Ikäero suhteessa

  • Viestiketjun aloittaja Oopi-duu
  • Ensimmäinen viesti
Ikäeroa 12.5v. Minä 20v ja mies täytti just 33.
Eipä tuo mitenkään haittaa.

Kyl huomaa, että ollaa eri ikäisiä, mutta mielestäni se on ihan hyvä asia. Joskus alkuaikoina järkytin joitain ukon kavereita kertomalla olevani vielä teini-ikäinen.. :D
Ei se ikäero kuitenkaan ketään ystäviä tai sukulaisia ole haitannut. Tosin monet luulivat pitkään minua vanhemmaksi ja miestä nuoremmaksi..
 
Meillä ikäeroa 13 vuotta, mies 40 ja minä 27, meidän lapsi 5 vkoa.
Mun kavereilta ja sukulaisilta tuli alkuun hiukan ihmetteleviä kommentteja miehen iästä ja mun vanhemmille oli aika hankala tajuta sitä, että olen tosissani heitä alle 10 vuotta nuoremman miehen kanssa (ja vielä ulkomaalaisen). Ajan mittaan kaikki on siitä päässeet yli jo eikä ajattele sitä ikää enää vaan ihmistä sen iän takana. Miehen kavereiden reaktiot taas on vähän erilaisia, lähinnä se on sitä selkään taputtelua ja "hyvin tehty" kommenttia kun paljastuu, että olen niin paljon nuorempi.
Mua ei ikäero ole koskaan haitannut, välillä vaan tulee sellainen outo olo kun mies puhuu vaikka jostakin elokuvasta tai laulusta ja ihmettelee, kun en ole kuullutkaan. Sitten tajutaan, etten ollut edes syntynyt ko. leffan/laulun aikaan. Muuten ei tule koko asiaa edes ajateltua. Kai mies on sitten sen verran nuorekkaampi ja minä vanhempi, että sovitaan täydellisesti yhteen. Ja niinhän ne sanoo, että ikä on vaan numeroita. :)
 
Täällä myös 13 vuotta ikäeroa. Itse olen 26-vuotias ja mies täyttää loppuvuodesta 39. Lähipiiri ei juuri ole kommentoinut ikäeroa, suurin osa ei edes tajua/muista että meillä on näin paljon ikäeroa. Miestä yleensä luullaan iältään nuoremmaksi, joten tää ehkä on helpottanut ympäristön suhtautumista. Kaveritkin meillä on suhtautuneet hyvin, mitä nyt joissain asioissa saatetaan olla eri aaltopituudella. Meillä on 6kk vanha poika ja mies osallistuu paljon lapsenhoitoon, oli ehtinyt haaveilla lapsista jo jonkun aikaa ennen kuin tapasimme, joten tässä suhteessa ikäero on positiivista. =) Tosin joku toinen voi olla kypsä isäksi paljon aiemmin, ettei sinänsä voi yleistää..
 
meillä ikäeroa miehen kans vajaa 5 vuotta. mä olen 33 ja mies täyttää 29. aluksi oli kyl aikamoisia kommentteja varsinkin miehen kaveriporukasta. takana meillä jo 7v yhteiseloa ja 3 lastakin ollaan saatu =) :heart:
 
Meillä 13 vuotta ikäeroa. Minä täytän tänä vuonna 27 ja mies 40.
Ei ole meille iso juttu ja ei näy edes ulospäin mitenkään selvästi koska mies näyttää n. 10 vuotta nuoremmalta mitä on.
Miusta tuntuu, että oman ikäiset miehet ei ole ikinä tajunneet miua. Ovat pelänneet tai eivät vain ole nähneet mikä miussa on hienoa. Tää on kaikin puolin luonnollista ja tuntuu normaalilta.

OnSiisKevät 15+0
 
minä olen 22 ja avomies vielä aika nuori, 20 täyttää parin kk:n päästä :heart:

paljon kypsempi on kuitenkin mitä esim. ex, joka on mun kans samanikänen |O

ei ole ollu mitään ongelmia, samalla aaltopituudella ollaan. miehen vanhemmat oli sanoneet et hyvä, kun kuulivat minun iän, et eipä ainakaan ole aivan lapsellinen. :D tosiaan eihän meillä ole kuitenkaan ikäeroa ku 2,5 vuotta, vähänhän se on =)
 
8v meillä ikäeroa...itse täytän tänävuonna 23v ja mies täytti juuri 31v.
Yhdessä ollaan oltu kesästä 2004 ja eskikoinen syntyi vuosi sitten ja kakkosta odotellaan syntyväksi lokakuussa.

Aluksi muutamat miehen ystävät epäröivät, että olenko liian nuori, toisin sanoen kakara, mutta ajankanssa huomasivat, että olen jopa kypsempi kuin monet heidän silloiset heidän kanssaan samaa ikäluokkaa olevat naisystävänsä.

