Ihminen ei sitten koskaan ole tyytyväinen mihinkään..

Mä olen taistellut painoni kanssa lapsen syntymän jälkeen. Paino ei pudonnut vaikka söin terveellisten oppikirjojen mukaan ja puolen vuoden jälkeen kun pystyin aloin harrastamaan kevyttä liikuntaa.

Liikunta jäi kuitenkin nopeasti koska mulla on kilpparin vajaatoiminta ja en palaudu. Tulin siis niin kipeäksi pienestäkin. Hoito ei ole muuttunut vajaatoiminnan kohdalla mitenkään tässä välissä, arvot ok.

Mutta nyt sitten yhdeksän kuukauden jälkeen alkoi paino yhtäkkiä putoamaan :O en ole jaksanut enää panostaakaan vaan olen syönyt suklaatakin hieman joka päivä. Liikuntaa en harrasta tällä hetkellä.

Ja nyt minä murehdin onko kaikki ok :O

 

Kaikki me olemme erilaisia. Kuka murehtii millon mistäkin

 

Itsellä on molemmissa raskauksisssa ollut synnytyksen jälkeen ensimmäinen vuosi oma hormonitoiminta ihan päin seiniä. Kuukautiset tuli miten sattuu, akne, rajut pms oireet (mitä normaalisti ei ole) yms. myöskään paino ei yrityksestä huolimatta tippunut. Noin vuosi synnytyksestä kun oli kulunut alkoi keho palautua normaalin tilaansa.

 

Itsellä on molemmissa raskauksisssa ollut synnytyksen jälkeen ensimmäinen vuosi oma hormonitoiminta ihan päin seiniä. Kuukautiset tuli miten sattuu, akne, rajut pms oireet (mitä normaalisti ei ole) yms. myöskään paino ei yrityksestä huolimatta tippunut. Noin vuosi synnytyksestä kun oli kulunut alkoi keho palautua normaalin tilaansa.

Voiko tosiaan mennä näin? Miksi tällaisesta ei puhuta neuvolassa

En olettanutkaan että ollaan heti ens viikolla synnytyksessä entisellään millään muotoa mutta puolen vuoden kohdalla ajattelin että synnytys ei ainakaan ole selitys enää millekään.