Imetys ahistaa...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Sarah
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

Sarah

Vieras
Hei te kaikki joilla jo mahdollisesti on vauva kainalossa...kertokaa onko jostakin imetys tuntunut ahistavalta. Itellä loppuraskaus menossa ja tuntuu että ainoa jota en halua tehdä on imettäminen. En tiedä tuleeko musta nyt sit tän takia huono äiti tai jotain, mutta jos en halua pitkään imettää niin miten maidon tulon saa loppumaan? Koko ajatuskin imetyksestä saa mut ahistuun. Rinnat on niin aratkin, että jos joku vielä imee niitä monesti päivässä, niin...eikä! Onko joku lopettanut imetyksen ihan oma-aloitteisesti ja miten? Tiedän kyllä että on superäitejä jotka haluaa heti haukkua mut lyttyyn, mutta jokainen tavallaan, enkä usko etteikö korvikkeet riitä vallan mainiosti. Onhan niitäkin joilla vaan ei maitoa tule...kunpa kuuluisinkin heihin!
 
Ota rauhallisesti ja äläkä liikaa tuota mieti. Imetys on monelle aika ""tunneperäinen asia"". Etenkin jos se epäonnistuu ja olisi halunnut imettää.

Imetyksessä voi olla alku todella hankalaa tai sitten ei.

Katso synnytyksen jälkeen miltä tuntuu. Voi olla imetys sen jälkeen tuntuu ihan luonnolliselta ja kaikki menee loistavasti.

Maito on vauvan ruokaa, tuli se sitten tissistä tai pullosta =)

Itse suhtauduin siihen aika neutraalisti. Imetys sujui loistavasti, ei sattunut, ei ongelmia. Kunnes yhden vk:lopun stressi vei maidon! Sen jälkeen yritin vielä jatkaa mutta ei tullut. Sitten tietysti annoin pullomaitoa.

Todella katso asiaa synnytyksen jälkeen, älä turhaan etukäteen stressaa. Sitten joko haluat imetää tai sitten et. Mutta kannattaa välttää ""turhaa"" kommentointia, kun imetysasiat ovat monelle todella arka paikka.

Kaikki järjestyy. Mutta todella älä liikoja tuota etukäteen mieti. Itsestänikin, ennen vauvaa, tuntui imetys aivan oudolta ja kummallisesta ajatuksenakin. Mutta tosiaan, kun vauva oli syntynyt, niin ei siinä mitään outoa ollut. Ihan luonnostaan se sujui.
 
Niin. Tuosta lopettamisesta, että lähes kaikki lopettavat imetyksen oma-aloitteisesti, jossain vaiheessa. Tai sitten maitoa ei riitä tai vauva vieroittaa itse itsensä vanhempana.

Tärkeimmät ovat ensimmäiset vk, kuukaudet imetyksessä, vauvan kannalta. Kun maidontulo tasaantuu, niin imetyskertoja vähentämällä, maidon tulo vähenee ja loppuu.

Odota ja katso miltä tuntuu. Voithan aina kokeilla ja yrittää, niin tiedät paremmin haluatko jatkaa imetystä vai et.

Tärkein on imuote! Ensimmäisellä imetyskerralla, kätilö sanoi: että älä imetä noin tai nännit ovat kohta aivan verillä. Ja näytti oikean otteen. Ja kaikki sujui sen jälkeen hyvin. Mutta ei välttämättä kaikki vauvat edes jaksa kunnolla syödä ja imeä. Kaikkea ongelmaa voi kuitenkin tulla. Joten älä stressaa etukäteen. Katso rauhassa synnytyksen jälkeen, onko jotain stressattavaa vai ei.
 
Tiedän kolmen lapsen äitinä, että imetys voi todellakin ahdistaa. Minäkin pelkäsin, ettei se suju ennen esikoisen syntymää ja olin varma, että maitoa ei edes tule, mutta sitäpä rupesikin tulemaan aivan liikaa. Siitäkin tuli stressi kun piti pumpata rintoja tyhjäksi ennen syöttöä, että vauva olis edes saanut rauhassa syödä. Ekaa imetin kuitenkin 7 kk. Tokaa lasta 9kk kaikki sujui helpommin ja nyt kolmatta yritän imettää vuoden ikkään vaikka olen joutunut antamaan 8 vko iästä asti myös lisämaitoa. Imetyksen lopettaminen ei tehnyt yhtään tuskaa minulle esikoisen kanssa, mutta nyt tuntuu, että se on niin haikeata. Se läheisyys vauvan kanssa on kuitenkin imetyksesssä niin ainutkertaista.

Ymmärrän tunteesi tuosta imetyksestä enkä tahdo muuttaa mieltäsi, mutta katso vähän aikaa miten se sujuu sillä on sata kertaa helpompaa lähteä pikkuisen kanssa jonnekin kun ruokaa on aina oikea määrä ja oikean lämpöisenä mukana. Pulloja ei tarvitse keitellä ja yölläkin sun ei tarvitse kuin nostaa vauva viereen imuttelemaan.

