K
kesykissa
Vieras
Käytän tätä jälleen HS:n sivukommentointiketjuna...
Pieni poiminta tämänpäiväisestä, alla koko teksti.
"Ihmiset kuitenkin ajattelevat, että perustavanlaatuiset oikeudet, kuten oikeus vapauteen ja ruumiilliseen koskemattomuuteen, kuuluvat vain Homo sapiens -lajin edustajille.
Jo-Anne McArthur sanoo, ettei ole edelleenkään kuullut näille erityisoikeuksille hyviä perusteluita."
Minusta taas on ihan kiva, että ihmiskunta pyrkii keskinäisessä vuorovaikutuksessaan kunnioittamaan toistensa vapautta ja ruumiillista koskemattomuutta. En ole havainnut eläinten osoittavan samaa kunnioitusta toisiaan kohtaan tahi ihmistä kohtaan..
Perusteluni on siis, että ihmiskunta tällaisia oikeuksia on keksinyt ja tahtoo ylläpitää, koska se on kaikille kivempaa kuin eläinkunnassa vallalla oleva "villi" meno.
Ensimmäinen ihmisen alistama eläin, jonka Jo-Anne McArthur ikuisti, oli ikkunaan kahlittu makaki Ecuadorissa. McArthur ei tosin kuvannut pelkästään apinaa kuten muut turistit. Hän suuntasi kameransa etsimen omiin lajitovereihinsa, jotka parveilivat elävän nähtävyyden ympärillä.
"Sillä hetkellä löysin näkökulman, joka kiehtoo minua edelleen. Se on ihmisen ja muiden eläinten välinen suhde", McArthur sanoo puhelimeen kotimaassaan Kanadassa nyt, 16 vuotta myöhemmin. Puhelu pätkii, sillä McArthur istuu autossa metsätiellä Toronton ulkopuolella. Hän ei kerro, minne on menossa. McArthur ei aina ole tervetullut vieras kuvauskohteissa. Siksi hän ei halua kertoa sitäkään, miksi suunnittelee matkaa Suomeen syksyksi.
Siitä lähtien, kun hän näki makakin ympärille kerääntyneen ihmisjoukon, hän on kiertänyt yli 40 maassa dokumentoimassa tuotantoeläimiä, villieläimiä ja lemmikkejä. Kuvattavia on yhdistänyt se, että ihminen on tavalla tai toisella käyttänyt niitä hyväkseen.
Eläinoikeusfilosofeilla on tälle hyväksikäytölle sanakin spesismi, suomalaisemmin lajisorto. Kenties kuuluisin näistä filosofeista on australialainen Peter Singer.
"Se, että pystymme järkeilemään paremmin kuin muut lajit, ei tarkoita, että kipumme tai mielihyvämme olisi tärkeämpää kuin muiden riippumatta siitä, ovatko nämä 'muut' ihmisiä vai eivät", Singer on kirjoittanut.
Ihmiset kuitenkin ajattelevat, että perustavanlaatuiset oikeudet, kuten oikeus vapauteen ja ruumiilliseen koskemattomuuteen, kuuluvat vain Homo sapiens -lajin edustajille.
Jo-Anne McArthur sanoo, ettei ole edelleenkään kuullut näille erityisoikeuksille hyviä perusteluita. Mutta syyn hän on kyllä keksinyt:
"Ihmiset haluavat ajatella niin siksi, että he hyötyvät siitä. He haluavat lautaselleen esimerkiksi herkullisen palan kanaa", McArthur sanoo.
"Me alistamme muita lajeja, koska me voimme."
Pieni poiminta tämänpäiväisestä, alla koko teksti.
"Ihmiset kuitenkin ajattelevat, että perustavanlaatuiset oikeudet, kuten oikeus vapauteen ja ruumiilliseen koskemattomuuteen, kuuluvat vain Homo sapiens -lajin edustajille.
Jo-Anne McArthur sanoo, ettei ole edelleenkään kuullut näille erityisoikeuksille hyviä perusteluita."
Minusta taas on ihan kiva, että ihmiskunta pyrkii keskinäisessä vuorovaikutuksessaan kunnioittamaan toistensa vapautta ja ruumiillista koskemattomuutta. En ole havainnut eläinten osoittavan samaa kunnioitusta toisiaan kohtaan tahi ihmistä kohtaan..
Perusteluni on siis, että ihmiskunta tällaisia oikeuksia on keksinyt ja tahtoo ylläpitää, koska se on kaikille kivempaa kuin eläinkunnassa vallalla oleva "villi" meno.
Ensimmäinen ihmisen alistama eläin, jonka Jo-Anne McArthur ikuisti, oli ikkunaan kahlittu makaki Ecuadorissa. McArthur ei tosin kuvannut pelkästään apinaa kuten muut turistit. Hän suuntasi kameransa etsimen omiin lajitovereihinsa, jotka parveilivat elävän nähtävyyden ympärillä.
"Sillä hetkellä löysin näkökulman, joka kiehtoo minua edelleen. Se on ihmisen ja muiden eläinten välinen suhde", McArthur sanoo puhelimeen kotimaassaan Kanadassa nyt, 16 vuotta myöhemmin. Puhelu pätkii, sillä McArthur istuu autossa metsätiellä Toronton ulkopuolella. Hän ei kerro, minne on menossa. McArthur ei aina ole tervetullut vieras kuvauskohteissa. Siksi hän ei halua kertoa sitäkään, miksi suunnittelee matkaa Suomeen syksyksi.
Siitä lähtien, kun hän näki makakin ympärille kerääntyneen ihmisjoukon, hän on kiertänyt yli 40 maassa dokumentoimassa tuotantoeläimiä, villieläimiä ja lemmikkejä. Kuvattavia on yhdistänyt se, että ihminen on tavalla tai toisella käyttänyt niitä hyväkseen.
Eläinoikeusfilosofeilla on tälle hyväksikäytölle sanakin spesismi, suomalaisemmin lajisorto. Kenties kuuluisin näistä filosofeista on australialainen Peter Singer.
"Se, että pystymme järkeilemään paremmin kuin muut lajit, ei tarkoita, että kipumme tai mielihyvämme olisi tärkeämpää kuin muiden riippumatta siitä, ovatko nämä 'muut' ihmisiä vai eivät", Singer on kirjoittanut.
Ihmiset kuitenkin ajattelevat, että perustavanlaatuiset oikeudet, kuten oikeus vapauteen ja ruumiilliseen koskemattomuuteen, kuuluvat vain Homo sapiens -lajin edustajille.
Jo-Anne McArthur sanoo, ettei ole edelleenkään kuullut näille erityisoikeuksille hyviä perusteluita. Mutta syyn hän on kyllä keksinyt:
"Ihmiset haluavat ajatella niin siksi, että he hyötyvät siitä. He haluavat lautaselleen esimerkiksi herkullisen palan kanaa", McArthur sanoo.
"Me alistamme muita lajeja, koska me voimme."