Sukulaiset eivät kummaksuneet ikäeroa juuri lainkaan ja enään ei tule itsekkään ajateltua koko ikäeroa, paitsi jos mies tekee jotain todella typerää, jolloin viittaan hänen ikäänsä ja siihen että kyllä nyt jo noin hienossa iässä tulisi tietää paremmin :LOL:

Mielestäni ikäerosta on ollut vain hyötyä, ihan kaikessa.
Missään vaiheessa suhdetta ei tullut sellaista oloa, että hakeeko mies vain minusta sitä yhtä asiaa ja olenko vain kesäheila...mies teki nämä asiat epäileväiselle mielelleni heti varsin selväksi.
Keskustelut ovat antoisia, kun mies taitaa syvällisienkin keskustelujen taidot, joita harvemmin olen löytänyt ikäisieni herra tuttujen keskuudesta.

Lapsen ilmoittaessa itsestään, mies oli onnesta soikeana ja pojan synnyttyä oli heti mukana toiminnassa ja ottaa isänroolinsa erittäin vakavasti.

eli kaikinpuolin olen erittäin tyytyväinen, että onneni oli löytää vanhempi mies rinnalleni =)
 
Meillä on mies 36v ja minä olen 22v ja tyttö on 2v ja toinen tulossa syksyllä. Alussa kun olin 19v niin joutu selittelmään kavereille jonkin verran ja tuntui että kaikki tujottaa mutta taisi olla oma mielikuvitus... Mieheni on nuorekas ja itse olen ehkä vanhemman oloinen joten ei ehkä ihan 14 vuotta näe niin selvästi. Suurin ongelma on enkä ollut yhteisten kaveriden ja perhetuttujen löytäminen vaikkakin omia kavereita molemmilla on.
 
Meillä ikäeroa myös sen 11vuotta. Itse täytän elokuulla 20 ja mies täytti kesäkuussa 31.

Viime elokuussa kohdattiin ja äkkiä ollaan ehditty kaikkea tekemään - naimisiin mennään elokuun alussa ja vauva tulee helmikuun puolen välin tienoilla, mikäli kaikki sujuu ongelmitta.

Minkäs sille mahtaa, mikäli kaikki napsahtaa kohdalleen heti? Onnellisia olemme. Kamalan vaikeaa vain molemmille odottaa vauvan saapumista maailmaan. Malttamattomia ihmisiä. :heart:
 
Meillä on ikäeroa 6 vuotta. Itse olen 19-vuotias ja mies tosiaan 25. Olemme olleet yhdessä pian kolme vuotta. Mitään konkreettisia sitoumuksia ei ole suhteessa vielä tullut (kihloja, lapsia, asuntoa), mutta nyt aloimme viimeinkin etsimään meille yhteistä kotia tulevaisuutta varten. Ikäero ei näy suhteessamma millään tavallla, eikä kukaan mieheni kavereistakaan ajattele minun olevan niin nuori, ellei asia tule jotenkin esiin =) Siihen he vain toteavat, että ei uskoisi. Elämältämme haluamme tällä hetkellä paljolti samoja asioita, asunnon, lapsia, hyvät työpaikat. Ainoa rasite suhteellemme (ja tämäkin vain omasta mielestäni) on se, että olen taloduellisesti varsin kykenemätön, opiskelija kun olen. Nyt syksyllä aloitan vasta varsinaiset opintoni, pääsin opiskelemaan kätilöksi ja koulutuksen odotetaan kestävän vähintään 4,5 vuotta. Miehelleni rahakaan ei ole onneksi ollut mikään ongelma. Hän on töissä, maksaa hieman enemmän kuluista, ja minä parhaan kykyni mukaan. Ikäero välillämme ei ole ikinä ollut mikään issue, tunnumme olevamme samalla aaltopituudella! Toivottavasti onni jatkuu tästä eteenpäinkin vielä, hiljaa hyvä tulee :heart:
 
Minä 27v ja mies 36v. eikä siinä ole mistään suunnasta tullut ihmettelyjä...
Ystävä pairskunta N 32v ja M 48v, ja heitä muut ovat ihmetellet alusta asti! Mutta paremmin ei vois pari toisillen sopia!
 
Meillä mies 7 vuotta nuorempi nyt esikoista ootellaan tammikuussa syntyväksi
Aluksi jännitettiin kertoa muille että meillä on ikäeroa..varsinkin vanhemmille..mutta eivät ole olleet moksiskaan onneksi. Ajateltiin että ensin tutustutaan niihin ja sitten vasta pudotetaan ns. Pommi :D
 
mitä sillä on väliä mitä muut ajatelevat jos vain kaksi ihmistä välitää toisistaan


minkä ihmeen takia pitää ajatella että mitä ne kylänkin miehet ajatelee ja mitäköhän noikin nytten ajatelee eiköhän ole muutakin miettimistä kun että kukakenekin kanssa kävelee ja on ikä on pelkkiä numeroita jos 2ihmistä välitää toisistaan ja ajatelee samallatavala asioista ja viihtyy toistensa kanssa niin miksi ihmeesä siinä pitää rupee pähkäilemään että toinen on 10v vanhempi toista ni siinä on syy kaikeen järki käteen ikä on eletyjä aikoja pelkkiä numeroita ei este yhdessä olemiseen ja rakastamiseen rakkaus ei tunne rajoja
 

Yhteistyössä