Jos et kuitenkaan halua imettää niin maitohan ei nouse kuin 2-4 pv päästä rintoihin kunnolla ja mitä useammin imetät niin sitä paremmin/nopeammin se nousee. Täällä sairaalasta ei ainakaan ensisynnyttäjät pääse pois ennenkuin imetys sujuu. Eli kun pääset kotiin niin rupea totuttelemaan vauva korvikkeeseen, mutta kuitenkin sinun on varmaan imetettävä muutamia kertoja päivässä tai rintapumpulla tyhjennättävä rintasi, muuten rintasi taatusti ""räjähtävät"" eli kun maito pakkaantuu niihin se on tuskaa ja rintatulehdus iskee alta aikayksikön.

Anteeksi jos kuulostaa pelottelulta, mutta yritän vain kertoa asiat realistisesti. Voimia! Jos et imetä ei se tee sinusta huonompaa äitiä kuin imettävät.
 
Mahtaisko tiedon hankkiminen auttaa tilanteessasi? Helmikuussa on ilmestynyt uusi Imetysopas. Kysy kirjastosta tai tilaa kirjakauppaan/netistä. Ainakin Suomalaisen kirjakaupan nettisivuilla myytävänä.

Joka tapauksessa huonoa äitiä sinusta ei tule teit sitten imetyksen suhteen niin tai näin!!!
 
Ei kai tarvitse olla superäiti imettääkseen?

Kyllä se maidontulo loppuu, jos et imetä. Tai viimeistään lääkkeillä. Mutta en tajua miksi pitäisi etukäteen päättää tuollaista, voihan olla että diggaatkin imetyksestä. Mutta tärkeintä on, että vauva saa ravintoa, on se sitten pullosta tai rinnasta.

Varmasti helpommalla pääsee kun heti antaa korviketta.
 
Itselläni on vielä vauva mahassa ja olen päättänyt, että imetystä kokeilen, mutta jos ei onnistu niin sitten ei imetetä. Mutta halusin sinulle ap kertoa sen, että myös kaverillani oli juuri samanlaisia tuntemuksia kuin sinulla ennen vauvan syntymää. Mutta hän kuitenkin päätti kokeilla imettämistä ja imettikin sitten vauvaa pitkään kun huomasi sen helppouden. Mutta missään vaiheessa hänelle ei tullut tunnetta, että tämä nyt sitä jotain elämää suurempaa. Ja jos ei imetys suju/ole luonnollista, niin sitten korviketta. Mutta kuten edellisetkin on sanonut, niin ei varmaankaan kannata tehdä päätöstä etukäteen vaan katsoa miltä itsestä tuntuu.
 
Kiitoksia TODELLA PALJON fiksuista vastauksista...pelkäsin saavani oikean haukkuryöpyn=) Olette kaikki oikeassa! En päätä näin etukäteen vielä mitään, kun en ole imetystä edes vielä kokeillut. Ehkä asia on vaan saanu mun päässä liiaan suuret mittakaavat, kun joissakin lehdissä äitien imetyskeskustelut on ollu niin ehdottomia, että jos et imetä näin ja näin kauan niin...!

Nyt mulla vaan on tunne, että imetys ei ole mun juttu enkä tule siitä nauttimaan, mutta kokeilemallahan asia sitten joko osoittautuu täysin vääräksi tai sitten mun ajatukset vahvistuu. Sen näkee sit vaavin synnyttyä. Vauva kuitenkin on todella odotettu ja haluttu!!!

Välillä omatkin ajatukset tuntuu niin vääriltä, kun en tiä mistä tää ""imetyspelko"" kumpuaa. Tunnen että menetän jotain itsestäni, jos rinnat valuu maitoo jne. Ihan kuin olisin vain maitoa valuva nainen, jolla ei ole muuta tarkoitusta kuin imetys. En tiä...toivottavasti saatte jotain tolkkua, hirmu vaikea selittää. Kesäkin kun on tulossa ja mun päässä on vaan kuva itsestäni maidon täyteisissä utareissani ja vauva tississä kiinni. Toivottavasti nämä kaikki mielikuvat saavat järkevät mittasuhteet vauvan synnyttyä. Sen kuitenkin tiedän, että jos oloni yhä pysyy samana imetystä koitettuani jonkin aikaa, niin en ala itseäni tällaisilla rääkkäämään. Hoidan vauvan muulla tavoin hyvin, ehkä vauvallakin parempi olla, jos äiti ei ole hermokimppu joka toimii vain pakosta!

