa.</p><p></p><p>Ollaan molemmat yli kolmekymppisiä ja nyt marraskuussa meillä tuli täyteen kolme epäonnen vuotta lapsettomuutta. Hoidot käynnisteltiin minun tutkimuksillani jo alkuvuodesta 2010, mutta monestakin syystä ensimmäinen oikea keskustelu lääkärin kanssa käytiin vasta kesäkuussa 2011. Periaatteessa kummassakaan ei ole vikaa: sperma on huippulaatuinen ja minullakin verikokeet ja sisuskalut kunnossa. Siirryttiin samaan aikaan pienestä aluesairaalasta isompaan sairaalaan jatkohoitoihin, ja siellä lääkäri sanoi ultratessaan, että pco-taipumusta taitaa olla. Se selittikin sitten kerralla sen, että naama on ollut teinivuosista asti kuin pizza (ainakin välillä) ja paino ei laske, vaikka olin aika kova sporttaamaan.</p><p></p><p>Vaikka bongasin ovulaation tikuilla, sain elokuussa clomit. Kaksi ekaa kiertoa annos oli 1 tbl, ja sen jälkeen 2 tbl vuorokaudessa. Toisessa kierrossa tapahtui jotain. Normikierto on minulla 27 päivää, ja se kierto venyi 40:een. Jälkikäteen ajateltuna kyseessä saattoi olla kemiallinen raskauden yritys, jota en kuitenkaan koskaan saanut näkyviin testiin. </p><p></p><p>Ultrauksen jälkeen toinen lääkäri arveli, että vaikka LH nousee, saattaa olla, ettei munasolu sittenkään irtoa. Hän tuplasi clomiannoksen kahteen ja määräsi Pregnylin. Oltiin menossa inssiin, mutta ultraus kp12 perjantaina paljasti ensimmäistä kertaa yli 20 millin follin, joten lääkäri käski pistää Pregnylin ja heilutella peittoja kotona. Mies oli hurjassa kuumeessa, mutta silti yritettiin. No eihän siitä mitään tullut. </p><p></p><p>Seuraavassa kierrossa alkoi olla mieli maassa. Entinen sporttityttö oli muuttunut sipsejä mussuttavaksi sohvaperunaksi ja paino alkoi vain nousta, vaikka pcon takia olisi pitänyt laihduttaa. Taas ultrattiin kp12 ja löytyi yksi 21-millinen ja toinen melkein 19-millinen folli oikealta. Lääkäri sanoi, että yleensä oikea munasarja tuottaa paremmat follit, mutta syytä ei tiedetä. Suurin odotuksin taas Pregnyliä massuun. Onnistuin vielä särkemään kuiva-aineampulin ja hetken aikaa vessa näytti teurastamolta, kun verentulo ei meinannut lakata.</p><p></p><p>Seuraavana aamuna ja monta kommellusta myöhemmin olimme ensimmäisessä inssissä. Meni sekin tipalle, koska oli jo perjantai. Aukiolotutkimus oli ollut todella kivulias, eikä sen tulos ollut ihan sataprosenttisen varma. Siksi pelkäsin inssiä kauheasti, mutta kaikki menikin ihan hyvin. Joku pieni mutka siellä vähän vastusti, mutta toisella katetrilla onnistui. Follit olivat kasvaneet 23 ja 21 milliin, joten kaksosmahdollisuus oli olemassa.</p><p></p><p>Inssin jälkeen olin illalla tosi kipeä. Ei tullut mieleenkään varmistella. Inssissä ovulaatio ei ollut tapahtunut. Pregnylistäkään ei ehtinyt kulua kuin 22 tuntia inssiin mennessä. Seuraavana aamuna varmisteltiin kotona, vaikka alavatsaan sattuikin melkoisesti. </p><p></p><p>Viikko myöhemmin odottelin kiinnittymisvuotoja, mutta mitään ei näkynyt. Olin ihan maassa kaikesta. Hormonihuuruissa raivosin miehelle ja tein jo eroa. Inhotti sekin, etten kehdannut enää urheilla ja läski ei kun lisääntyi. Sorruin sitten lipittämään viiniä. Otin ihan joka ilta jotain. Yleensä lasillisen, mutta usein kolme, neljä. Mielipahaa se ei ainakaan helpottanut. Ajattelin, että olen kyllästynyt alkoholiin, kun se alkoi maistua oudolle. Kaadoin lempiviiniä lasillisen lavuaariin, ja yhtä saunasiideriä join kolmena iltana. Mahassa alkoi väännellä menkkakipujen tapaan.