Synnytin pojan kiireellisellä sektiolla 8.3. Pojan syntymäpaino oli 3505g.
Heti alusta lähtien imetys lähti huonosti käyntiin. Pojalla oli bilirubiiniarvot koholla, joten hän oli todella uninen koko ajan. Hän ei jaksanut olla rinnalla kovinkaan pitkään, kun jo nukkui. Tämän vuoksi maidon nouseminen rintoihin viivästyi, kun poika ei jaksanut imeä. Hän sai jo sairaalassa korviketta lisäksi.
Lähtöpaino sairaalasta oli 3290g, 4 vrk:n ikäisenä.
Kotona poika oli pelkästään rintamaidolla. Terkkari teki kotikäynnin kun poika oli 11 vrk:n ikäinen. Paino oli pudonnut 70g kotiutumispainosta, ollen nyt 3220g.
Tässä vaiheessa aloitettiin kotonakin korvike, joka meni heti annoksella 50ml/ syönti eli n. 400ml/ vrk. Terkkari teki uuden kotikäynnin 3 vrk:n päästä. Paino oli noussut 150g, ollen 3370g.
Tällä hetkellä pojalla menee korviketta vaihtelevasti 90-110ml/ syönti.
Imetykset kestävät vain 5-10min/rinta. Poika hermostuu tissillä, rupeaa potkimaan ja itkemään. Jokaisen imetyksen jälkeen poika myös pulauttelee, ennenkuin ehdin hänet edes röyhtäyttää.
Eräs tuttavani sanoi että imetyksen jälkeinen pulauttelu johtuu siitä, että vauva ei saa juurikaan maitoa, vaan nieleskelee ilmaa...
Röyhtäytyksen jälkeen tarjoan korviketta. Korvikkeen jälkeen poika harvoin pulauttelee.
Olen yrittänyt lisätä maidontuloa lypsämällä, sekä juomalla kotikaljaa ja "mammateetä". Mitään suurta muutosta parempaan en ole havainnut.
Kaipa minä kuulun siihen ryhmään äitejä, joilla on vähän maitorauhasia.
Olenkin nyt mietiskellyt onko tällaisessa imetyksessä enää mitään järkeä, varsinkin kun poika pulauttelee sitä vähäistäkin saamaansa rintamaitoa?
Neuvokaa te viisaammat joilla enempi kokemusta imetyksestä, mitä minun kannattaisi tehdä.
Heti alusta lähtien imetys lähti huonosti käyntiin. Pojalla oli bilirubiiniarvot koholla, joten hän oli todella uninen koko ajan. Hän ei jaksanut olla rinnalla kovinkaan pitkään, kun jo nukkui. Tämän vuoksi maidon nouseminen rintoihin viivästyi, kun poika ei jaksanut imeä. Hän sai jo sairaalassa korviketta lisäksi.
Lähtöpaino sairaalasta oli 3290g, 4 vrk:n ikäisenä.
Kotona poika oli pelkästään rintamaidolla. Terkkari teki kotikäynnin kun poika oli 11 vrk:n ikäinen. Paino oli pudonnut 70g kotiutumispainosta, ollen nyt 3220g.
Tässä vaiheessa aloitettiin kotonakin korvike, joka meni heti annoksella 50ml/ syönti eli n. 400ml/ vrk. Terkkari teki uuden kotikäynnin 3 vrk:n päästä. Paino oli noussut 150g, ollen 3370g.
Tällä hetkellä pojalla menee korviketta vaihtelevasti 90-110ml/ syönti.
Imetykset kestävät vain 5-10min/rinta. Poika hermostuu tissillä, rupeaa potkimaan ja itkemään. Jokaisen imetyksen jälkeen poika myös pulauttelee, ennenkuin ehdin hänet edes röyhtäyttää.
Eräs tuttavani sanoi että imetyksen jälkeinen pulauttelu johtuu siitä, että vauva ei saa juurikaan maitoa, vaan nieleskelee ilmaa...
Röyhtäytyksen jälkeen tarjoan korviketta. Korvikkeen jälkeen poika harvoin pulauttelee.
Olen yrittänyt lisätä maidontuloa lypsämällä, sekä juomalla kotikaljaa ja "mammateetä". Mitään suurta muutosta parempaan en ole havainnut.
Kaipa minä kuulun siihen ryhmään äitejä, joilla on vähän maitorauhasia.
Olenkin nyt mietiskellyt onko tällaisessa imetyksessä enää mitään järkeä, varsinkin kun poika pulauttelee sitä vähäistäkin saamaansa rintamaitoa?
Neuvokaa te viisaammat joilla enempi kokemusta imetyksestä, mitä minun kannattaisi tehdä.