Ilman töitä ei ole elämää

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
olen 22-vuotias koulutuksen omaava nuori.Olen huomannut tässä työttömänä olessa että jos ei ole töitä ei ole oikeastaan mitään.muut ystäväni ja tuttuni ovat päivät töissä ja itse makaan kotona.töitä olen hakenut jatkuvasti huonoin tuloksin.olen itse ihminen joka rakastaa testata kaikkea uutta ja nauttia ns materiaalista.mutta työttömänä ei ole rahkeita kumpaankaan.muistan kun olin kesätöissä ja tein todella pitkiä päiviä.vaikka olin väsynyt olin silti onnellinen.sai kokeilla uusia ns ”hintavampia” pesuaineita ja ostaa välillä vähän kalliimpaa ja parempaa ruokaa.satunnaiset viikonloput menivät juhlitessa tai reissuissa. Nykyään en ole käynyt missään,kaverit kaikkoavat ympäriltä koska en pääse mukaan heidän tekemisiinsä koska minulla ei ole rahaa.eivätkä siis edes nykyään vaivaudu kysymään minua mukaan.en muista mitä olen tehnyt kuluneet vuoden aikana.olen ns ollut omassa kuplassa ja irtisanomisen jälkeen masennuin. Mitä te teitte silloin kun ette käynyt koulussa tai töissä? Ps:ei ole varaa harrastaa tai mitään mihin menee rahaa
 
Työttömänä voi käyttää ajan siihen, että hankkii tarvitsemansa asiat mahdollisimman halvalla. Esim. jos haluaa naudan sisäfilettä niin ei tartu vaan ensimmäiseen pakettiin, vaan etsii sen paketin joka on 50 tai 60 prosentin alennuksessa.
 
Opiskele tai monimuotokouluttaudu työn ohessa toiselle alalle. Nykyään on normaalia, että ihmisillä on monta ammattia.

Vapaaehtoistyö yhdistyksessä ja/tai seurassa on myös yksi reitti työpaikkaan. Saat kallisarvoista verkostoa ja tutustut uusiin ihmisiin.
 
ehkä kannattaa olla tämä työttömyysaika säästölnjalla.Elää sillälailla ettei velkaantuisi.En usko että työttömyysaikasi kestää kovin pitkään koska olet vielä niin nuori.Katselet kaikessa rauhassa vapaita työpaikkkoja olen varma että jossain vaiheessa pääset taas työelämään mukaan,joten huoli pois.:)hyvin tässä vielä käy,kavereihin voi myös olla yhteydessä puhelimella tai somessa kysellä kuulumisia ja ehdotella kylässä käyntiä jne.ystävät varman tiedostavat tilanteesi mutta ei sitä kuitenkaan tarvitse hävetä.Lähes kaikki ovat olleet työttömiä jossain vaiheessa elämää.Mutta hei sehän on vain elämää.:)
 
Kesällä mä pärjäisin loistosti ilman penninpyörylää. Ku mulla on jo makuupussi, vaellusvarusteet ja tykkään hitosti nukkua ulkona.

Talvella ois kurjempi. Ja lapsethan kuolisivat nälkään ellei joku muu niitä sit ruokkisi. En nä kuin yhden niistä seuraavan mua korpeen asumaan.


Siis voi olla elämää! Mutta ei mukavuuksin eikä voi lomailla kuin omin jaloin/käsin taivaltaen.
 

Yhteistyössä