</p><p></p><p>Lääkäri oli antanut lähetteen verikokeeseen tasan kaksi viikkoa inssin jälkeen eli kp27, pp14. Olin testannut virolaisilla halpistesteillä negan sekä kaksi päivää Pregnylin jälkeen (olisin halunnut nähdä positiivisen testin) ja päivää aikaisemmin. Siksi ajattelin jättää verikokeen väliin. Viime hetkellä labran ohi ajaessani ajattelin, että käynpä testaamassa niin onpahan ohi sitten. </p><p></p><p>Muutama tunti myöhemmin soitin polin sihteerille, joko tulos oli tullut. Olihan se. Hcg oli 72. Olin ihan äimänä. Sihteeri ei osannut sanoa mitään, mutta otti soittopyynnön lapsettomuushoitajalle. Kohta sairaalasta soitettiinkin, mutta soittaja oli meidän lääkäri. Hän ei onnitellut eikä mitään, mutta sanoi, että hormoni on koholla ja raskaus on alkanut. Kehotti ottamaan yhteyttä omaan sairaalaan. Hän kertoi, että kun hcg on yli 50, he tulkitsevat sen raskaudeksi. Inssistä oli kuitenkin vain 14 vuorokautta, eikä ovulaatiota ollut silloin vielä tapahtunut, joten hedelmöitys saattoi tapahtua vasta myöhemmin. Silloin hcg-arvo saattaisi olla ihan normaali. </p><p></p><p>Heti samantien alkoi nipistellä vatsassa ja piti aukaista housujen nappi. Pari päivää sulattelin asiaa ennen kuin kerroin miehelle. Hän oli tietenkin innoissaan. Minulla innostus oli jo ehtinyt vaihtua peloksi. Kun ensin oli odottanut raskautumista kolme vuotta, alkoikin sitten odottaa keskenmenoa. Tuntuisi niin epätodennäköiseltä, että ensimmäinen inssi toisi oikeasti tulosta. </p><p></p><p>Tulin melkein vainoharhaiseksi, kun kuulostelin olotilaani. Olin matkoilla ja pääsin testaamaan kotitestillä (Predictor) vasta maanantaina kp30, pp17. Kuukautiset olivat siis pari päivää myöhässä. Kun testiin tuli nega, olin jo valmis luovuttamaan. Keskenmeno tuntui ihan varmalta varsinkin, kun vatsakivut hellittivät. Luin kaksi päivää keskenmenoista ja kaikesta ikävästä, mutta viiniin en kuitenkaan sortunut. Minulla oli vielä yksi First Signal -testi, joten ajattelin käyttää sen tänä aamuna (kp32, pp19) ihan vain varmistaakseni, että kohta täti tulee ja mennään toiseen inssiin.</p><p></p><p>Minuutin kuluttua testi näytti negaa. Kun pesin käsiä, vilkaisin uudelleen ja heikko viiva alkoi piirtyä ikkunaan. Sitä sitten ihmettelinkin seuraavat viisi minuuttia epäuskoisena. Raskaana ollaan ehkä sittenkin!</p><p></p><p>Nyt toivon ison kasan tarrasukkia matkaan. Vielä voi tapahtua vaikka mitä, ja onhan näissä inssionnistumisissakin usein nähty ilon vaihtuvan epätoivoksi, mutta enää en aio lukea keskenmenoista. Lähden vaikka lenkille syyssäähän!</p><p></p><p>Anteeksi pitkä kirjoitus, mutta toivon, että teksti herättää edes joillakin uskon insseihin. On ihan mahdollista tärpätä eka inssistäkin. Palaan myöhemmin kertomaan kuulumisia.</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="Clomiina, post: 25037449, member: 81345"] Luin jokaisen kommentin vanhasta inseminaatioketjusta. 