"vieras"
Eikö? Ja sitten pitäisi vielä selitellä, miksei imetä. Kun vastaukseksi ei kelpaa, ettei maitoa tullut. Mikä se vastaus sitten on, että ne ketkä imettää hyväksyy sen?Sama mulla, suht turhauttavaa.
Eikö? Ja sitten pitäisi vielä selitellä, miksei imetä. Kun vastaukseksi ei kelpaa, ettei maitoa tullut. Mikä se vastaus sitten on, että ne ketkä imettää hyväksyy sen?Sama mulla, suht turhauttavaa.
Minulle tulee kaikesta kirjoittamastasi vahvasti tunne, että kyse on ennemminkin huonosta itsetunnostasi kuin esim mistään murhaavista katseista. Kaikki kun eivät oikeasti ole sinua vastaan, halua sinulle pahaa tai ole ilkeitä.Kyllä mä olen (imettämättömänä) törmännyt aika paljon siihen, että katsotaan suorastaan murhaavasti, kun kaivan sen pullon esille. Kysymättä edes syytä.
Ja oikeastaan kokisin melko tungettelevana sen, että joku ventovieras tulisi kysymään syytäkään.
Kun tähän asti mun tietooni ei ole tullut, että se korvikeruokinta olisi mitenkään varsinaisesti vaaraksikaan vauvalle...
Jos sitä imetysapua on tarjolla, helposti saatavilla ja äideille sairaaloissa ja neuvoloissa on kerrottu imetyksen edut ja tieto siitä, mistä apua saa, niin mun mielestä kaikki muu menee tuputtamisen puolelle.
Koska siinä tapauksessa niiden apua tarvitsevien äitien voisi jo olettaa apua löytävän.
Ja niille, joiden päätös syystä tai toisesta on olla imettämättä, on aivan turha sitä imettämistä ruveta väkisin tuputtamaan.
Eikä se edistä mitään, että ilmoitetaan jälkikäteen, että "olis sulta sitä maitoa tullut/olisit sä silti voinut imettää/väärin teit."
Se on nimenomaan ainoastaan syyllistämistä ja tuomitsemista.
Tuon voi lapsien suhteen pistää koskemaan 99% ihmisistä.Minulle tulee kaikesta kirjoittamastasi vahvasti tunne, että kyse on ennemminkin huonosta itsetunnostasi kuin esim mistään murhaavista katseista. Kaikki kun eivät oikeasti ole sinua vastaan, halua sinulle pahaa tai ole ilkeitä.
IRL: Itse käyn lasteni kanssa viikottain perhekahvilassa. Siellä imetän kuopusta 1v8kk, jos hän haluaa ja saan aina viereeni jonkun kyselijän. En todellakaan pahastu, minusta on kiva, jos muut kokevat minun olevan helposti lähestyttävä. Vastavuoroisesti saatan itse "udella", jos viereeni siihen sohvalle tulee joku pullosta syöttämään. Kysyn esim mitä korvike-merkkiä käyttävät, small talkia. Moni siinä vaiheessa avaa itse keskustelun imetyksestä ja siitä, että kaipaa apua/ on ongelmia.
En koe tuputtavani ja jos niin teen, voi sen sitten sanoa ihan suoraan. En voi/halua elää elämääni niin vainoharhaisena, että teen ja jätän tekemättä asioita siinä pelossa, että joku saattaa loukkaantua tai olla loukkaantumatta.
Tuota, onko sitä vauvaa aina pakko syöttää juuri sillä sekunnilla kun tämä alkaa itkemään? Itse en ole koskaan pullojen kanssa oppinut pelaamaan ja siksi siis olen saanut odotella niitä sopivia imetyshetkiä. Missään kaupankassajonossa tai ruuhkabussissa missä seisotaan kuin sillit suolassa en rupeaisi vauvaa imettämään, mutta en toisaalta myöskään sitä pulloa laittamaan. Jos tutti on käytössä tarjoan sitä tai muuten vaunuissa tai sylissä hyssyttelemällä rauhoittelen lapsen siihen asti että päästään bussista tai kassajonosta pois.Se on hienoa se jos sinun mielestäsi paikassa kuin paikassa voi imettää. En tiedä missä asut ja kuinka menevä olet ollut vauvasi kanssa. Mutta itse olen ainakin välillä kokenut haastavaksi löytää niitä hyviä imetyspaikkoja. Vaikkapa juuri joku Helsingin ruuhkabussi joka on tupaten täynnä ihmisiä, hyvä kun juuri ja juuri mahtuu seisomaan vaunujen vieressä. Itse en ainakaan voi seisaltaan imettää joten helpompi se pullo on antaa vauvalle. Tosin jos ei ole ruuhkabussi niin monesti menen istumaan jollekin penkille siellä bussissa ja imetän, joka on se ensisijainen vaihtoehto mutta aina se ei kuitenkaan toteudu. Mitä tulee mainitsemaasi liinailuun niin meillä sekään ei ole se toimivin vaihtoehto kun ollaan monesti aamusta iltaan menossa ja tavaraa on mukana sen verran paljon että pakko kulkea rattailla.
