O
"onnellinen"
Vieras
Olen niin onnellinen, että haluan jakaa tämän fiiliksen jonkun kanssa 
Esikoiseni syntyi kuusi viikkoa etuajassa ja vietti elämänsä ensimmäiset kahdeksan päivää keskolassa. Tämän jälkeen pääsimme samalle osastolle ja lopulta oman vointini salliessa kotiin. Kroppani ei ollut lainkaan valmis lapsen syntymään (kiireellinen sektio), eikä mistään maidon noususta ollut tietoakaan.
Aluksi lapsi oli niin pieni, ettei jaksanut imeä. Itse olin stressaantunut ja väsynyt, pelottikin. Olin kuitenkin motivoitunut, halusin ehdottomasti imettää. Ollessani osastolla lypsin kahden-kolmen tunnin välein öin ja päivin. Sama jatkui kotiutuessamme. Vauva oli tällöin vajaan kahden viikon ikäinen. Kotona maitoa irtosi pumpulla parikymmentä milliä yhteensä molemmista rinnoista, ja olin jo luovuttaa.
Nyt kuitenkin olen imettänyt kolme päivää niin, ettei pulloa ole tarvittu kertaakaan ja maitoa tuntuu riittävän. Mitään tunnetta maidon noususta ei koskaan tullut, mutta silti lapsi vaikuttaa tyytyväiseltä.
Kiitos täällä neuvoja antaneille tsempistä ja tuesta! Ja saman ongelman kanssa pähkäileville uskoa omaan onnistumiseen! Täälläkin tuli monet itkut itkettyä ja kaikki poppakonstit kokeiltua, mutta kannatti
Esikoiseni syntyi kuusi viikkoa etuajassa ja vietti elämänsä ensimmäiset kahdeksan päivää keskolassa. Tämän jälkeen pääsimme samalle osastolle ja lopulta oman vointini salliessa kotiin. Kroppani ei ollut lainkaan valmis lapsen syntymään (kiireellinen sektio), eikä mistään maidon noususta ollut tietoakaan.
Aluksi lapsi oli niin pieni, ettei jaksanut imeä. Itse olin stressaantunut ja väsynyt, pelottikin. Olin kuitenkin motivoitunut, halusin ehdottomasti imettää. Ollessani osastolla lypsin kahden-kolmen tunnin välein öin ja päivin. Sama jatkui kotiutuessamme. Vauva oli tällöin vajaan kahden viikon ikäinen. Kotona maitoa irtosi pumpulla parikymmentä milliä yhteensä molemmista rinnoista, ja olin jo luovuttaa.
Nyt kuitenkin olen imettänyt kolme päivää niin, ettei pulloa ole tarvittu kertaakaan ja maitoa tuntuu riittävän. Mitään tunnetta maidon noususta ei koskaan tullut, mutta silti lapsi vaikuttaa tyytyväiseltä.
Kiitos täällä neuvoja antaneille tsempistä ja tuesta! Ja saman ongelman kanssa pähkäileville uskoa omaan onnistumiseen! Täälläkin tuli monet itkut itkettyä ja kaikki poppakonstit kokeiltua, mutta kannatti