Ilmiannoin rakkaan puolisoni lastensuojeluun

[harmaa]

ja ihan aiheesta. Moni sukulaisemme/ystävämme on sanonut hänelle että ellei muuta käytöstään, ennemmin tai myöhemmin joku tekee hänestä ilmoituksen.

Sukulaisista ei ole ollut apua vaikka tietävät ongelmistamme, ja minulle tuli mitta täyteen. En voisi ikinä antaa anteeksi itselleni jos lapseni sanoisi minulle isompana että millainen äiti olen kun annoin ongelmien jatkua enkä tehnyt mitään mistä olisi oikeasti apua.
Perheneuvolaan tai muuhun keskusteluapuun mies ei ole suostunut useista yrityksistäni huolimatta.
Purkauduin lopulta itkien neuvolassa ja sieltä laittoivat ilmoituksen.

Nyt mies on minulle erittäin vihainen. Olen kuulemma pilannut koko perheemme loppuelämän ja pahimmassa tapauksessa lapsi otetaan huostaan.
Lapsen puolesta olen huojentunut, ilmoituksen jälkeen miehen käytös on muuttunut oleellisesti parempaan suuntaan, silti minusta tuntuu pahalta.

 

[maomao]

Oikein teit, aikuisen tulee olla lapsen puolella.

 

[vieras]

Hyvin teit!

T. oman lapseni pelastanut

 

[??]

Miten sitten käyttäytyi?

 

[Sprite]

:flower:

Anna miehen olla mitä mieltä haluaa.
Sano sille , että sä vaan estät sen, että HÄN pilaa koko loppuelämänne.

Ehdottomasti teit oikein lapsesi kannalta. Eikä lasta oteta pois äidiltä, joka selvästi rakastaa ja huolehtii lapsestaan ja haluaa muutosta parempaan.

 

[harmaa]

Miten sitten käyttäytyi?

Löi lasta ja käytti henkistä väkivaltaa.

 

[??]

Miten sitten käyttäytyi?

Löi lasta ja käytti henkistä väkivaltaa.

No olisin minäkin tehnyt! Ja varmasti eronnutkin, sillä en voisi pitää tuollaista perhettä koossa.

 

[Pesky Pixie]

Miten sitten käyttäytyi?

Löi lasta ja käytti henkistä väkivaltaa.

Oikein teit kun teit ls-ilmoituksen. Vaikea kyllä ymmärtää, miksi puoliso on edelleen "rakas puoliso". Minä olisin ottanut lapsen kainaloon ja lähtenyt.

 

[harmaa]

Miten sitten käyttäytyi?

Löi lasta ja käytti henkistä väkivaltaa.

Oikein teit kun teit ls-ilmoituksen. Vaikea kyllä ymmärtää, miksi puoliso on edelleen "rakas puoliso". Minä olisin ottanut lapsen kainaloon ja lähtenyt.

Haluaisin että voisimme elää yhdessä perheenä - rauhallisesti. Nyt mies joutuu ottamaan apua vastaan. Suoraan luovuttamisen sijasta haen ammattiapua ja vasta kun totean ettei siitäkään ole apua, niin pakkaan lapsen kainaloon ja lähden.

 

[dp]

Minkä ikäinen lapsi teillä on?

 

[Pesky Pixie]

Miten sitten käyttäytyi?

Löi lasta ja käytti henkistä väkivaltaa.

Oikein teit kun teit ls-ilmoituksen. Vaikea kyllä ymmärtää, miksi puoliso on edelleen "rakas puoliso". Minä olisin ottanut lapsen kainaloon ja lähtenyt.

Haluaisin että voisimme elää yhdessä perheenä - rauhallisesti. Nyt mies joutuu ottamaan apua vastaan. Suoraan luovuttamisen sijasta haen ammattiapua ja vasta kun totean ettei siitäkään ole apua, niin pakkaan lapsen kainaloon ja lähden.

Aivan. Huomasinkin, että kirjoitit tuossa, että miehen käyttäytyminen on muuttunut. Mulla on vaan huonoja kokemuksia väkivallasta, siksi tämä ehdottomuus. :ashamed: Mutta toivottavasti mies saa apua ja ottaa sitä vastaan, ja samoin koko perhe. Lapsi myös tarvitsee apua. Kannattaa kysyä sos.toimistosta jos pääsisitte perheneuvolan asiakkaaksi.