Kun on oikein liikkuvaa sorttia, on imetys todella helppoa, varsinkin kun opettelee liinailemaan tai käyttämään k.reppua. Siinä ei tarvitse venkslata tai taiteilla yhtään mitään, sillä seisomalla kun vauva avaa suunsa voi tissin riipasta muksulle kitaan eikä kukaan edes näe/huomaa mitä tapahtuu. Ja jos on kamalasti kamaa roudattavana, voi käyttää normi reppua tai esim sellasta mummojen kauppakärryä.Se on hienoa se jos sinun mielestäsi paikassa kuin paikassa voi imettää. En tiedä missä asut ja kuinka menevä olet ollut vauvasi kanssa. Mutta itse olen ainakin välillä kokenut haastavaksi löytää niitä hyviä imetyspaikkoja. Vaikkapa juuri joku Helsingin ruuhkabussi joka on tupaten täynnä ihmisiä, hyvä kun juuri ja juuri mahtuu seisomaan vaunujen vieressä. Itse en ainakaan voi seisaltaan imettää joten helpompi se pullo on antaa vauvalle. Tosin jos ei ole ruuhkabussi niin monesti menen istumaan jollekin penkille siellä bussissa ja imetän, joka on se ensisijainen vaihtoehto mutta aina se ei kuitenkaan toteudu. Mitä tulee mainitsemaasi liinailuun niin meillä sekään ei ole se toimivin vaihtoehto kun ollaan monesti aamusta iltaan menossa ja tavaraa on mukana sen verran paljon että pakko kulkea rattailla.
Toi mun vauva on ollut ihan syntymästä asti sitä sorttia että kun nälkä yllättää niin sitä ruokaa on oltava just sillä sekunnilla. Siinä ei paljoa tutit, hyssyttelyt ja rauhoittelut auta vaikka muuten onkin helppo vauva.Tuota, onko sitä vauvaa aina pakko syöttää juuri sillä sekunnilla kun tämä alkaa itkemään? Itse en ole koskaan pullojen kanssa oppinut pelaamaan ja siksi siis olen saanut odotella niitä sopivia imetyshetkiä. Missään kaupankassajonossa tai ruuhkabussissa missä seisotaan kuin sillit suolassa en rupeaisi vauvaa imettämään, mutta en toisaalta myöskään sitä pulloa laittamaan. Jos tutti on käytössä tarjoan sitä tai muuten vaunuissa tai sylissä hyssyttelemällä rauhoittelen lapsen siihen asti että päästään bussista tai kassajonosta pois.
Aivan! Sama täällä. Itsekin olen 1v8kk ikäisen imetystä saanut puolustella, milloin lapsettomille tuttaville ja milloin omille vanhemmilleni. Onneksi en ole sellaista epävarmaa tyyppiä, osaan pitää puoleni.Alkuperäinen kirjoittaja voiärsy;24536021:Pitkään imettäneenä koen saaneeni monelle ystävälleni puolustella asiaa. Monen mielestä pitkä imetys on outoa, ja olemme kuitenkin kolmekymppisiä, koulutettuja ihmisiä. Itse koen, että olen vain tehnyt suositusten mukaisesti, ei juuri 1 täyttäneessä imetetyssä pitäisi olla mitään outoa. Itse ajattelen, että minähän se tein niin kuin lapsen kannalta suositellaan, ei minun pitäisi olla se jota ihmetellään! Etenkään, kun minä en ihmettele kenenkään muun valintoja. Ärsyttää.
Onneksi minulla on myös erittäin hyvä itseluottamus, joten ei hetkauta. Mutta voin kuvitella, että jotain muuta hetkauttaa. Ja mua ärsyttää, ei oikeastaan ne muut mutta tuo hyvä ystäväni.Aivan! Sama täällä. Itsekin olen 1v8kk ikäisen imetystä saanut puolustella, milloin lapsettomille tuttaville ja milloin omille vanhemmilleni. Onneksi en ole sellaista epävarmaa tyyppiä, osaan pitää puoleni.
Taitaa riippua vähä tisseistä ja muustaki tuo voiko liinassa imettää vai ei. Itellä ei onnistuis, ei liina tai reppu ainakaan anna niin paljoa periksi, että tissille yltäis. Jos meinaa että ois jotakuinki paikallaan vielä. Kehtosidonnassa saattais ehkä onnistua...tai sitten ei...Kun on oikein liikkuvaa sorttia, on imetys todella helppoa, varsinkin kun opettelee liinailemaan tai käyttämään k.reppua. Siinä ei tarvitse venkslata tai taiteilla yhtään mitään, sillä seisomalla kun vauva avaa suunsa voi tissin riipasta muksulle kitaan eikä kukaan edes näe/huomaa mitä tapahtuu. Ja jos on kamalasti kamaa roudattavana, voi käyttää normi reppua tai esim sellasta mummojen kauppakärryä.
Voi, kuule. Metsään meni ja katon kautta ympäri.Minulle tulee kaikesta kirjoittamastasi vahvasti tunne, että kyse on ennemminkin huonosta itsetunnostasi kuin esim mistään murhaavista katseista. Kaikki kun eivät oikeasti ole sinua vastaan, halua sinulle pahaa tai ole ilkeitä.
IRL: Itse käyn lasteni kanssa viikottain perhekahvilassa. Siellä imetän kuopusta 1v8kk, jos hän haluaa ja saan aina viereeni jonkun kyselijän. En todellakaan pahastu, minusta on kiva, jos muut kokevat minun olevan helposti lähestyttävä. Vastavuoroisesti saatan itse "udella", jos viereeni siihen sohvalle tulee joku pullosta syöttämään. Kysyn esim mitä korvike-merkkiä käyttävät, small talkia. Moni siinä vaiheessa avaa itse keskustelun imetyksestä ja siitä, että kaipaa apua/ on ongelmia.
En koe tuputtavani ja jos niin teen, voi sen sitten sanoa ihan suoraan. En voi/halua elää elämääni niin vainoharhaisena, että teen ja jätän tekemättä asioita siinä pelossa, että joku saattaa loukkaantua tai olla loukkaantumatta.