Mutta siis asiaan...kiitos paljon vastauksista, tuli jo parempi olo, kun tiedän että ehkä tunteeni ovat oikeutettuja...tietämätön kun vielä kuitenkin olen=)
Hyvää kevään odotusta kaikille ja vastauksia siis saa yhä lähettää!!
 
Ja muuten...osa syynä se, että mulla on isot rinnat jo valmiiksi. Haluaisin pienemmät, sillä isoistakin rinnoista on niin paljon haittaa. Joten nämä kun vielä täyttyy maidolla, niin olen varmastikin todella viehättävä näky..huh huh! Ei parane ruveta edes ajattelemaan=)
 
Mulla on ihan samanlaiset tuntemukset, vauva syntyy kuukauden päästä, mutta mulla ei oo mitään mielenkiintoa koko imeysjuttuun. Neuvolassa jankutetaan ja painostetaan imetyksestä hirveesti ja jaettiin sellasia imetyskaavakkeita, jotka pitää täyttää etukäteen, ja ottaa mukaan synnytykseen - ja sairaalasta ei pääse kotiin ennen kuin imetys onnistuu.
Hirvee moraalisaarna imetyksen tärkeydestä ja syyllistettiin heti huonoksi äidiksi jos ei meinaa imettää....
 
Sarah, mulla oli aikalailla samoja tuntemuksia kuin sinulla. En jotenkin osannut kuvitella itseäni imettämässä, varsinkaan jos huoneessa olisi muita ihmisiä. Päätin ja muillekin sanoin etukäteen, että jos imettäminen ei tunnu hyvälle, niin sit en imetä.
Kun lapsi syntyi, niin olihan se aluksi aika outoa ja jännää. Imetys oli yllättävän haastavaa, mutta en minä sitä kuitenkaan yllättäin vieroksunut. Tosin säikähdin ihan hulluna pari päivää synnytyksen jälkeen kun maito nousi rintoihin, että mitä ihmettä, mulla rinnat paisuivat siis ihan järkyn isoiksi. Mutta ONneksi aika pian ne tasoittuivat ja palautuivat ja ei mulla rintojen koko ole oikeastaan isontunut normaalista. Nykyisin nautin imettämisestä paljon (5kk imettänyt) ja kieltämättä se on helppoa.
Mutta jos sinulla ei imetys olekaan sinun juttusi, niin hyvillä mielin annat vain korviketta ja olet paras äiti lapsellesi :).
 
Voin lohduttaa tai ahdistaa sinua sillä, että niitä, joilla maitoa ei tule om todella vähän. maitoa tulee kyllä kun imettää, alussa vaikka tyhjää rintaa.

Älä näin etukäteen ahdistu imettämisestä. Se voi olla ihan luonnollinen juttu, kun vauva tuodaan viereen, niin tökätä sille tissi suuhun. Jos on ongelmia, niin niitä sitten on, eipä kannata ennakkoon niistä huolehtia.

Suosittelen kuitenkin, että koitat sitä imetystä. Jos se tuntuu kamalalta, lopetat sitten. Aloitettua kun sitä ei enää sitten myöhemmin saa, vaikka haluaisi.

Imettäminen on monella tapaa helppo ruokinta keino. meillä esim kakasikerroksienen talo ja keittiö ala kerrassa. On helpoista helpoin herätä yöllä vauvn yninään ja heittä sille vain rinta suuhun versus että joutuisin ravaamaan aina alakertaan ja lämmittlemään maitoa pullossa. Lisäksi ruoka on aina mukana ja oikeanlämpöistä ja puhdasta.

Korvikkeilla kasvaa ihan yhtä hyvin. Imetyksellä voi olla mahdollista saavuttaa jotain, mitä ei pulloruokinnalla saavuteta. Mutta jos imetys ahdistaa... Omien tuntemusten mukaan kannattaa toimia.

Itse tykkään imettää erityisesti juuri sen helppouden vuoksi ja sen vuoksi, että lapsi tuntuu niin läheiseltä siinä rinnalla. Se on meidän oma hetki. Kuitenkin luultavasti lopetan imettämisen jo hiukan eenn kuutta kuukautta henkilökohtaisista syistä. imetyksen huonoimpina puolina olen kokenut rintojen kipeyden, suuren koon, pinkeyden ja ylettömän maidon valumisen. Alituisen paitojen räpläämisen. itsellä tulee maitoa niin reilusti, että olen kiinni vauvassa tai lypsykoneessa. yli kahden tunnin ero kummastakin on aika mahdotonta. Maito valuu ja suihkuaa kaikkien paitojen läpi.

Silti imetän tällä hetkellä mielelläni, se sopii meille.
Kokeile, niin tiedät, miköä sopii teille. Mutta älä nyt raskauden viime metreillä tuhlaa ylettömästi voimavaroja tähän. nythän on paljon muutakin, mihin keskittyä...
 

Similar threads

Yhteistyössä