ikäero 5 ja 7 vuotta? millaista on?

[taustalla]

Mulla on vauvakuume! Tosin seuraavan vauvan kohtalosta ei ole vielä päätetty. Siis, että tuleeko häntä edes vaiko eikö.

Jos kolmannen lapsen teemme, niin sitten sen "suunniteltu" ajankohta osuisi siihen kun esikoinen on eskari-ikäinen. Meillä esikoinen on nyt 3 vuotias ja kuopus 1,6 vuotias eli aikaa vielä on muutama vuosi.

Lähinnä mielessäni pyörii ajatus "helposta elämästä" kun lapset on jo isoja eivätkä vaadin niin paljon työtä vanhemmiltaan vs. uusi, ihana vauva-aika ja vauva!

Onko kenelläkään lapsia tuolla ikäerolla? Miten arki sujuu? Onko rankkaa palata takaisin vauva-arkeen kun elämä on jo helpottunut? Miten isommat sisarukset reagoivat pikkuiseen? Meneekö elämänrytmit ihan sekaisin? Jos nyt saisitte valita uudelleen, niin tulisiko kolmas lapsi heti perään kahden ensimmäisen jälkeen vai onko nykyinen ratkaisu hyvä?

 

[toinen vieras]

Meillä on tytöt syntyneet 1996,2000 ja 2005.Vauvan synnyttyä keskimmäinen oli jonkin aikaa hirveän mustasukkainen ja toivoi äidin ja vauvan muuttavan pois mutta huomattuaan ettei ne siitä mihinkään häivy niin mustasukkaisuuskin laantui.Vanhimmasta oli jo hieman apuakin vauvan hoidossa.Itsellä ne yöheräämiset kyllä vaati taas aika totuttelun ja ajoittain oli aluksi aika rankkaakin mutta onneksi vauveli alkoi nukkua yönsä jo 2kk.n iässä,se helpotti paljon.Muuten kyllä vauvan hoito sujui vanhan rutiinin mukaan,vaikka kyllähän se pienen totuttelun vaati taas alkaa elämään vauvan rytmien mukaan,mutta nyt kun tuo "vauva"on jo 1v3kk niin täytyy sanoa että en mä sitä aikaa mihinkään vaihtaisi.Meidän perheessä nuo ikäerot ovat olleet ihan hyvät ja mä en olis tehnyt pienemmällä ikäerolla ,en ois jaksanut esim.kahta vaippaikäistä samaan aikaan.Joten mun kokemuksen mukaan se "uusi vauva-aika" on ihan positiivinen juttu,vaikkakin varsinkin alku saattaa olla rankkaakin kun on jo tottunut siihen omaankin aikaan.Mutta päivääkään en kyllä pois antaisi kyllä ne lapsien naurut ja uuden oppimiset korvaa kaiken sen oman ajan menettämisen ja ehtiihän sitä vielä vaikka mitä kun lapset on isoja.

 

[sebuni]

meillä löytyy tuollaista ikäeroa, eli esikko on tällä hetkellä eskarissa, kakkonen nyt 5v ja vaavi kohta 6kk...ja elämä on ihanaa!!! :heart:
Onhan se totta, että tavallaan sitä taas palaa siihen "vauvarumbaan" kun toiset lapset on jo omatoimisia...mutta meillä nyt (onneksi) ns. helppo vauva ja isoveljet auttavat oikein mielellään vauvan hoidossa, joskus ihan rasitteeksi asti!
Meillä myös tuota tovi mietittiin, tuleeko kolmatta ja jos niin milloin...Ja kyllä se meille tuli juuri oikeaan väliin. Nyt sitten mietimme, että joko tämä tässä vai tulisiko vielä neljäs....

 

[relax]

Meillä lapset nyt 15, 13 ja 5 v. Kaikki ikäerot ovat ihan sopivia meille. Vika syntyi ei nyt ihan, mutta melkein iltatähtenä (olen 40 v äiti). Viimeiseen lapseen ehti rauhassa keskittyä vauvana: ei ollut eka; kaikki uutta ja ihmeteltävää. Eikä toka, kun eka vaati myös huomiota ja piti revetä kahtia kun ikäerokin heillä 1 v 5 kk. Kolmas meni tietyllä rutiinilla, ei tarvinnut ottaa paineita kunhan käytti maalaisjärkeä. Aivan nautinnollista, ja kun vanhemmat lapset olivat vielä ekana vauvavuonna 2- ja 3-luokilla, oli kiva olla kotona heitä vastaanottamassa.

Ja noista vanhemmista on paljon apua hoitamisessakin. 5 v sitten ja nytkin. Isoveli ja -sisko ovat nuorimmalle tärkeitä ja selkeästi vanhemmatkin lapset nauttuvat isomman roolistaan.

Ihan mukava kun on vielä yksi pieni. Tottahan tuo isompi ikäero on aina tietynlainen hyppäsy taaksepäin kun on jo päästy pois vauvajutuista vuosia sitten, mutta (liian) nopeasti tuo aika kuluu, ja syksyllä meidän nuorimmainen aloittaa jo eskarin =).

 

[eeri]

Meillä myös 6v ja 5v vanhimmat lapset, joilla ikäero 1v3kk. Hyvä esimerkkinä haluan kertoa, että yllätyksiä saattaa sattua niin ku meille.. Oletimme pääsevämme helpommalla jätämällä hiukan ikäeroa ennen kolmatta, mut toisin kävi, saatiin kaksoset

Elämä hymyilee siltikin :heart: :heart: :heart: :heart:

 

[Baby plan]

Jos kolmannen lapsen teemme, niin sitten sen "suunniteltu" ajankohta osuisi siihen kun esikoinen on eskari-ikäinen.

Kyllä mekin olisimme mielellämme jättäneet pienemmän ikäeron lapsiemme välille (n. 3 vuotta olisi ollut ehkä sopiva), mutta kohtalo päättikin niin, ettei toivottua lasta vaan alkanut kuulumaan. Lopulta, kaikenlaisten hoitojen jälkeen tulin ivf:llä raskaaksi, ja lastemme ikäeroksi tuli viisi vuotta. Eli ei millään pahalla, mutta minua todella ärsyttää tuollainen suunnitelmallisuus, kun lapsia "tehtaillaan" tuleviksi silloin, kun kalenterista sattuu löytymään siihen sopiva sauma. Kyllä viiden vuoden ikäero on lapsille aivan liian suuri, ei pienestä ole isommalle leikkikaveriksi muutaman vuoden kuluttuakaan. Ehkä joskus sitten, kun vanhempi on 20 v ja nuorempi 15 v, asia voi olla toinen.