123 sivun läpikäymiseen meni noin viikko. Huhhuh. Jotenkin tuntuu nyt velvollisuudelta kirjoittaa itsekin jotain, mutta kun nyt löysin tämän uuden ketjun, niin kirjoitankin tänne. Aion lukea täältäkin kaikki viestit, mutta ensin omaa napaa. Ollaan molemmat yli kolmekymppisiä ja nyt marraskuussa meillä tuli täyteen kolme epäonnen vuotta lapsettomuutta. Hoidot käynnisteltiin minun tutkimuksillani jo alkuvuodesta 2010, mutta monestakin syystä ensimmäinen oikea keskustelu lääkärin kanssa käytiin vasta kesäkuussa 2011. Periaatteessa kummassakaan ei ole vikaa: sperma on huippulaatuinen ja minullakin verikokeet ja sisuskalut kunnossa. Siirryttiin samaan aikaan pienestä aluesairaalasta isompaan sairaalaan jatkohoitoihin, ja siellä lääkäri sanoi ultratessaan, että pco-taipumusta taitaa olla. Se selittikin sitten kerralla sen, että naama on ollut teinivuosista asti kuin pizza (ainakin välillä) ja paino ei laske, vaikka olin aika kova sporttaamaan. Vaikka bongasin ovulaation tikuilla, sain elokuussa clomit. Kaksi ekaa kiertoa annos oli 1 tbl, ja sen jälkeen 2 tbl vuorokaudessa. Toisessa kierrossa tapahtui jotain. Normikierto on minulla 27 päivää, ja se kierto venyi 40:een. Jälkikäteen ajateltuna kyseessä saattoi olla kemiallinen raskauden yritys, jota en kuitenkaan koskaan saanut näkyviin testiin. Ultrauksen jälkeen toinen lääkäri arveli, että vaikka LH nousee, saattaa olla, ettei munasolu sittenkään irtoa. Hän tuplasi clomiannoksen kahteen ja määräsi Pregnylin. Oltiin menossa inssiin, mutta ultraus kp12 perjantaina paljasti ensimmäistä kertaa yli 20 millin follin, joten lääkäri käski pistää Pregnylin ja heilutella peittoja kotona. Mies oli hurjassa kuumeessa, mutta silti yritettiin. No eihän siitä mitään tullut. Seuraavassa kierrossa alkoi olla mieli maassa. Entinen sporttityttö oli muuttunut sipsejä mussuttavaksi sohvaperunaksi ja paino alkoi vain nousta, vaikka pcon takia olisi pitänyt laihduttaa. Taas ultrattiin kp12 ja löytyi yksi 21-millinen ja toinen melkein 19-millinen folli oikealta. Lääkäri sanoi, että yleensä oikea munasarja tuottaa paremmat follit, mutta syytä ei tiedetä. Suurin odotuksin taas Pregnyliä massuun. Onnistuin vielä särkemään kuiva-aineampulin ja hetken aikaa vessa näytti teurastamolta, kun verentulo ei meinannut lakata. Seuraavana aamuna ja monta kommellusta myöhemmin olimme ensimmäisessä inssissä. Meni sekin tipalle, koska oli jo perjantai. Aukiolotutkimus oli ollut todella kivulias, eikä sen tulos ollut ihan sataprosenttisen varma. Siksi pelkäsin inssiä kauheasti, mutta kaikki menikin ihan hyvin. Joku pieni mutka siellä vähän vastusti, mutta toisella katetrilla onnistui. Follit olivat kasvaneet 23 ja 21 milliin, joten kaksosmahdollisuus oli olemassa. Inssin jälkeen olin illalla tosi kipeä. Ei tullut mieleenkään varmistella. Inssissä ovulaatio ei ollut tapahtunut. Pregnylistäkään ei ehtinyt kulua kuin 22 tuntia inssiin mennessä. Seuraavana aamuna varmisteltiin kotona, vaikka alavatsaan sattuikin melkoisesti. Viikko myöhemmin odottelin kiinnittymisvuotoja, mutta mitään ei näkynyt. Olin ihan maassa kaikesta. Hormonihuuruissa raivosin miehelle ja tein jo eroa. Inhotti sekin, etten kehdannut enää urheilla ja läski ei kun lisääntyi. Sorruin sitten lipittämään viiniä. Otin ihan joka ilta jotain. Yleensä lasillisen, mutta