ikäero suhteessa

  • Viestiketjun aloittaja o-zone
  • Ensimmäinen viesti
o-zone
Hei!Kertokaapa erityisesti naiset, miten suhteenne/liittonne nuorempaan mieheen on onnistunut jos teillä sellainen suhde on? Miehet voisivat kertoa, miksi rakastui/ihastui? Kertokaa ongelmista ja onnistumisista.
 
naturally
Oma mies on kyllä reilusti vanhempi, muta sanonpahan vaan tuohon, ettei suhde, jossa nainen on vanhempi ole yhtään sen kummempi kuin sekään, että mies on vanhempi. Ainakaan, jos ei eroa ole ihan hirveesti.
 
Hei. Minulla itseäni neljä vuotta nuorempi mies. Olemme naimissa ja yksi yhteinen lapsi. Hyvin menee ja on aina mennyt. Edellinen avioliitoni kesti kymmenen vuotta seitsemän vuotta vanhempaan mieheen ja olin kokoajan onneton. Nämä miehet on ihan eri luonoisia joten en usko että iällä on mitään tekemistä onnellisuuden kanssa. Teemme paljon asioita yhdessä ja pidämme samoista asioista edellisessä liitossa ei näin ollut mutta kuitenkin meillä on omat harrastukset joista vie kummaltakin aikaa muutaman tunnin viikossa.Ravintolassa emme juurikaan käy , viihdymme kotona ja reissusssa lapsen kanssa.Kaksistaan emme käy oikeastaan missään ei kumpikaan sitä kaipaa , kivointa on olla koko perheen kanssa ja iltaisin kun lapsi nukkuu niin on meillä yhteistä aikaa kotona.
 
minulla ja minun tyttöystävälläni 8 vuotta ikäeroa, ollaan samassa paikassa töissä, myös hänen vanhemmat. meillä on salasuhde, siitä tietää vain muutama. onko kenelläkään samaa tilannetta että on jotunut salaamaan suhteen..?minusta tämä on aika rankkaa, mutta olemme tunteneet jo sen verran, että voin itse ainakin sanoa, että olen tyytyväinen mihin lähdin, vaikkakin tämä on välissä raskasta kun ei voida olla niinkuin haluaisimme?
 
ei ole totta...että ikä on VAIN numeroita.Se ei pidä jossain elämänvaiheessa paikkaansa.
Itselläni on 10 vuotta nuorempi miesystävä...salasellainen.
Vaan...tunnen.,.että häntä en voi ottaa vakavasti,HÄn on *perheenperustamisiässä*(34v), oma perhe, lapset on tärkeät.Siksipä ikä ON este..ei vaan numeroita.Itse olen jo niin vanha , etten enää lapsia harkitse. Eikä niitä tässä iässä niin vaan tulisikaan.

Tietty kaipaisin kunnon suhdetta...vaan nyt koetan ottaa nautinnolla sen ajan mitä meillä on.

Salasuhde...joka todella rassaa ja raastaa.sitä kaipaisi yhdessäoloa julkisesti,.Vaikka elokuvien , kävelyn merkeissä.
en tiedä kauankos tätä vielä jaksan...nyt on eletty tätä 3 vuotta. Todellakin kaipaisin hiukan enemmän.Mutta tunteet on niin voimakkaat...että jaksan vielä tätäkin.....

Elämä on!
 
Minun avokkini on minua miltei 10 vuotta nuorempi. Tapasimme kaksi vuotta sitten firman kesäjuhlissa, joten olimme silloin myös samassa työpaikassa.

Ja timbla, myös "appikokelaani" työskentelee siellä. Olen itseasiassa tuntenut hänet kauemmin kuin mieheni. Kerroimme seurustelustamme hänelle parin viikon tapailun jälkeen, koska mielestäni avoimuus näissä asioissa on aina hyväksi. Miksi ihmeessä joudutte salaamaan suhteenne, se ei varmasti ole mukavaa kenellekään?

Suhteemme alussa koin ikäeron rasitteeksi ja se mietitytti minua kovasti. Mutta kerroin silloinkin tuntemuksistani avoimesti miehelleni ja kerroin myös haluavani aika pian perhettä. Eihän minulla, silloin 31-vuotiaalla, ollut kauan aikaa hukattavaksi. Suhteen alkuaikoina olin skeptinen, mutta mieheni uskoi meihin, eikä pelästynyt suoruuttani. Nyt uskon, että alkuaikojen keskusteluilla ja avoimuudella loimme hyvän pohjan suhteellemme, sillä olemme todella onnellisia yhdessä. Vuorovaikutuksemme pelaa hyvin ja kaikki ajatukset kerrotaan avoimesti.

Ennen tapaamistamme olin ollut 6 vuotta sinkkuna, eikä kymmenen vuotta nuoremman kanssa seurustelu todellakaan kuulunut suunnitelmiini. Mutta uskon, että jos kaksi ihmistä oikeasti ja aidosti välittävät - ja myöhemmin rakastavat - toisiaan, ei ikäero ole todellakaan este toimivalle suhteelle. Siinä olen kyllä samaa bapun kanssa että ikä ei ole vain numeroita. Mutta siihen liittyvät asiat voi ratkaista jos niin haluaa.

Olen onnellisempi kuin koskaan ja se on ihanan, 24 -vuotiaan mieheni ansiota :heart:
 

Yhteistyössä