 

[mie]

Anteeksi mutta ap on aika herätä.Miksi olet miehesi kanssa?Pelkäätkö yksinhuoltajuutta?Ei ole tervettä sinullekaan elää tuollaisessa suhteessa.Olet itsekin osa ongelmaa eikä vain miehesi.Toivottavasti kuitenkin saat elämäsi kuntoon ja lapsi vakaan kasvuympäristön.Voimia!

 

[mä]

nostan sulle hattua. Liian moni nainen/mies ei puutu puolisonsa tekemisiin, vaan katsoo vuosia läpi sormien. Hyvin olet toiminut ja luulen että miehesikin kiittää sua vielä joku päivä!

 

[sini]

Ei ihmiset ikinä muutu, vaikka ne lupaa kuunkin taivaalta. Moni vaan menee siihen lankaan, että uskoo niiden jutut. Totta kai ne ovat vihaisia, kun joku laittoi kapulan rattaisiin. Onnittelut, kun pelastit lapsesi tulevaisuuden.

 

[vieras]

Olen huojentunut että edes joku tekee kuten sinä, eikä vain katso lapsen kurjaa elämää sivusta. Sinun tehtäväsi on suojella lasta, eikä miehesi itselleen hankkimaa mainetta. Hyvä!
Lapsesi voi luottaa siihen, että hänellä on edes yksi vanhempi joka välittää.

 

[Vieras]

Minkä ikäinen lapsi kyseessä?

Tyttö vai poika?

 

[harmaa]

Anteeksi mutta ap on aika herätä.Miksi olet miehesi kanssa?Pelkäätkö yksinhuoltajuutta?Ei ole tervettä sinullekaan elää tuollaisessa suhteessa.Olet itsekin osa ongelmaa eikä vain miehesi.Toivottavasti kuitenkin saat elämäsi kuntoon ja lapsi vakaan kasvuympäristön.Voimia!

Olen mieheni kanssa siksi että hän on hyvä ja ihana mies. Kun ei ole uupunut ja stressaantunut, on myös hyvä isä. Hänessä ei ole muuta vikaa kuin tuo lapsen kohtelu.
Haluan perheellemme apua että mies saa jonkun muun purkautumistien kuin lapsi, ja että lapsella olisi turvallinen olo tilanteessa kuin tilanteessa.

 

[harmaa]

Minkä ikäinen lapsi kyseessä?

Tyttö vai poika?

Poika, 6v. Mitä sukupuoli tähän liittyy?

 

[niin no]

Oikein teit kun teit ls-ilmoituksen. Vaikea kyllä ymmärtää, miksi puoliso on edelleen "rakas puoliso". Minä olisin ottanut lapsen kainaloon ja lähtenyt.

Ja sen jälkeen joudut antamaan lapsen isälleen tapaamisiin, kaksistaan, ellet pysty todistamaan että isä on lyönyt lasta, jolloin tapaamiset ovat valvottuja. Etkä pysty vaikuttamaan enää mitenkään siihen että hakeeko isä apua väkivaltaisuuteensa vai ei, lyökö lasta vielä vai ei...

 

[vieras]

Minkä ikäinen lapsi kyseessä?

Tyttö vai poika?

Poika, 6v. Mitä sukupuoli tähän liittyy?

Saattaapa liittyäkkin. Isänsä pahoinpitelemä tyttö ottaa itselleen usein pahoinpitelijä miehen, kun ei usko olevansa arvokas.
Jonkun tutkimuksen olen aiheesta joskus lukenut.
Poika saattaa vanhemmiten vetää isäänsä klassisesti turpaan. Hänestä tulee pahoinpitelijä.

 

[harmaa]

Tuoreita kuulumisia. Perheemme on saanut apua lastensuojelusta.

Mies halasi tänään lasta, ihan omasta aloitteestaan. Ja lapsi ei harannut vastaan vaan halasi takaisin. Olin yllättynyt, mutta iloinen. Erittäin iloinen.

Yleensä mies halaa lasta vain nukkumaanmenohetkinä jos minä erikseen kehotan, eikä lapsi ole ollut halukas halattavaksi. Tulin hurjan iloiseksi tuosta pienestä hetkestä, vaikka samalla tunnen surua tai kateutta siitä että joillekin lapsille on arkipäivää saada halauksia myös isältään.

Kyllä tässä on toivoa että meistä tulee vielä toimiva ehjä perhe. *surumielinen hymy*