usein kolme, neljä. Mielipahaa se ei ainakaan helpottanut. Ajattelin, että olen kyllästynyt alkoholiin, kun se alkoi maistua oudolle. Kaadoin lempiviiniä lasillisen lavuaariin, ja yhtä saunasiideriä join kolmena iltana. Mahassa alkoi väännellä menkkakipujen tapaan. Lääkäri oli antanut lähetteen verikokeeseen tasan kaksi viikkoa inssin jälkeen eli kp27, pp14. Olin testannut virolaisilla halpistesteillä negan sekä kaksi päivää Pregnylin jälkeen (olisin halunnut nähdä positiivisen testin) ja päivää aikaisemmin. Siksi ajattelin jättää verikokeen väliin. Viime hetkellä labran ohi ajaessani ajattelin, että käynpä testaamassa niin onpahan ohi sitten. Muutama tunti myöhemmin soitin polin sihteerille, joko tulos oli tullut. Olihan se. Hcg oli 72. Olin ihan äimänä. Sihteeri ei osannut sanoa mitään, mutta otti soittopyynnön lapsettomuushoitajalle. Kohta sairaalasta soitettiinkin, mutta soittaja oli meidän lääkäri. Hän ei onnitellut eikä mitään, mutta sanoi, että hormoni on koholla ja raskaus on alkanut. Kehotti ottamaan yhteyttä omaan sairaalaan. Hän kertoi, että kun hcg on yli 50, he tulkitsevat sen raskaudeksi. Inssistä oli kuitenkin vain 14 vuorokautta, eikä ovulaatiota ollut silloin vielä tapahtunut, joten hedelmöitys saattoi tapahtua vasta myöhemmin. Silloin hcg-arvo saattaisi olla ihan normaali. Heti samantien alkoi nipistellä vatsassa ja piti aukaista housujen nappi. Pari päivää sulattelin asiaa ennen kuin kerroin miehelle. Hän oli tietenkin innoissaan. Minulla innostus oli jo ehtinyt vaihtua peloksi. Kun ensin oli odottanut raskautumista kolme vuotta, alkoikin sitten odottaa keskenmenoa. Tuntuisi niin epätodennäköiseltä, että ensimmäinen inssi toisi oikeasti tulosta. Tulin melkein vainoharhaiseksi, kun kuulostelin olotilaani. Olin matkoilla ja pääsin testaamaan kotitestillä (Predictor) vasta maanantaina kp30, pp17. Kuukautiset olivat siis pari päivää myöhässä. Kun testiin tuli nega, olin jo valmis luovuttamaan. Keskenmeno tuntui ihan varmalta varsinkin, kun vatsakivut hellittivät. Luin kaksi päivää keskenmenoista ja kaikesta ikävästä, mutta viiniin en kuitenkaan sortunut. Minulla oli vielä yksi First Signal -testi, joten ajattelin käyttää sen tänä aamuna (kp32, pp19) ihan vain varmistaakseni, että kohta täti tulee ja mennään toiseen inssiin. Minuutin kuluttua testi näytti negaa. Kun pesin käsiä, vilkaisin uudelleen ja heikko viiva alkoi piirtyä ikkunaan. Sitä sitten ihmettelinkin seuraavat viisi minuuttia epäuskoisena. Raskaana ollaan ehkä sittenkin! Nyt toivon ison kasan tarrasukkia matkaan. Vielä voi tapahtua vaikka mitä, ja onhan näissä inssionnistumisissakin usein nähty ilon vaihtuvan epätoivoksi, mutta enää en aio lukea keskenmenoista. Lähden vaikka lenkille syyssäähän! Anteeksi pitkä kirjoitus, mutta toivon, että teksti herättää edes joillakin uskon insseihin. On ihan mahdollista tärpätä eka inssistäkin. Palaan myöhemmin kertomaan kuulumisia. [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta sanaa on lauseessa: "Minä rakastan sinua"
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Lindtman: Orpon ja Purran johdolla Suomi on kohta Sudanin tiellä
31 min sitten
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
2.
HS: Orpon ja Purran johdolla Suomi on Sudanin tiellä
32 min sitten
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Oliko Bobrikovin murhannut Jevgeni jo eläissään Eugen vai muuttuiko tämä vasta post mortum?
38 min sitten
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Oireet lugesteronista, oliko plussa vai nega?
39 min sitten
vierailija
0 Viestiä
Lapsen saaminen
5.
Harry ”Hjallis” Harkimon mielestä pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus on toimintakyvytön.
Tänään 14:18
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Suomen uutisissa linkkejä Venäjän propaganda sivuille, siellä on sitten viruksia
Tänään 13:33
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Kertokaas viisammat neuvoa
Tänään 11:42
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Helsingin pormestatiehdokas Wille Rydman 👍
Tänään 10:47
vierailija
5 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Relaatio 1064
Started by lamp
Tiistai klo 00:03
Luettu: 1K
Aihe vapaa
2.
SAK haluaa panna ostovoimakäyrän nousuun 10% palkankorotus kahden vuoden aikana
Started by vierailija
Keskiviikko klo 15:38
Luettu: 1K
Aihe vapaa
3.
Media on täynnä pelottelua
Started by vierailija
Maanantai klo 07:59
Luettu: 858
Aihe vapaa
4.
Minkä ikäisenä seksi loppuu?
Started by vierailija
Torstai klo 10:36
Luettu: 838
Aihe vapaa
5.
Nämä keskustelupalstat ei enää viihdytä
Started by vierailija
Torstai klo 07:32
Luettu: 766
Aihe vapaa
6.
Eroottista sunnuntaita kaikille 🥰🥰🥰
Started by Rätti Väsynyt
Sunnuntai klo 09:33
Luettu: 680
Aihe vapaa
7.
Lesbo-erotiikka kirjailija Amanda Pendolin synnytti ex-pm Sanna Marinin ollessaan vain 11 v ikäinen! 😱
Started by vierailija
Torstai klo 08:12
Luettu: 666
Aihe vapaa
8.
Heippa fm vielläkö käyt täällä?
Started by 9MM.
Maanantai klo 02:04
Luettu: 650
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Josif stalin on paljon viehättävämpi kuin yksikään viiden vuoden säteellä toiminut suomalainen miespoliitikko.
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
2.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi ihmiselle yöketju
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
3.
K/B-komposti
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
4.
Oliko Bobrikovin murhannut Jevgeni jo eläissään Eugen vai muuttuiko tämä vasta post mortum?
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
5.
Sanna Marin - läpinäkyvä pusero vai Naton vahvistaminen?
Latest: Johnny Appleseed
1 min sitten
Aihe vapaa
6.
Nicholas F: ”– Your body, my choice. Forever.” Trumpin voiton aiheuttama naisten seksilakkoliike leviää maailmalla. Palstamammat, aiotteko liittyä?
Latest: -roosaruusa-
7 min sitten
Aihe vapaa
7.
Onnenarpa ja Janne Antin
Latest: vierailija
10 min sitten
Aihe vapaa
8.
Lindtman: Orpon ja Purran johdolla Suomi on kohta Sudanin tiellä
Latest: Johnny Appleseed
14 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Lapsen saaminen
Inseminaatio 2011
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu
